Vuoden koira 2017-tulokset tulivat julki nyt keväällä. Muutamia sijoituksia osui meidänkin laumaan. Oulun seudun noutajakoirayhdistys palkitsi Danan Vuoden multinuuskuna sijalle 3, jossa etsitään monipuolisesti eri lajeissa menestynyttä noutajaa. Tähän vaikuttivat Danan tulokset noutajien taipumuskokeesta, vesipelastuskokeista ja metsästyskoirien jäljestämiskokeesta (oli ennalta määrätyt lajit, joiden tulokset otetaan huomioon). Dana sai palkinnoksi kunniakirjan ja lahjakortin Hundspahan eli Oulussa sijaitsevaan koirauimalaan. Emme olekaan käyneet siellä koskaan uiskentelemassa niin kiva käydä kokeilemassa polskimista siellä. Lisäksi Dana palkittiin Oulun Koirakerhon Vuoden tanssikoirana sijalle 3 ja palkinnoksi saatiin kunniakirja, namuja ja muumi-juomapullo.

Dana poseeraa OKK:n muistamisten kera



Halti ei ole sinänsä juuri kisannutkaan, mutta tuli kuitenkin Lappalaiskoirat ry:n vuoden koiratanssikoiraksi sijalle 8 ja Oulun koirakerhon Vuoden tanssikoiraksi sijalle 14. Onhan se mukava saada tällaiset muistamiset, olen ylpeä tytöistä 
Viheliäiset olennot eli punkit alkoivat ilmaista olemassaoloaan meillä tänä keväänä toukokuun alussa. Löysimme parin viikon sisään yhteensä neljä punkkia Haltista. Ensimmäisen huomasin Haltista kun olin sen vierellä makoilemassa ja se käänsi päätään sivulle. Sitten näin kulmakarvojen välissä jonkun pienen näppylän, jonka tarkistin heti ja sehän oli punkki. Saatiin se onneksi ihan hyvin se irroitettua, mutta kyllä siitä vaan jälki jäi siihen ihoon sekä karvaton kohta. Punkki oli punakka ja melko pieni, eikä ollut ehtinyt olla kauaa kiinni. Tämä on toistaiseksi ollut nyt ainoa kiinnittynyt punkki Haltissa tänä keväänä (kop, kop..).


Yök

No, neljä päivää kului ja eräs aamu menin taas makoilemaan Haltin viereen lattialle, ja katsoin, että mikäs se tuossa sen pään päällä on. Siinähän oli pienen pieni ja tumma punkki sen turkin päällä. Minä pomppasin ylös, ja lähdin hakemaan pinsettejä ja paperia. Aika hitaasti se punkki onneksi liikkui, ja löysin sen Haltista pinsetit haettuani ja turkkia harottuani. Punkki ei ehtinyt kiinnittyä vaan sain sen pinsetteihin napattua hyvissä ajoin.


Sen lisäksi yhtenä iltana ulkoa tullessa huomattiin, että Haltin päässä vipelteli kaksi pientä punkkia, aivan kuin sellaisia pieniä hämähäkkejä, mutta tosi ketteriä. Punkeiksi olivat tunnistettavissa ja ehdittiin napata ne kiinni ennen kuin ehtivät kiinnittyä. Selvästi ne tuonne koiran pään alueelle  ne hakeutuvat ja pyrkivät karvan tyveen. On se vaan kumma, että miksi ne juuri Haltin kimpussa yleensä ovat ja Danasta ei ole niitä löytynyt yhtä paljon? Varmaan turkki vaikuttaa ja se mitä eniten veikkaisin niin Haltilla vaikuttanee se kun se haistelee niin paljon ja käy usein puskia merkkailemassa. Halti myös tekee tappoloikkia puskiin ja heinikkoihin niin ne varmasti vaikuttaa myös, että sieltä saattaa jokunen punkki lähteä matkaan. 

Elektroninen punkkivahti

Haltilla myöskin on ollut enemmän karkotteita käytössä kuin Danalla, joten senkin vuoksi ihmetyttää etenkin punkkien löytäminen juuri Haltista. Se saa kyllä suuresti ainakin epäilemään karkotteiden tehoa. Laitoin huhtikuussa tuttuun tapaan tytöille Biospotix-liuokset, jonka lisäksi aloin syöttämään Haltille pientä määrää valkosipulikapselia. Danalle en ole niitä antanut, koska valkosipulia ei ole testattu sen allergian kannalta. Tilasin molemmille myös elektroniset punkkivahdit sen jälkeen kun nuo punkit olivat löytyneet. Ajattelin, että lisään vielä suojausta ja nimenomaan suosien niitä myrkyttömiä vaihtoehtoja. Ne punkkivahdit ei kyllä harmillisesti kauaa kestäneet, ei edes paria viikkoa, vaikka ihan normaalikäytössä olivat eikä päässeet kastumaan tai mitään. Lähetin viestiä myyjälle ja hän kertoi, että tuotteissa on valmistajan eli Dogmanin takuu, joten hän aikoo lähettää minulle uudet tilalle. Olen kyllä näiden kokemusten jälkeen ollut vähän skeptinen, että liekö niihin punkkeihin auttaa oikein mikään. Onneksi teemme tytöille punkkitarkastuksia ja ollaan melko nopeasti huomattu jos niissä on ollut punkkeja. Toki joskushan ne kiinnittyy aivan ihmeellisiin paikkoihin, ettei niitä välttämättä heti huomaa vaikka kuinka koiran syynäisi läpi. On ne pirulaisia!


Haltin kanssa ollaan nyt tanssailtu ihan omaksi huviksi ja uusia juttujakin opeteltu. Alla video jonka kuvasin viime syksynä. Aika vähän tulee videoita otettua, mutta tuossa videossa on juttuja, jotka oli tuolloin vielä opetteluvaiheessa. Pitäisikin kuvata uusi video, jossa näkyy tilannekatsaus noihin liikkeisiin tänä päivänä.


Danalle tuli opiaattikipulääkkeestä kuukauden anti-doping, joten peruin mejä-kokeen sekä tanssikisat sen osalta. Tuo tanssikokeen peruminen vähän harmittaa, koska mielellään oltais juuri niille tuomareille menty arvosteltavaksi kun niitä ei usein tanssikisoissa tapaa, mutta näille yllättäville tilanteille ei voi mitään ja kaikkein tärkeintä on tietysti, että Dana selvisi kyynpuremasta hengissä. Siinäpä olikin sitten tuhannen taalan kysymys, että menisinkö sen sijaan Haltin kanssa sinne tanssikisaan. Alun perin ajatukseni oli, että Haltilla tulisi nyt näillä näkymin välivuosi tanssikisoista, mutta jouduin miettimään asian uusiksi. Tuomarithan ois kivat ja nekin jo pelkästään olisi aika iso syy lähteä sinne. Haltin kanssa on vaan aina aika iso työmaa mennä niissä koetilanteissa ja se vaatii minulta ihan eri tavalla energiaa verrattuna Danan kanssa menemiseen, mutta samalla tiedän, että tuollaiset tilanteet onnistuessaan tekee Haltille ihan hyvää. Ja tekemisestähän se nauttii ja sitä kaipaa, muuten olisin jättänyt nämä harrastusajatukset sen kanssa unholaan jo ajat sitten.

Minun päällä makoilua

Suunnitelmani oli tälle vuodelle sen kanssa, että oltais käyty sen kanssa ihan vaan tanssiepiksissä harjoittelemassa koetilanteita ja hakemassa positiivisia kokemuksia. Osallistuimmekin viime kuussa sen kanssa kerhomme järjestämiin tanssiepiksiin. Kappaletta etsiessä päätin, että nyt otankin ihan päinvastaisen kappaleen kuin millainen Haltista ensimmäisenä tulisi tempon suhteen mieleen ja päädyin hitaaseen kappaleeseen. Kappaleeksi valikoitui ikuisena Disney-fanina Leijonakuninkaan "Tunnetko jo rakkauden". Tavoitteena oli rauhallinen esiintyminen ilman sen omia äänitehosteita. Koreografian suunnittelin vasta samalla viikolla kuin epikset olivat. Liikkeet olivat tuttuja Haltille ja epiksissä kun saa palkata niin ajattelin, että palkkaan siinä samalla sitä hyvästä tekemisestä.

Suunnittelin tarkkaan miten sen kanssa mennään silloin ja milloin otan sen halliin odottelemaan ym käytännön asiat. Viime aikoina kisoissa olen tehnyt sen kanssa sitä, että ollaan menty suoraan kehään, ettei se vaan ehtisi haukkua jollekin koiralle ennen sitä, kuten yksissä kisoissa kävi ja meidän esityskin meni sitten ihan plörinäksi. Se suoraan kehään vieminen on silti tuntunut vähän hankalalta lähtökohdalta Haltille, koska se on usein ollut sitten kehässä vähän hämillään ihan ymmärrettävistä syistä kun tulee halliin aika yhtäkkiä. Eli se paras ja toimivin toimintasuunnitelma on ollut vähän hakusessa, joten nyt päätin kokeilla, että mennään sinne halliin hyvissä ajoin jonnekin rauhalliseen nurkkaukseen vaan olemaan ja tekemään kontaktiharjoituksia ja luopumisia, jotta saisi aikaa tottua hallin ääniin ja saan vahvistettua sitä kontaktista.


Se mitä tein, toimi. Ei olla varmaan ikinä tehty sellaista esitystä kuin epiksissä tehtiin. Niin kauan olen odottanut sitä, että näkisin siltä sen oikean mielentilan niin nyt se nähtiin, kaikki näki sen. Olin ajatellut, että tehdään vähän jotain pätkää siitä koreografiasta vaan, että tavoitteena ei todellakaan ole koko ohjelma vaan oikea mielentila ja positiivinen kokemus. Lopulta tehtiin koko ohjelma kuitenkin, sillä Halti oli niin hyvällä mielellä ja teki tosi mielissään. Minähän unohdin ihan mitä piti tehdä, mutta improvisoin vain jotain siihen loppuun ja se oli siinä. Eipä se ohjelma meillä ole edes pitkä niin sikäli ei ollut paha tehdä sitä, sillä Halti on tehnyt ajallisesti pitempääkin ohjelmaa aikaisemmin. Halti oli rauhallinen ja tosi keskittynyt siihen hetkeen ja kun päästiin loppuasentoon, minulla tuli ihan vedet silmiin siitä onnen tunteesta; meidän Halti pystyi siihen! Ja mikä ihana kannustus saatiin katsojilta ja kanssatanssijoilta, yleisössä oltiin myös liikuttuneita. Se oli kyllä oikea hyvänmielen esitys meille molemmille!

Se, että on onnistunut kokemus epiksistä nyt tässä pohjalla, vaikuttaa paljon siihen, miksi harkitsen kisaavani Haltin kanssa. Ilman sitä kokemusta todennäköisesti emme menisi ollenkaan niihin kisoihin. Ilmoitin Haltin eilen Danan sijasta niihin kokeisiin ja olen ajatellut, että tämä olisi meidän viimeinen mahdollisuus. Haltin kanssahan  ei koskaan tiedä päästäänkö edes kehään asti, koska ennen sitä on niin monta vaihetta, joiden tulisi onnistua, että kehään asti päästäisiin. Summa summarum, jos kisat menee hyvin (meille ei pisteet merkitse vaan että saatais positiivinen kokemus) niin saatetaan vielä joskus mennä uudestaan, mutta jos se menee plörinäksi (näitä kokemuksia on valitettavasti enemmän) niin silloin me jätetään nämä tanssikisaamiset pois sen elämästä ja jatketaan omaksi iloksi temppujen opettelemista. Sitten jatkaisin tansseja vain Danan kanssa. Pian se nähdään.
Kävimme kolme päivää kyynpureman jälkeen Danan kanssa eläinlääkärissä, koska varasin ajan sinne jo pari viikkoa aiemmin. Danalla on nyt noin kuukauden ajan tullut satunnaisesti valkoista vuotoa alapäästä, yleensä ulkonakäynnin yhteydessä sieltä on saattanut roikkua sellainen limainen klimppi. Ehkä vähän enemmän on myös nuollut itseään sieltä. Etenkin tuon kyytapauksen takia oli tuplasti huojentavampaa että aika oli sinne, jotta samalla voitaisiin tarkistaa paraneminen siitä puremasta. 

Kaksi päivää pureman jälkeen, kaula edelleen turvoksissa

Sattui sopivasti kun tultiin klinikalle niin Danalla roikkui juuri silloin sellainen klimppi taas siellä niin eläinlääkäri näki tilanteen. Eläinlääkäri sanoi, että vaikuttaa emätintulehdukselta, mutta ei pahalta sellaiselta. Emätintulehdus on yleisempää leikatuilla kuin leikkaamattomilla nartuilla. Sen taustalla on todennäköisesti Danan emättimen rakenne, joka on aika piilossa kun yleensä nartuilla emätin on aika "esillä". Eläinlääkäri määräsi hoidoksi aamuisin ja iltaisin emättimen huuhtelun ruiskulla, johon laitetaan laimennettua Betadinea. Iltaisin huuhtelun jälkeen emättimeen on laitettava emätinpuikko viiden päivän ajan. Yöksi pitäisi laittaa myös kauluri, jotta se ei pääse nuolemaan sitä, mutta päädyin laittamaan sille juoksupöksyt sen sijaan. Sen kaulurin kanssa on niin ikävä kompuroida menemään, ettei se varmaan rauhoittuisi sen kanssa kunnolla yöksi. Ihan hyvä, että tulehdus on hoidettavissa paikallisesti, ettei tarvitse antibioottikuuria sen hoitamiseen. Vähän uusia hoitotoimenpiteitä minulle nämä, mutta tässähän sitä oppii. Melkein olisi sama opiskella kohta vähintään eläintenhoitajaksi :)

Lääkkeet

Juteltiin vielä eläinlääkärin kanssa siitä kyynpuremasta, niin eläinlääkäri tarkisti Danan ja sanoi, että turvotus on laskenut hyvin ja vointikin näyttää kohentuneen. Sanoi, ettei laajempiin verikokeisiin näillä näkymin ole tarvetta. Toin Danan virtsanäytteen klinikalle ja eläinlääkäri sanoi, että se oli väkevää, joka kertoo, että munuaiset toimivat. Virtsanäytteessä ei ollut muutenkaan mitään huomautettavaa. Sanoi, että vielä muutaman päivän ajan voisi olla rauhallista ulkoilua ja sitten voi aloittaa lenkkeilyt. Hän myös sanoi, että tänä keväänä kyytapauksia on ollut viime vuoteen verrattuna selvästi enemmän ja ihan päivittäin, joskus jopa kaksikin tapausta päivässä. Onko kyiden määrä lisääntynyt vai tekeekö nämä kuivat ja aurinkoiset kelit sen, voi olla molemmat syynä.. Joka tapauksessa varovainen saa olla ulkona liikkuessaan!

Eläinlääkärikäynnin jälkeen, ilme on pirteämpi jo
Eipä olisi ikinä uskonut mitä viikonloppu tuo tullessaan ennen kuin sen koki. Päätettiin siskon kanssa lähteä tuttuun tapaan lenkille ja suunnattiin ihan tutuille lenkkimaastoille peltojen keskelle, missä usein tulee käytyä. Haltia en ottanut mukaan, koska sillä on ollut ripuli, joten lähdettiin vain Danan kanssa lenkille. Siskollani oli toinen koira vapaana ja minulla oli Dana vapaana. Oltiin jo pitkällä menossa, kaukana autoistamme peltotiellä, kunnes Dana päästi pienen äänen ja meni aivan ihmeelliseksi. Kuopi nenäänsä ja liikkui levottomana ympäriinsä. Menin heti sen luo ja katsoin sinne, mistä Dana lähti niin siellähän oli kyykäärme ja selvästi äreän näköisenä.

Sen jälkeen hetken meinasi tulla paniikki, kunnes tajusin, että se ei auta, vaan jotain on nyt tehtävä. Danalla näkyi verta kuonon päässä. Vietiin koirat kauemmas siitä kyystä ja aloin soittamaan päivystävälle eläinlääkärille. Se ei vastannut niin soitin miehelleni, että pääseekö hän hakemaan meidät. Se lähti liikkeelle oitis ja soitin heti perään taas päivystykseen, josta onneksi vastattiin. Käskivät tulemaan heti klinikalle ja pitämään koiran mahdollisimman liikkumattomana. Kyytablettien antamista kyynpuremiin ei suositella. Odoteltiin siinä paikallamme ja ajattelin, että kyllä olisi hirmu pitkä matka ollut lähteä kantamaan autolle koiraa, ihan mahdoton tehtävä, jos ei mieheni olisi päässyt hakemaan. Onneksi mieheni tuli tosi nopeasti, nappasi Danan kantoon ja kantoi n. 100m sitä autolle.

Kantomatka autolle

Kotimme oli siinä matkan varrella niin otetiin sieltä Halti mukaan kun ei kehdannut sitä yksin jättää mahavaivaisena. Matkalla katsoin Danaa niin sillä oli alkanut kuono turpoamaan, myös olemus alkoi muuttua uneliaaksi. Oli neuvoton olo, mutta eihän siinä mitään olisi voinut tehdä muuta kuin yrittää päästä äkkiä sinne klinikalle. Dana teki vähän sellaista kakomisääntä, aivan kuin olisi yrittänyt oksentaa.

Dana matkalla klinikalle


Klinikalle saavuttuamme eläinlääkäri tarkisti Danan ja kertoi hoitovaihtoehdoista. Hän sanoi, että yleensä näitä kyynpuremia hoidetaan tiputuksella. Myös vastalääke-seerumia heillä on muutama annos, joka voidaan halutessa antaa. Se maksaa 400e ja parantaa kuulemma ennustetta. Sanoi, ettei se kuitenkaan ole välttämätön, sillä olikohan se nyt vuosi vai pari takaperin niin sitä vastalääkettä ei oltu saatu mistään, jolloin kyynpuremapotilaat oli hoidettu pelkällä tiputuksella niin sanoi, että se oli toiminut aivan yhtä hyvin. Mietittiin mieheni kanssa siinä asiaa ja todettiin, että mennään sillä tiputuksella. Tiputuksellahan joka tapauksessa kaikki koirat hoidetaan ja se seerumi tulisi vain siihen lisäksi jos sen haluaisi. Täytyy kyllä antaa pisteet miehelleni ripeästä toiminnasta, sillä 42min meni minun puhelusta siihen, että oltiin klinikalla. Se nopea hoidon saaminen on hirmu tärkeää näissä kyynpurematapauksissa.


Dana oli reppana kun kanyylia laitettaessa verisuonta ei tahtonut löytyä. Neula piti vaihtaa pienempien koirien neulaan, jolloin vasta suoni löytyi. Inhottavaa kun suonta täytyi sillä tavalla etsiä, mutta Dana kesti sen tosi urheasti. Pari tuntia Danan täytyi olla tipassa ja suoraan suoneen laitettiin myös opiaattikipulääke, josta eläinlääkäri sanoi, että tässä tulee nyt samalla Danalle pienet lauantaikännit. Se tekee siis olon hieman pökkyräiseksi ja koira saattaa ukista itsekseen sen vuoksi. Tavallista kipulääkettä ei voida antaa näissä tilanteissa, koska ne rasittavat munuaisia liikaa.

Kysyin eläinlääkäriltä myös Haltista kun sen ripuli oli kestänyt jo neljä päivää niin hän totesi, että ripuli saattaa herkästi kestää viikonkin. Hän ei olisi huolissaan, vaan jatkaisi vielä canicurin antamista pidempään kuin sen yhden kuurin verran ja katsoa sitten tilannetta. Kysyin, että onko tarvetta katsoa paikan päällä niin eläinlääkäri sanoi, että ei ole välttämätöntä, että kuulemma kotikonsteilla kannattaa vielä kokeilla, koska eläinlääkärissä ei hirveästi muuta voida tehdä kuin antaa pahoinvoinninestolääkettä. Lähdin sitten käyttämään Haltin tarpeilla. Kun tulin takaisin niin eläinlääkäri oli huoneessa ja Danalle oltiin laitettu uusi kanyyli ihon alle niskaan, sillä turvotus oli lisääntynyt. Tipan oli tarkoitus ylläpitää munuaistoimintaa ja poistaa myrkkyä. Välillä Dana ukisi kivusta, mutta uskomattoman reipas se oli ja antoi laittaa kaikki neulat ilman ongelmia. Danalla oli turvotusta kuonossa ja kaulassa, ja ne turvonneet kohdat oli tosi kipeitä.

Lisänesteytys


Parin tunnin nesteytyksen jälkeen käytettiin Dana ulkona, jolloin se ei tehnyt muuta kuin kakan. Sitten eläinlääkäri sanoi, että voidaan lähteä seuraamaan tilannetta kotiin ja ruokaa saa tarjota pienenä määränä. Kotona täytyi seurata, että Dana hengittää ja sen tulisi pissata 12h sisällä. Kysyin siitä kuinka yleistä on, ettei pissaa tulisi niin eläinlääkäri sanoi, että on todella harvinaista, ettei virtsa alkaisi kulkemaan. Helpotuin vähän sen kuultuani ja lähdettiin kotiin. Dana oli aika pökkyräinen, mutta kotona onneksi rauhoittui nukkumaan. Välillä ukisi itsekseen, mutta malttoi kotona rauhoittua paremmin kuin klinikalla.

Kotona


Kotona suunniteltiin miten herätään yöllä seuraamaan Danan vointia. Dana ei pissannut illalla ollenkaan, myöskään ruoka ei maistunut. Se oli ulkonakin sen näköinen, että mitä me täällä oikein tehdään. Heräsin yöllä käyttämään sen ulkona niin se meni siihen pissaamisasentoon, mutta sieltä ei tullut mitään. Ajattelin, että ehkä ensi kerralla jotain tulee kun käydään. No, 12h kului eikä pissaa tullut. Aamulla ruoka kuitenkin maistui sille. Sanoin Danalle, että sinun täytyy jaksaa olla urhea, kun meidän pitää valitettavasti lähteä taas klinikalle. Soitin klinikalle ja sanoivat, että tulkaa tänne. Lähdimme sinne ja kaikenlaisia ajatuksia pyöri mielessä. Mietin, että selviääkö se tästä, voiko olla ettei se selviä.. Klinikalla Dana laitettiin heti takaisin tippaan. Siltä otettiin myös verikoe. Nyt tiesin sanoa, että Danalle täytyy olla se pienempien koirien kanyyli niin suonikin löytyi helpommin. 


Tästä näkyy kuinka turvonnut kuono oli

Suupielet ihan eri tasolla turvotuksen takia

Munuaisarvot oli ok. Verikoe oli suppea, siinä ei kaikki näkynyt ja ilmeisesti laajempia verikokeita voidaan ottaa arkisin. Danan täytyi olla jälleen pari tuntia tipassa. Eläinlääkäri tunnusteli Danaa ja sanoi, ettei virtsarakossa ole mitään. Munuaiset eivät muodosta tällä hetkellä virtsaa. Munuaisarvot kertoivat, että akuuttia munuaisten vajaatoimintaa Danalla ei voi olla, vaikka oireet siihen viittaavatkin. Virtsan tulemiseksi eläinlääkäri laittoi suoraan suoneen nesteenpoistolääkkeen, jonka pitäisi edesauttaa virtsaamista.

Lähdimme käymään ulkona jonkin ajan päästä niin olihan se näky kun  me siellä käveltiin. Kun Dana näytti siltä, että se etsi paikkaa niin me molemmat mieheni kanssa mentiin kyykkyyn ja tiirailtiin tuleeko sieltä pissaa, kyllä ohikulkijat katsoi vähän ihmeissään. Mikä helpotus olikaan kun sitä pissaa tuli! Oltiin niin iloisia. Sitten Danalla tulikin sitä pissaa enemmän ja mieheni jäi sen kanssa ulos. Minä menin sisälle odottamaan, että hoitaja tulee katsomaan. Kerroin, että Dana teki pissat. Dana jatkoi vielä sen jälkeen jonkin aikaa tipassa oloa ja vähän sieltä tiputteli vielä pissaa niin laitoin paperia sinne. Eläinlääkäri sanoi, että voidaan lähteä kotiin. Sanoi, että tuon nesteenpoistolääkkeen pitäisi auttaa, mutta ei tosiaan osaa varmaksi sanoa, koska tämä on ollut niin harvinainen tapaus. Määräsi kuitenkin reseptille varalta nesteenpoistolääkkeen, joka tulisi hakea apteekista, jos virtsaaminen tyssäisi illalla.


Nesteenpoistolääkettä ei tarvinnut onneksi hakea apteekista, sillä Dana virtsasi. Ainoastaan nukkumaan mennessä ei pissannut, joka tietysti pisti huolettamaan. Meillä olikin sopivasti siitä ylihuomiselle jo entuudestaan varattuna eläinlääkäriaika muuhun asiaan liittyen niin se huojensi mieltä, että siellä voidaan sitten vielä katsoa, että kaikki on ok. Eläinlääkärikäynnit päivystyksessä kyynpureman osalta maksoivat kaiken kaikkiaan yhteensä 330€. Pari päivää menee turvotuksen laskemisessa ja päivä päivältä Dana on ollut enemmän oma itsensä. Jospa selvittäisiin tästä perinpohjaisella säikähdyksellä, toivotaan!

Häntäkin alkoi vähän jo heilua

Kaksi päivää kyypureman jälkeen

 
Turvotus laskenut, vähän vielä silmän alaluomi roikkuu
Muhoksella on nyt kahtena vuonna järjestetty leikkimielinen koirakisa "Muhos-cup", jossa etsitään multitalentti-koiraa. Cupissa on kolme osiota; agility, toko/rally-toko ja temppu/tanssi. Kisa-osiot järjestettiin aina noin kuukauden välein, eli ensin alkoi agilityllä, sitten kuukauden päästä toko/rally-toko ja siitä kuukauden päästä temppu/tanssi. Jokaisessa osakilpailussa palkitaan kolme parasta ja lisäksi koko Muhos-cupin parhaat. Meillä meni asiat tällä kertaa sillä lailla, ettei päästy osallistumaan kuin tanssi/temppu-osioon, mutta kiva että edes siihen. Viime vuonna ei nimittäin päästy osallistumaan yhteenkään osioon.

Osallistuimme tanssi/temppu-osioon huhtikuussa Danan kanssa. Osion tehtävät tulivat näkyville muutamaa viikkoa ennen kisaa, jotta pystyi hieman harjoittelemaan niitä. Mietin kovasti otanko Haltinkin, mutta se ei osaa noutaa käskystä niin ei olisi tuntunut reilulta pyytää siltä sellaista mitä se ei osaa. A-esteen suorittamiseen oli vaihtoehto, esim jos koira ei osaa/pysty menemään A-estettä niin sen sai kiertää niin, että koira seuraa vierellä. Osallistuminen kisaan maksoi 5 euroa ja koiran sai palkata vasta radan suoritettua. Koiralle sai porista ja kehua niin paljon kuin vain halusi.

Radasta pätkää, edettiin aina pisteeltä pisteelle kuten rally-tokossa

Tanssi/temppuradan tehtävät, suluissa minun kommentit miten meni:
1. Koira antaa tassua ohjaajalle. Tyyli vapaa. (Hyvin sujui)
2. Koira kiertää kahdeksikon ohjaajan jalkojen ympäri. (Hyvin tämäkin)
3. Koroke: koira pitää takajalat korokkeella 5 s. (Tässä Danan molemmat takajalat ei mahtuneet korokkeelle niin meni vähän ylimääräistä aikaa kun yritin tähdätä niitä siihen, mutta tuomarit huomasivat sen ja alkoivat laskea vaan sekunteja, vaikka molemmat jalat ei ihan korokkeelle mahtuneet)
4. A-esteen ylitys (Kierrettiin se ympäri)
5. Oman lelun nouto 5 metrin päästä alueelta, jossa on 2 muuta esinettä/lelua. 3 yritystä; jokainen lähempänä esinettä. (Hyvin meni, Dana lähti vaan aika järjestelmällisesti hakemaan minulle kaikkia, eli ei heti sitä omaa lelua, se oli hauskaa)
6. Makkarapätkä 2m. Pätkällä 10 makkarapalaa, jotka täytyy syödä. (Huom. koiran!). Saa olla omat namit. (Danalla oli omat namit allergiansa takia, meni kuin imuri)
7. Koira peruuttaa 2m ohjaajan edessä (Hyvin meni)
8. Puolen vaihto. Koira vaihtaa puolta ohjaajan jalkojen välistä 6 kertaa. Ohjaaja astuu 6 askelta eteenpäin. (Hyvin sujui)
9. Lentävän esineen kiinniotto. Pallo, frisbee, tms heittäminen n. 5 metrin päästä. Koiran on otettava esine kiinni ilmasta ja tuotava ohjaajalle. Saa olla oma lelu. 3 yritystä; jokainen lähempänä koiraa. (Dana väisti heittoja, mutta nouti aina ohi menneet lelut minulle takaisin, olisi pitänyt harjoitella tätä enemmän, koska kisan päätteeksi testatessani otti kopit hyvin)
10. Tuomarin kierto ja juoksu maaliin. 3 yritystä; jokainen lähempänä tuomaria. (Toisella kerralla kiersi, ekalla kerralla lähti makkaralaudalle katsomaan jäikö sinne vielä herkkuja, haha!)
 
Arvostelu: Jokainen suoritus kellotetaan. Koirakko saa tuomarin luvalla siirtyä seuraavaan kohtaan radalla.


Nopeus oli siis valttia kisassa. Oli tosi hauska kisa ja naurua riitti ratoja katsellessa. Se oli selvästi koiristakin hauskaa tekemistä, etenkin makkarapätkä keskellä rataa. Yleisesti mietittiin muiden kanssa, että ehkä vähän enemmän tanssia olisi toivonut radalta, kun muissa osioissa tehtävät oli vastanneet hyvin sitä lajia. En itse miellä niinkään tempuksi makkarapätkää vaan enemmän ominaisuuden testaamiseksi (onko ahne vai ei) ja A-esteen ylitys on enemmän minusta agility-juttuja kuin temppu, mutta tiedä vaikka tämä osio joskus muuttuisi enemmän siihen tanssilliseen suuntaan. Tai temput olisi sellaisia temppuja, jotka olisi opetettavissa koiralle kohtuu nopeasti kuten vaikkapa kieri, kumarra tms niin se voisi innostaa niitäkin mukaan, jotka ei harrasta kyseistä lajia. Meillähän meni loppujen lopuksi ihan mukavasti kisa, sijoituimme kolmansiksi. Dana voitti pari lihatikkua, luuta ja lelun. Näitä leikkimielisiä kisoja lisää, hyvää kokemusta koirallekin tällaiset tapahtumat! Kiitos järjestäjille!

Kolmas sija
Ollaan tehty Haltin kanssa Nose Workissa kaikkia etsintöjä, eli laatikko-, ajoneuvo-, sisä- ja ulkoetsintää. Ainoa mikä vaivaa sen verran, etten ole kokeisiin sen kanssa lähtenyt, on se sen ilmaisu. Se on siis ilmaissut katseella, koska se on tullut siltä luontevasti, mutta sen ilmaisun ongelma on se, että joskus se tekee sen oikeasti hajun löytäessään ja joskus se tekee sitä myös vaikkei olisi löytänyt hajua. Aivan niinkuin testaisi, että tulisko se nami tästä. Siinä vaiheessa ohjaajan asemassa on melko hankala tietää onko se löytänyt hajun vai ei. Toki helppoa se sitten on jos itse olen tehnyt piilon (kuten yleensä) ja silloin voin vahvistaa sitä sen oikeaa ilmaisua. Toista se on sitten kun en tiedä sitä ja sehän olisi sitten edessä kun kokeisiin menee. Olen tätä vahvistamistekniikkaa tehnyt aika kauan aikaa ilman isompia tuloksia, joten ulkopuolisen kouluttajan apu tuntui tarpeelliselta.


Osallistuimme Haltin kanssa Oulun koirakerhon Nose Work-koulutusviikonloppuun, jossa kouluttajana toimi Ida Jokela Hundidasta. Kävimme läpi neljä eri etsintäpistettä. Ida huomasi myös saman ongelman Haltin ilmaisussa, ja ehdotti voisiko Haltille ajatella ilmaisuksi esimerkiksi istumista. Olin samaa mieltä, että se voisi toimia, koska sitä Halti tekee myös mielellään. Aloimme sitten poimimaan sitä niin, että kun Halti löysi hajun niin palkka siitä ja kun se saatiin ohjattua istuma-asentoon hajulle niin siitä tuli toinen palkka. Tätä tehtiin koko ajan ja jatkamme harjoittelua kotona. Se ainakin tuntui paljon varmemmalta tavalta kuin katse, vaikka se sitä katsetta mielellään tarjoileekin. Halti on yleensä nopea oppimaan, joten katsotaan mihin tämä johtaa. Ida kehui Haltin tarkkuutta ja sanoi, että Halti on fiksu koira. Näillä Idan ohjeilla on hyvä jatkaa treenailua!

Innoissaan ♡
Viime aksatreeneistä vähän postausta. Nyt sain monenlaista videopätkää niin on mukava katsoa, että mitäs sitä tulikaan tunaroitua, heh! Otettiin hieman ohjauskuvioita, ja niiden treenaaminen onkin minulle ihan tarpeen. Allaolevassa videossa pakkovalssin opettelusta pätkää. Meidän aksaohjaaja on huippu kun hän huomaa heti missä teen virheen. Me ollaan kyllä hyvässä opissa kun saadaan olla hänen ohjauksessa. Kiitos Jennille kuvaamisesta.

Pakkovalssia

Allaolevalla videolla harjoiteltiin pakkovalssin tekemistä ja myös persjättö olisi ollut toinen harjoitus vaan minulla ei nähtävästi oikein irronnut se tuossa tilanteessa. Alussa jouduin tekemään hirveästi ajatustyötä sen suhteen, ettei se valssi sieltä vaan puskisi, koska se minulla aina tuntuu tulevan sieltä jostain selkärangasta. Valssi, valssi, valssi.. Onhan se niitä ensimmäisiä opetettuja kuvioita ja siksi tulee niin automaattisesti. Sitten kun siihen vielä yhdistetään Haltin nopeus niin sitä ei aina tiedä mitä heitän tarjolle siinä tilanteessa. Noo, sieltähän se valssi kuitenkin puski, haha!

Eli pakkovalssi ja valssi

Sitten vielä radasta pätkää, jossa hauskuus jatkuu. Nimittäin ensin Halti menee hukkaan minulla ja kohta se jo vilahtaakin sieltä minun takaa putkeen ja saan pinkoa perässä. Kepeillä se sitten lähtee jonkun ihme hajun perään ja kun ohjaan sen takaisin niin siltä tulee sanallista palautetta. Ja parilla viime esteellä unohdan mitä siellä piti tehdä. Vaan parasta on se, että meillä on hauskaa!

Rata pikkusähläyksillä maustettuna
Ollaan nyt doboiltu jälleen aktiivisemmin tilattuani oman pallon meille. Dobo-pallo maksaa koosta riippuen n. 30-80e. Dobo-pallon koko määräytyy koiran säkäkorkeuden mukaan. Pallon tulee olla korkeudeltaan vähintään 10-15cm koiran säkää korkeampi. Meillä on isoille koirille tarkoitettu pallo eli 85cm, joka vastaa Danan kokoisen koiran pallokokoa. Dobo-kouluttaja ohjeisti meille silloin, että vaikka Haltille sopiva pallo olisi 65cm voi Halti kuitenkin doboilla isommalla pallolla. Eli lähtökohtaisesti ennemmin isompi pallo koiralle kuin pienempi. Molemmat voivat doboilla samalla pallolla ja se on kätevää. Dobosta onkin yksi aiempi postaus jo olemassa täällä. Olemme siis Haltin kanssa käyneet muutama vuosi sitten Dobon alkeiskurssin ja nyt kävimme alkeiskurssin myös Danan kanssa. Doboilu on todella mukavaa yhdessätekemistä ja jumppaamista sekä koiralle että omistajalle.

Koiran saama hyöty doboilusta:

-kehittää koiran keskittymiskykyä
-kehittää koiran ketteryyttä, tasapainoa ja kehonhallintaa, mikä vähentää koiran loukkaantumisriskiä ja parantaa kisakoiran suorituksia
-vahvistaa koiran lihaksistoa, myös syviä lihaksia
-auttaa koiraa venyttämään itseään ja poistamaan lihasjännityksiä
-parantaa ja tukee suhdetta ohjaajaan

Halti makaa pallolla

Mitäs seuraavaksi?

Ennen varsinaista dobo-treeniä tehdään aina alkulämmittely, joka voi olla vartin mittainen kiihtyvätahtinen kävely. Lisäksi alkulämmittelynä voi tehdä erilaisia temppuja kuten pujottelua ohjaajan jalkojen välistä, ohjaajan ympäri kiertämistä, kasia... Sen jälkeen tehdään kevyt liikeratojen avaus, jossa käydään hetkellisesti ääriasennossa ja palataan takaisin. Esimerkkinä tästä koiran etuosan ja kaulan venyttely, yläniskan, selän, kylkien, vatsalihasten ja takareisien venytys. Sitten voidaan aloittaa harjoittelu.


Harjoittelun voi aloittaa esimerkiksi tasapainotyynyllä tehtävistä liikkeistä. Esimerkkejä tasapainotyynyllä tehtävistä helpoista liikkeistä ovat etutassut tyynylle, takatassut tyynylle ja istuminen tyynyllä (takatassuilla). Danalle tasapainotyynyllä tehtävät liikkeet olivat ennestään tuttuja niin ne sujuivat ihan mukavasti. Sitten siirrytään dobo-pallolla tehtäviin liikkeisiin.

Istuminen pallon päällä koiraa tukien

Koira houkutellaan namin avulla tutustumaan dobo-palloon. Sen jälkeen koiraa houkutellaan nostamaan etutassut pallolle. Kun tämä onnistuu, kannustetaan koiraa ponnistamaan pallolle. Kun koira tulee pallon päälle ensimmäisiä kertoja, saa koira valita itse mieluisan asennon tasapainon löytääkseen ja ohjaajan on hyvä tukea koiraa. Koiraa tuetaan pallolla tarvittaessa, mutta ei pakoteta pysymään siinä, vaan koira saa tulla pallolta pois milloin haluaa. Näin koira oppii, että pallolla on mukava olla ja sieltä voi tarvittaessa tulla aina pois. Halti ketteränä koirana oppi aika nopeasti tykkäämään dobo-pallon päällä olemisesta. Dana alkuun hieman jännitti pallon päällä olemista, mutta pääsi jännityksestä sillä tavalla, että sai hyviä makupaloja ollessaan pallolla ja sai tulla pallolta aina pois kun halusi.

Helppoja pallolla tehtäviä liikkeitä ovat makaaminen ja istuminen pallon päällä. Jos nämä sujuvat koiralta, voi myös kokeilla seisomista pallon päällä. Sitten lisää haastetta saa kun koira istuu pallolla ja kokeilee antaa tassua. Pallon pyöritystä voi kokeilla etutassuilla niin, että koira seisoo poikittain olevan pallon vieressä (ohjaaja vastakkaisella puolella) ja houkutellaan koiraa nostamaan etutassut pallolle. Tavoite on saada koira pyörittämään palloa niin, ettei sen kyynärpäät koske palloon. Tätä voi kokeilla niin, että koira pyörittää palloa eteenpäin tai toiseen suuntaan, jolloin koira joutuu pakittamaan ja käyttämään takapäätään enemmän.


Dobotreenin jälkeen on tärkeää tehdä loppuvenyttelyt ja jäähdyttely. Loppuvenyttelyissä voidaan tehdä esimerkiksi alkuvenyttelyt niin, että asennoissa pysytään vain 5-10 sekuntia ja palataan takaisin. Teimme Danan kanssa alkuvenyttely liikkeitä ja lisäksi kyljet venyteltiin dobo-pallon avulla seisaaltaan. Loppuvenyttelyiden jälkeen käydään vielä vartin verran ravilenkkiä, jonka vauhti hidastuu loppua kohden. Doboilu on kyllä tehokasta treeniä, jossa itsellekin tulee hiki. Dana oli innoissaan dobon alkeista ja loppupäivän uni maistui. Toivottavasti saamme jatkokurssinkin tänne, oli niin mainiota! Lisää dobo-liikkeistä löytyy sivulta http://www.dobo.fi/.

Unta ei tarvitse odotella dobon jälkeen

Olimme viime kuussa Janakkalan koiratanssikisoissa kisaamassa. Saimme kisapaikan jopa suoraan, ei tarvinnut varapaikalta jonottaa kisaamaan. Olemme pitkin kevättä harjoitelleet uusia liikkeitä, joita olen suunnitellut ottavani mukaan tähän koreografiaan. Kisojen lähestyessä huomasin muutamien liikkeiden kohdalla kuitenkin, että Dana ei tee niitä välttämättä ilman herkkuja, saati sitten kun liikkeitä pitäisi pystyä tekemään putkeen tosi paljon ilman palkkaa itse esityksessä. Päätin sitten jättää muutamat uudet liikkeet vielä paremmalle harjoittelulle ja siirtää ne myöhemmälle ajankohdalle. Muutamat sujuvat uudet liikkeet otin koreoon ja muokkasin melko paljon koreon sisäistä järjestystä uusiksi. Oli aika epävarma olo lähteä kisaamaan.

Sen lisäksi samalla viikolla Dana taas kuolasi itsekseen. Mietin, että täytyykö lähteä lääkäriin, mutta mietin toisaalta, että mitäpä se lääkäri siihen osaa sanoa. Kypsensin lihan aamuruokaan ja turvotin iltanappularuoan. Niistä toimenpiteistä oli onneksi apua. Veikkaan, että lisääntynyt närästys johtui myös siitä, kun treenattiin paljon ja namuja kului tietysti sen takia tavallista enemmän.

Tytöt hotellin tervetuliaiskassin kera 

Hotellihuoneessa hengailua

Lähdimme kisaa edeltävänä päivänä matkaan ja ajoimme Hämeenlinnaan. Illalla kävimme lenkkeilemässä ja ihailemassa Hämeen linnaa, ja asetuimme Sokos Hotelliin. Hotellissa oli jälleen karvaisia lapsosia muistettu omilla kivoilla tervetuliaispaketeilla. Vähän ikävä puoli hotellissa oli se, että kaikki koirahuoneet oli sijoitettu lähekkäin ja vastakkaisessa huoneessa oli vahtikoiria, jotka haukkuivat melko herkästi. Se stressasi selvästi Danaa ja Innaa. Aamulla söimme kattavan aamupalan ja lähdimme suuntaamaan Janakkalaan.

Hämeen linna

Janakkalan koirakerhon halli oli puolilämmin, keinonurmipohjainen halli, oikein kiva. Nurmessa oli hieman korkkirouhetta, mikä kiinnosti joitakin koiria vähän liikaakin. Kilpailukehän koko oli n.18x22m. Halli oli koristeltu niin kauniisti! Järjestäjät olivat kyllä nähneet paljon vaivaa. Kisapaikalla treenattiin Danan kanssa muutama liike läpi lämmittelykehässä. Dana teki ne ihan hyvin, mutta läähätti ja vire ei ollut ihan parhain mahdollinen. Osasin odottaa, ettei esityskään varmasti tule olemaan nyt meidän parasta antia.

Tanssiesityksestä 

Kiitos Jennille kuvista

Olimme viimeisenä esiintymisvuorossa freestylen avoimessa luokassa. Minun jännitys oli aika perusjännitystä, odotukset ei olleet korkealla. Oli hyvä niin, sillä eihän Dana ihan parhaalla vireellä sitä tehnyt, mutta ei se nyt varsinaisesti huonostikaan mennyt. Dana vähän hidasteli eikä välillä reagoinut käskyihin heti. Ehkä kuitenkin meidän aikaisempiin kisavetoihin verrattuna meni heikommin vireen puolesta, mutta muuten teki yllättävän hyvin. Paremmin siis kuin alkuun odotin. Pisteetkin olivat kivat, mutta kumaan eivät aivan riittäneet. Yksi tuomari olisi antanut kuman. Olen joka tapauksessa tyytyväinen. Dana sijoittuikin hienosti toiseksi omassa luokassaan. Palkinnoksi saimme lahjakortin Jankk:n kisoihin, vinkupallon ja suklaata.

Dana Freestylen avoimen luokan 2. sija 

Dana ja Inna omien luokkiensa kakkoset

Tulos: 2. sija FS AVO-EH 159,34p

Tuomareiden arvostelut:

Nadja Böckerman: Hieno teema ja tulkinta. Liikkeitä naftisti, mutta koira teki siistiä työtä. Kaunista ohjaamista. Voisiko ohjelmaan liittää vielä teknistä vaativuutta? 80/81, 161p

Mari Väänänen: Koiralle kaipaisin vähän lisää reaktionopeutta vihjeisiin. Kivoja liikkeitä, mutta tarkkuutta lisää. Koreografia eteni kivasti ja oli tehty musiikkiin. 78/80, 158p

Mari Owsley: Koira tulisi saada terävämmin mukaan tekemään ohjaajan kanssa. Hyvää yhteistyötä :) 78/81, 159p

Palkintojenjaossa

Oli jälleen tosi kiva reissu hyvässä seurassa. On nuo tanssikisareissut vaan aina niin mukavia ja niistä jää niin kivoja muistoja! Nyt onkin hyvä alkaa harjoittelemaan niitä vaativampia liikkeitä kesäkuun kisoja varten, jos jotain niistä ehdittäis saada niin hyvälle mallille, että voisimme esitykseemme ottaa.

Dana-kulta kotona ruusukkeen kera
Minun täytyi varata taas Danalle aika klinikalle erikoisten oireiden vuoksi. Dana on jo jonkin aikaa tehnyt maiskuttelua ja sillä on saattanut roikkua pitkä kuolamälli suupielestä, vaikkei olisi ollut ruoan kanssa missään tekemisissä ennen sitä. Lisäksi Dana on kolisutellut hampaita yhteen oikein kuuluvasti, ikään kuin pureskellut ilmaa. Katselin suuhunkin enkä löytänyt mitään erikoista.  Dana on ollut myös tosi huomionhakuinen. Eläintenhoitaja sanoi, että kuulostaa, että Danalla on huono olo, ja että vähärasvaisemmasta ruoasta voisi löytyä apu. Saatiin aika sopivasti niihin aikoihin kun meidän oli tarkoitus muutenkin toimittaa pissanäyte.


Jätin öljyn lisäämisen ruoasta pois sen myötä kun puhuin hoitajan kanssa puhelimessa. Mittasin huvikseen ph-liuskoilla edeltävällä viikolla Danan virtsan ph:n ja se näytti kohtuu ok lukemia. Osasin sitten odottaa, ettei siinä eläinlääkärille vietävässä näytteessäkään ole varmaan mitään, ellei sitten kiteitä. 


Kovin innoissaan Dana ei ollut eläinlääkärille menossa kun viime käyntikerralla jouduttiin ottamaan ne verikokeetkin. Paljon ennemmin Dana olisi jatkanut hoitajan luona rapsuteltavana oloa kun eläinlääkäri kutsui sisään, mutta nöyränä tyttönä kuitenkin kävi peremmälle. Tällä kertaa Dana sai onneksi mukavamman kokemuksen lääkärikäynnistä, sillä sitä ei pistetty vaan ainoastaan tutkittiin pöydällä. Eläinlääkäri kyseli paljon ja totesi, että kuulostaa, että Danalla on närästystä, mahalaukun ärsytystä. Lääkkeeksi määräsi kahdeksi viikoksi happosalpaajan ja muutoksia ruokintaan: aamulla annettava toistaiseksi samanlaista ruokaa (eli ei isoja vaihteluita lihassa), on valittava vähärasvaisimmat lihat (poro, hevonen), lihan voi kypsentää ja voi kokeilla antaa pelkkää nappulaa. Yhtä muutosta tulisi seurata vähintään muutama viikko, jotta johtopäätöksiä voidaan tehdä. Eläinlääkäri sanoi, että soittelee jos pissanäytteestä löytyy jotain, mutta ei ainakaan silloin näkynyt mitään. Ei ole myöskään soittanut, joten siinä oli kaikki ilmeisesti ok.

Olen tuon käynnin jälkeen antanut vähärasvaista lihaa, kaventanut lihavalikoimaa ja kokeillut kypsentää lihan. Tietysti seuraten aina yhtä muutosta useamman viikon. Lisäksi olen turvottanut iltanappulat kun luin siitäkin jostain. Lääkekuuriakin syötettiin se kaksi viikkoa, eikä siitä tuntunut olevan hyötyä. En ole sitä pelkän kuivamuonan antamista vielä kokeillut enkä varmaan kokeilekaan. Oireilut ovat nimittäin enemmän iltapainotteisia, eli iltaruoka mahtaa vaikuttaa oireiluun. Danan allergia tässä lisäksi ei tee asioista helppoja. On tuntunut, ettei mistään ole oikein apua. Ikävä katsoa sitä kun toisella on huono olla. 


Olen nyt kääntynyt ravintoneuvojan puoleen, sillä eläinlääkäri ei enää tiedä, mitä voisi tehdä. Ei kai muuta kuin antaa lääkettä vaan, mutta minusta siinä ei ole mitään järkeä kun siitä ei ole mitään hyötyä ja jokuhan tuota aiheuttaa. Se syy vaan täytyy löytää. Katsotaan mitä ravintoneuvoja ohjeistaa, ainakin lupaavasti on asia lähtenyt käyntiin.