Jyväskylän tanssit

Osallistuimme Jyväskylän tanssikisoihin maaliskuussa. Kisat pidettiin Jyväskylän Paviljongissa, jossa järjestettiin samalla Kids & Pets 2019-messut. Varasimme Air Bnb-majoituksen, joka oli todella hyvä. Oli kiva ajella kun ajomatkakin oli lyhyempi kuin mihin ollaan yleensä totuttu kun on kisareissuille lähdetty. Ajattelin, että mennään vielä leijonakuninkaalla muutamilla muutoksilla höystettynä. Tavoitteena oli saada parempi kisasuoritus kuin aiemmin ja mielenkiinnolla halusin nähdä, onko meidän palkkaamattomuuden harjoittelussa tapahtunut edistystä. Saavuttuamme Paviljongille oli melkoinen tavaroiden roudaus edessä kun autolta oli jonkin verran matkaa pääpaikoille. Tapahtuma oli iso ja kaikille oli merkityt sisäänpääsyt halliin, joita tuli noudattaa. Kyllä oli melkoisesti vilinää hallissa ja ajattelin siinä mielessäni, että tällaiseen paikkaan en koskaan voisi tuoda Haltia, olisi ihan liikaa kaikkea hulinaa sille. Tyypilliset messut olivat ja sen lisäksi eläimiä siellä sun täällä.  Dana ei onneksi juuri välitä. Kilpailukehä oli melko iso, täysin matotettu ja se oli samassa tilassa koiranäyttelyiden kanssa. Kehä oli ympäröity matalilla aidoilla ja sieltä oli yksi poistumistie. Poistumistiestä pääsi lämmittelyalueelle, joka oli erillisessä tilassa ja rauhallisempi kuin kehän ympäristö.

Kehän koko 11x20m

HTM oli ensin ja FS sen jälkeen, ja sen avoin luokka oli puolen päivän jälkeen. Tein vähän palkkaustreeniä Danalle ennen esitystä, mutta Dana ei alkanut lämpätessä tekemään oikein mitään. Siitä kyllä tuli sellainen olo, että ei se varmaan kehässäkään tee sitten mitään. Se vähäinen jännitys mitä siinä vaiheessa oli, lähti sitten kyllä pois. Ajattelin vaan, että jos nyt saisin kehässä edes jotain sen tekemään niin se on plussaa.

Kuva: Salla Kuikka 

Kuva: Salla Kuikka

No kyllähän se tyttö sitten teki, ihan yllättävän hyvin kaiken lisäksi. Alussa tuli pieni katko kun huomasi toimitsijapöydän kehän reunalla ja sen piti käydä siellä tervehtimässä kesken kaiken, mutta tuli luo kun kutsuin ja jatkoi tekemistä. Se oli lähinnä huvittavaa, että kaiken sen hälinän keskellä  se pöytä oli se, joka vei sen huomion. Sen jälkeen Dana keskittyi tosi kivasti tekemiseen. Parin liikkeen kohdalla hidasteli, mutta se on aika tyypillistä sille, että joissain kohdissa niitä saattaa tulla. Yhdessä vaiheessa sen olisi pitänyt hypätä minun käden yli niin hyppäsikin minua vasten niin minua vaan nauratti. Oli lähinnä hauskaa kehässä ja kokonaisuudessaan jäi kiva fiilis esityksestä. Olin tosi iloinen siitä, että Dana teki parhaimmalla draivilla pitkään aikaan!

Kuva: Pasada Ky Petri Örling

Kuva: Salla Kuikka

Dana sai 157,34 pistettä

Dana

Tulos: FS AVO 157,34p, 5.sija

Heli Nousiainen: Koirakolla oli selkeästi mukavaa kehässä. Ohjelman teema oli sopiva koirakolle, hieman kuitenkin mietin hännän irrotusta ja noutoa → taisi olla koirakolle mieluisa homma?? 78/82, 160p

Maija Asp: Teema näkyi hienosti ohjelmassa, hännän hakua en ymmärtänyt teemassa, voisikohan sen jättää pois. Vähän vaikeutta toivoisin ohjelmaan. Koira rakasti kyllä ohjaajaa ja ohjaaaja saikin ihanat pusut ohjelmassa. Voisiko kantoa käyttää vielä vähän monipuoleisesti. 78/78, 156p

Tiina Jounio: Tänään nähtiin pusuja ehkä enemmän kuin oli suunniteltu. Liikkeissä hieman hidastelua mutta pääosin kaikki tehtiin. Koreografiassa hyvin musiikkiin soviteltuja liikkeitä.  77/79, 156p

Ihana senioriparini

Olen iloinen loppupisteistä ja ainakin kehitystä oli selvästi nähtävissä palkkaamattomuuden suhteen. Otettiin tähän esitykseen se Sallan helmikuisessa koulutuksessa ideoima muutos, että Dana noutaisi leijonanpennun/-hännän/tms ja toisi sen minulle. Sitä ei tuomarit kommenttien perusteella olleet ilmeisesti oikein ymmärtäneet. Ne ovat toki makukysymyksiä, mutta itse näin sen hyvänä ideana ja vaikkei oikeassa elämässä ihan heti häntää noin kanneltaisikaan niin voihan tarina olla fiktiivinenkin. En oikein ymmärrä myöskään kommenttia siitä, että taisi noutaminen olla koiralle mieluisa homma? Niinhän paimenkoirallekin ison lenkin tekeminen on todennäköisesti varsin mieluisaa puuhaa. Eikö koiratanssissa ole ihan järkevääkin käyttää liikkeitä, joista koira tykkää? Ymmärrän, jos koira jäisi jotenkin kiinni siihen asiaan, mutta Dana ei kyllä millään tavalla jäänyt siihen kiinni vaan toi sen suoraan minulle ja luovutti heti. Nooh, joka tapauksessa olin tosi tyytyväinen Danan vetoon, ihan super! Nyt taidamme pitää luovan tauon kisaamisesta, josko löytäisin jonkun sopivan uuden kappaleen meille. Olipa mukava reissu jälleen!

Sallan tanssikoulutus-viikonloppu

Tämä teksti tulee myöhässä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ihana Salla Haavisto saapui kouluttamaan meitä helmikuussa. Ekana päivänä oli ryhmätreenit ja toisena päivänä yksityistunteja. Tehtiin ryhmäkoreo Pirates of the Caribbeaniiin. Se oli hauska treeni ja noista ryhmäkoreoista saa aina kivasti ajatuksia siihen omaankin liikkumiseen kun joku muu on suunnitellut sen koreon. Sitten opeteltiin koiran menemistä ohjaajan eteen katse poispäin. Käytiin myös teoriaa päinhypyn opettamisesta ja etutassuhypystä. Harjoittelimme myös sitä että koira pyörii ohjaajan ympäri seisaallaan ja se tuntui sellaiselta liikkeeltä, joka voisi luonnistua Danaltakin. Sillehän on ollut vähän hankalaa keksiä liikkeitä. Lisäksi kokeiltiin, että koira hyppää ohjaajan takaa jalkojen yli. 

Koira pyörii ohjaajan ympäri seisaallaan

Houkutellaan koira hyppäämään vasten, ensin tehdään vaikka ohjaajan etupuoli ja palkka. Sitten koko ympyrä ja palkka. Siitä se lähtee.

Oma jännittäminen: Kuvittele, että sinun pitäisi mennä huojuvan riippusillan yli ja ohjaajana olisi pelokas ihminen, haluaisitko mennä? → Koita tehdä tilanne koiralle mahdollisimman helpoksi ja reiluksi

Kehässä: Helpota ohjelmaa, hyödynnä koiran lempiliikkeitä. Aloita mieluummin helpolla. Jos koira ei tee jotain liikettä kisassa, älä jää jankkaamaan siihen vaan vaihda paikkaa ja kokeile sama uudestaan tai jotain muuta

Yksi etukäteistoiveistani oli käydä palkkaamattomuus-asiaa läpi, koska se on meillä yksi isoin ongelma. Salla ohjeisti minua ottamaan kaksi superpalkkaa rasioihin. Ekaa näytetään koiralle ja annetaan sen haistaa sitä. Rasia jätetään kentän reunalle (tämä tuotti Danalle haastetta). Toinen rasia otetaan ohjaajan mukaan takin sisään. Jos koira meinaa lähteä palkalle, palkataan koira kun se tulee takaisin ohjaajan luo, mutta ensin vaaditaan yksi temppu. Teetä esim kolme temppua ja jos tekee hyvin → anna kentän reunalta palkkaa. Uudelleen sama harjoitus, mutta palkkaa takin sisältä. Näin ollen koira ei koskaan tiedä mistä palkkaa tulee.

Jätä namit pois näkyvistä, käsistä. Koiralle voi opettaa "työkäskyn" esim. NYT TÖIHIN ja näytetään palkkarasia. Palkan saa lopuksi, siihen on oma "lupa" käsky.

Palkkatreeniä purkilla:

Näytä purkki ensin

→ Tule "mennään tanssimaan!" (Reippaasti kehään)

→ 1 liike

→ "Purkki!" → juoskaa purkille ja palkka

Seuraava treeni:
2 liikettä → Purkki

3 liikettä → Purkki
1 liike → Purkki (Dana tuli jo hyvällä mielellä kehään)
4 liikettä→ Purkki
2 liikettä → Purkki

4 liikettä → Purkki

Seuraavaksi:

Hieman kauemmas purkista
4 liikettä → Purkki

LISÄÄ ETÄISYYTTÄ→ 1 liike (vähän haastavampi liike → pitää keskittyä)

Tämä treeni tuntui toimivalta ja Danalle sopivalta. Saimme lisäksi Sallalta ideoita leijonakuningas-koreoomme. Salla keksi, että Dana voisi kantaa häntää tai vetää sitä. Lisäksi Sallalla oli muutamia liike-ideoita Danalle, jotka vaativat takapään käyttöä. Oli aika hauska testata niiden opettamista Danalle, koska sen takapään käyttö on kuitenkin aikojen saatossa hieman parantunut vaikkei se vieläkään mitään aivan huikeaa ole. Liikkeiden opettaminen lähti kuitenkin sujumaan odotettua jouhevammin, ehkä niistä vielä Danalle saatais liikkeitä. Toinen oli koiran pakittaminen ohjaajan ympäri ja toinen koiran pujottelu takaperin. Salla myös mietti, että voisiko seuraava kappaleemme olla hieman reippaampi. Itse olen avoin kaikelle jos vain sopiva biisi löytyisi, vaan se tahtoo olla aina melkoinen työmaa.

Oli huippu viikonloppu, josta sai tosi paljon irti koulutuksellisesti ja sai taas aivan uutta intoa treenaamiseen. Suuret kiitokset Sallalle vielä tosi tarpeellisesta koulutuksesta! Dansku nukkui sunnuntai-iltana varsin tyytyväisenä kotona. 

Kimpassa on kivempaa

Ollaan käyty kevään mittaan jonkun kerran treenailemassa hallilla Haltin siskon, Pihkan, kanssa. Haltin kanssa ollaan tanssittu ja Pihka on treenaillut tokoa. Tosi kivasti on mennyt ja naurattaa vaan miten jotkut koirat voi olla niin samanlaiset kuin nuo kaksi! Kaikki eleet, ulkonäkö, ääntely, tavat... Ja me omistajat saadaan samalla vaihtaa kuulumisia ja saada vertaistukea kun samojen ongelmien kanssa painitaan.

Halti etualalla ja Pihka taaempana

Haltin (vas.) monet poseeraustavat

Kaksoset

Halti vasemmalla ja Pihka oikealla

Dana, Rossa ja Kiela

Ollaan myös käyty lenkkeilemässä muidenkin koirakamujen kanssa. Danan kanssa käytiin Kielan (Haltin emän sisko) ja Rossan kanssa lenkillä kun taas Halti pääsi piitkästä aikaa Hertan kanssa lenkkeilemään ja leikkimään. Voi sitä riemun määrää!

Hertta ja Halti

Danan siskopuolien omistaja järjesti Oulun Hundspahan sukulaiskoirille yhteisen uinnin ja muutama koirakko meitä sinne saapui yhdessä polskimaan. Ei olla koskaan käytykään Hundspassa vaan siinä aiemmassa Oulun koirauimalassa monia vuosia sitten, joten oli mukava päästä testaamaan Hundspan uinnit. Alussa Danaa jännitti se ramppi, josta altaaseen mentiin vaan sitten rohkaistui kun heitin lelua veteen ja jännitys hälveni. Ihan hyvän aikaa siinä polskittiin, jonka jälkeen shoppailin Danalle herkkuja uimalan myymälästä, oli muuten hyvä valikoima luonnonmukaisia herkkuja siellä. 

Vesipeto räpylöi

Lopuksi kuivatus ja lepäämään

Kuma-kakkua ja tanssisuunnitelmia

Pidimme koiratanssiporukalla perinteisen videoiden katselupäivän, jonne leivoimme Haltin ja Islan yhteisen kunniamaininta-kakun Jennin kanssa. Päätimme tehdä kinderkakun. Valkosuklaa-osio meni pieleen niin se piti tehdä uusiksi, mutta muuten kakun teko oli suht helppoa. Tuli kyllä herkullisen makuista, vaikka itse sanonkin.

Halti ja Isla saivat kunniamaininnat viime vuonna

Pöytä laitettiin koreaksi ja videot pyörimään. Siinä pähkäilin Haltin videon jälkeen, että jatkaisiko vielä alokkaassa vai siirryttäiskö avoimeen luokkaan. Avoimessa kuumottaa se, että Dana on samassa luokassa ja se on huono tilanne minun kannalta, että molemmat olisi samassa luokassa. Taidollisesti Halti olisi kyllä avoimen luokan koira, mutta häiriöherkkyytensä puolesta olisi parempi vielä treenata niitä kisatilanteita alokkaassa. Päätin sitten, että jatkamme alokkaassa vielä toistaiseksi kisaamista, se on parempi niin. Noustaan sitten kun koetaan, että ollaan valmiita siihen. Onneksi näin on mahdollista koiratanssissa tehdä.

Ihanat tarjoilut

Lapinkoira-lehdessä

Vuoden koira-palkinnot on jälleen joka keväiseen tyyliin jaettu viime vuoden tulosten mukaan. Oulujokilaakson kennelkerho palkitsi Haltin kymmenen parhaan joukkoon Vuoden harrastuskoira-kisassa ja Danan sijoitusta en itseasiassa edes tiedä, koska 10 parasta oli vaan laitettu järjestykseen. Molemmat saivat tosi söpöt omalla nimellä painatetut kassit kerholta, kiitos paljon Ojlkk! Halti tuli lappalaiskoirien vuoden koiratanssikoira-kisassa sijalle 5. Lisäksi Oulun koirakerhon vuoden tanssikoirakisassa Dana tuli sijalle 4 ja Halti sijalle 11. Kivasti meni!

Tytöt poseeraa ihanien palkintokassien kanssa

Akaalla pyörähtelemässä

Merenneito-esityksemme jälkeen olin viritellyt mielessäni Danan uutta ohjelmaa. Tein jo yhden koreon valmiiksi, mutta totesin sittenkin, että ehkä se musiikki on kuitenkin liian nopea meille. Danalle on aina tuntunut jotenkin hankalalta löytää sopivaa kappaletta, toisin kuin Haltille. Jotenkin mieli palasi meidän alokasluokan musiikkiin eli Leijonakuninkaan kappaleeseen. Inspiroiduin siitä uudestaan ja päätin kokeilla tehdä siihen uuden ohjelman. Sain ohjelman joulukuun alkupäivinä kasattua ja sitten ulkomailta palattuamme alkoi ohjelman testaus. Akaan uudenvuoden kisat olivat pitkään olleet mielessä, että sinne olisi kiva lähteä. Sain siskonkin innostettua ideaan ja kokeilimme onneamme josko vaikka saisimme kisaan paikat. Hyvä mäihä kävi, sillä 25 koirakkopaikan kisoihin saimme paikat eikä edes tarvinnut varasijoilta jonottaa. Aika vähänhän meillä jäi aikaa koreon treenaamiseen loppupeleissä, mutta liikkeet olivat Danalle entuudestaan tuttuja niin se on pääasia.

Mukavan tilava huone 

Löytyi jääkaappi ja mikrokin

Matkanteko taittui mukavasti. Tällä kertaa olimme kerrankin hyvissä ajoin illalla perillä, koska molemmilla oli vapaapäivä. Majoituimme ensimmäistä kertaa Hotel Hermicaan, Tampereen Hervantaan. Hotelli sijaitsee 8km päässä keskustasta, sopivasti kuitenkin Akaan suuntaan. Hotellissa on 50 huonetta ja lemmikkihuoneet sijaitsivat alakerrassa. Huoneessa oli alusta vesikuppia varten, jääkaappi ja mikro. Autolle sai lämmityspaikan tai paikan autotallista, kummin halusi. Lemmikkilisä oli 10e ja aamiainen kuului hintaan. Koirien kanssa oli kyllä todella positiivinen kokemus majoittua. Erityisesti ympärillä olevat lenkkeilytysmaastot olivat kyllä paremmat kuin monissa Tampereen hotelleissa, joissa ollaan majoituttu tähän mennessä. Oli myös kiva, kun ei tarvinnut hissiä kulkemiseen. Tähän hotelliin menemme varmasti uudelleen.

Aamulla söimme aamupalan ja lähdimme puolen päivän aikaan suuntaamaan Akaalle. Akaan DreamTeam- areenalla oltiin viimeksi 2015 kun kisattiin freestylen alokasluokassa toista kertaa. Kisat olivat samalla Suomen Partacolliet ry:n rotumestaruuskisat. Kilpailukehän koko on 10m x 10m, ja se rajoittuu kolmelta sivulta seiniin ja yleisön puolelta selkeisiin aitoihin. Halli on mattopohjainen ja lämmin (n. +15 astetta). Koirien häkeille ja lämmittelylle on osoitettu oma tila kisakehän viereisessä hallissa. Klo 13.55 oli arvioitu FS ALO ja FS AVO alkavaksi.

Ehdin siinä ennen kehääntutustumista hieman jutella muidenkin kanssa ennenkuin piti lähteä sykkimään. Juttelin erään toisen noutajatanssiparin kanssa noutajan kanssa tanssimisesta ja halusin kuulla, miten heillä on mennyt. Kerroin meidän ongelmista eli 1) vaikea kestää tehdä ilman palkkaa 2) tekeminen on sinne päin ja toisinaan hösötystä eli vasten hyppimistä. Hän kertoi, että ne ongelmat olivat hyvin tuttuja myös heille ja he ovat pitäneet ihan taukoa tanssista sen vuoksi. Tauosta oli kuulemma ollut apua, mutta harmillisesti monikaan kouluttaja ei ole oikein osannut auttaa siinä palkka-asiassa. Suomessa ei ole montaa noutajatanssijaa ja varmaan senkin takia se on monille kouluttajille vähän tuntemattomampi alue. Meilläkin Dana on nimenomaan sen tyyppinen, että sen top 1 päämotivaatio tekemiseen on se palkka, toisin kuin Haltilla, joka palkkaantuu kivasti jo pelkästään siitä tekemisestä, vaikka onkin myös ahne. Se ero näkyy niillä myös samalla sen tekemisen tarkkuudessa. Noutajien kanssa meneminen ei ole niin helppoa kuin ehkä päällepäin saattaisi jotkut luulla.

Kehääntutustumassa kävelimme koko kehän läpikotaisin ja Dana haisteli siellä jonkin verran. Sitten teetin muutaman tempun ja palkkasin lelulla. Toisinaan treeneissä käytän lelupalkkaa, mutta vähemmän. Dana innostui lelusta, mutta oli silti vähän silleen, että missäs se varsinainen palkka on. Pitihän minun vielä sitten palkata nameillakin sitten kun saavuttiin häkin luo niin sitten Danakin näytti perin tyytyväiseltä. Kävin sen jälkeen vielä nopeasti tanssimassa musiikkiin koreon kehässä, varmaan eka kerta kun tein niin koko kisataipaleemme aikana. Olimme viimeisenä esiintymisvuorossa avoimessa luokassa. Ennen vuoroamme tanssin ohjelman itsekseni lämmittelyalueella, joka oli tosi pieni. Sitten tein muutaman tempun Danalla. Ei voinut tosiaan tehdä kuin muutaman, koska alusta oli liukas enkä halunnut ottaa sen suhteen riskejä.

Vaikkei minua nykyään juurikaan jännitä Danan kanssa meneminen niin silti jostain hiljaa hiipi jännitys kun odottelimme kehän ulkopuolella vuoroamme. Mistähän se lie tuli, olisiko ollut vähän epävarmuutta kun oli uusi ohjelma. Koitin karistaa sen kuitenkin mielestäni ja ajatella, että koskaan ei tiedä vaikka tanssittaisiin viimeistä kertaa, nyt täytyy siis nauttia, että me ollaan täällä tänään yhdessä! Elämästä kun ei koskaan tiedä mitä yllätyksiä se heittää tielle. Jännitys lähti kehässä heti alussa pois, tuntui että oli vain hyvä olla ja Danastakin näki saman. Alku meni tosi kivasti ja ehdin jo ajatellakin sitä siinä samalla mielessäni. Sitten melkein puolivälissä alkoi vähän Danalla ajatus herpaantumaan ja tuli kontaktikatkoja. Silti kuitenkin teki, mutta kontaktikatkojen vuoksi katkonaisesti. Se lisääntyi etenkin ohjelman keskipaikkeilla, jolloin meidän yksi suunniteltu vaativampi liike jäi kokonaan näyttämättä, harmi. Loppuliikkeissä oli vaativuutta, mutta niissä Dana jäi välillä katselemaan kehän ulkopuolta. Saatiin kuitenkin ohjelma loppuun ja minua lähinnä hymyilytti loppuliikkeessä,  kun ajattelin että onhan se Dana melko veijari kyllä. Menin ulos palkkaamaan sen ja sitä se ei tietenkään entuudestaan tiennyt. Minulle jäi parempi fiilis tästä esityksestä kuin viimeisimmistä kisavedoista, sillä alku meni tosi kivasti ja muutenkin kokonaisuudessaan teki paremmin kuin viimeisimpinä parina kertana.

Tämän kisan anti oli meille silti enemmän kuin osasin odottaakaan. Vihdoin ratkesi se syy meidän ongelmiin! Tai näin ainakin uskon. Tällä kertaa nimittäin tuomarit ensimmäistä kertaa olivat kaikki yksimielisiä siitä, mistä Danan käytös johtuu. Sijoituimme muuten tosi kivasti freestylen avoimen luokan 3. sijalle! En olisi uskonut että pääsisimme palkinnoille, sillä avoimessa oli niin monia kivoja esityksiä. Kun mentiin kättelemään tuomareita niin tuomarit alkoivat puhumaan paljon siitä palkka-asiasta, että Dana jäi selvästi siihen kiinni ja sitä kannattaa tosissaan miettiä, miten sen asian kanssa toimisi. Sanoin, että se on ollut meillä iso ongelma. Se palkka on sillä niin paljon mielessä, että se vaikuttaa sen tekemiseen. Oli kuitenkin ihan mahtava asia, että tuomarit olivat kaikki huomanneet, että mikä sen tekemisessä nyt oikein tökkii! Se on nimittäin vaivannut minua jo pitkään kun en ole ollut täysin varma syystä.

Dana

Tulos: FS AVO 156p, 3.sija

Mari Väänänen: Koiran keskittyminen oli jossain kehän ulkopuolella, loppupalkassa? Hyvä musiikki ja jotenkin uskoisin, että kiva koreografia jos koira olisi mukana paremmin. Ohjaaja liikkuu kauniisti. 75/78, 153p

Nadja Böckerman: Koiralla ajatus hieman palkassa. Alku oli hieno, sitten ajatus alkoi rakoilemaan =) Paljon kivoja yksityiskohtia, olisin toivonut jonkin haastavamman liikkeen. Kaunista ohjaamista ja eläytymistä ohjaajalta. Mieti, onko näkyvillä/tiedossa oleva etäpalkka paras palkka koiralle. 78/80, 158p

Salla Haavisto: HIENO ALKU! Nurkassa selkeesti häiritsi joku, josta kontaktikatkoja. Osa liikkeistä jäi vähän kesken. AVO-luokkaan kaipaisin myös hieman lisää vaikeampia liikkeitä. Tämä oli kuitenkin ihana ohjelma, toivottavasti teidät nähdään vielä kehässä ❤  77/80, 157p

Palkinnoksi saimme _aivan_ ihanan skumppalasin, jossa luki "It takes two to Freestyle". Ehkä yksi ihanimpia palkintoja ikinä! ❤ Lisäksi saimme puruluita, säilykelihaa ja ihanan keltaisen ruusukkeen. Kyllä oli kivat palkinnot kertakaikkiaan. Juttelin vielä pikaisesti Sallan kanssa Danan ongelmasta. Salla on tulossa helmikuussa kouluttamaan meitä tänne pohjoiseen niin hän tuumasi, että hänellä voisi olla vinkkiä siihen, mitä sille asialle voisi tehdä. Odotan kyllä sitä tosi paljon! Nyt täytyy alkaa työstämään tätä ongelmaa kun vihdoin syy selvisi. Jälleen erittäin hyvää kokemusta saatiin tästä reissusta.

Tampereen tanhut

Lokakuun lopussa innostuttiin lähtemään Ylöjärvelle koiratanssin SM-kisoihin kun paikka sinne saatiin. Ensin kisoissa täytettiin SM-koirakoiden paikat ja jäljelle jäävät paikat oli sitten muille kuin SM-koirakoille. Satuimme Danan kanssa saamaan paikan, joten päätimme käydä vielä viimeisen kerran esittämässä "Aalloissa siis". Majoituimme tällä kertaa Tampereen Forenomille, joka sijaitsi ihan Tampereen keskustassa. Oli mukavan tilavat huoneet ja hyvä keittiö, josta löytyi jääkaappi pakastinlokerolla, kahvinkeitin, mikro ja vedenkeitin. Parina miinuksena mainittakoon, että jonkin matkaa täytyi kävellä, että löydettiin koirille tarpeiden tekoa varten paikka (mikä on toki ymmärrettävää kun ydinkeskustassa on). Pysäköintihalli ei sijainnut ihan hotellin kupeessa vaan sinne oli kävelymatkaa noin 10-15 min. Muuten oli kyllä oikein hyvä majoitus ja yllättävän rauhallista oli nukkua, vaikka ihan keskustassa oltiinkin.

Aamulla lähdimme suuntaamaan hyvin nukutun yön jälkeen kohti Ylöjärveä. Ylöjärven halli oli entuudestaan tuttu parin vuoden takaa, sillä voitimme siellä silloin freestylen alokasluokan ja saimme kuman. Tykkään kyllä siitä hallista, ja on mukavaa kun se on lämmin (+15 astetta). Halli on tekonurmipohjainen ja kilpailukehän koko on n. 16x16 metriä, josta kolme sivua rajautuu seiniin. Ilmoittautumisen yhteydessä sai kivan pikku pussukan, jossa oli herkkuja sekä ohjaajalle että koiralle. Ensimmäisenä kisasivat alempien luokkien koirakot tavallisena kisana, jonka jälkeen oli vuorossa SM-kisat. Tällä kertaa mietin tarkoin Danan loppupalkan sijainnin, koska en halunnut, että se enteilee sitä kuten Oulun kisoissa kävi. Niinpä päätin ensimmäistä kertaa jättää palkan ulos autolle. Sitten käytiin kehääntutustumassa toisen avo-koirakon kanssa. Muutama liike tehtiin siellä ja se oli siinä. Ei Dana ihan parhaassa vireessä ollut kun tehtiin. Oikean vireen löytäminen on kyllä sellaista mielenkiintoista puuhaa. En ole koskaan hetsannut Danaa ennen kehää kun olen vähän miettinyt, että jos se lähtee sitten ihan lapasesta ja ohjelma menee noutajien lempipuuhaan eli hyppimiseksi. Voisi joskus vaikka epiksissä ihan huvikseen testata olisiko sillä jotain positiivista vaikutusta jos vähän innostaisi ennen esitystä.

Itse esitys meni jollain tapaa vähän kuten enteilinkin. Danan vire ei ollut parasta laatuaan niin meni vähän samantyyppiseksi kuin Oulussa kisaveto. Kaiken kaikkiaan se meni pääosin paremmin kuin Oulussa, mutta samaa epätarkkuutta ja häsellystä oli ilmassa. Ekan kerran myös tuijotti jonkun verran yleisöäkin, en tiedä mikä sitä siellä häiritsi. Hyviä pätkiä ja onnistuneita liikeketjuja oli kuitenkin. Monesti tuppaa vaan jäämään itselle mieleen ne asiat mitkä ei mennyt ihan kuin Strömsössä. Ja usein se kokonaiskuva saattaa olla itsellä jotenkin sekavampi, vaikkei se niin pahalta sitten näytäkään kun videolta katsoo. Joka tapauksessa tällä kertaa kun lähetin sen lopussa kiertämään venettä niin se oli lähdössä kehästä (vene oli vähän kohtalokkaasti sinne poistumistiehen päin). Kääntyi onneksi heti kun kutsuin. En tiedä onko sillä se palkka mielessä vai mikä. Loppuun asti saatiin kuitenkin vedettyä ohjelma ja Dana ei ainakaan aavistanut missä palkka oli, joten lähdettiin ulos palkalle. Pisteitä tuli 154,34p ja olen tyytyväinen, koska ne oli ihan sen esityksen näköiset pisteet. Olihan tämä jo kuudes kerta kun vedettiin tämä sama ohjelma niin voihan se olla, että tämän esittäminen alkoi jo kyllästyttää sitä.

Tämä vuosi on ollut vähän sellaista kisavetojen suhteen, ettei Dansku ole tehnyt niin hyvällä draivilla kuin viime vuonna. Viime vuoden vedot oli minusta Danalla parhaita kisavetoja, mitä on koskaan ollut. Onko syynä tuo ohjelma, että siinä vaatimustaso on paljon enemmän mitä alokkaassa.. Vai onko se kesto.. Palkattomuus.. Vire.. Vai alkaako ikä pikkuhiljaa painaa. En tiedä. Sitä on mielenkiintoista seurata, ratkeaako arvoitus. Minua ei juurikaan jännitä Danan kanssa kisatessa, joten ei sitäkään oikein voi ajatella syyksi. Mutta jos näyttää, että tässä on suuntaus joka jatkuu, ja johon ei syytä ja ratkaisua löydy niin aina voidaan jättää kisaaminen pois, eihän se ole sen kummempaa.

Dana tuli luokassaan toiselle sijalle ja sai aivan ihanan värisen ruusukkeen! Lisäksi pokaalin, vilkkuvalon ja ohjaajalle oli pieni herkkupussi. Hyvää kokemusta saatiin ja aina niin kivoja reissuja nämä tanssireissut kun seura on parasta ja pitkät automatkat aikaa jutella ❤

Dana

Tulos: FS AVO 154,34p, 2.sija

Mari Väänänen: Kiva musiikki ja idea. Koira oli kovin epävarma suorittamaan, keskittyminen kohdistui kehän ulkopuoleen ja kontakti katkeili. Ohjaaja liikkui ja ohjaa kauniisti. 76/79, 155p

Outi Tastula: Danalla jäivät liikkeet vähän kesken. Avoluokassa odottaisin hiukan myös teknisempiä liikkeitä. Koreografia oli kiva ja ohjaaja liikkui kauniisti. 73/80, 153p

Hannele Parviainen: Kivoja elementtejä esityksessä :) Hiukan koiralla haahuilua. 78/77, 155p

Koiranpentu-ilme ❤

Danan allergiapäivitystä

Danalla vastusteli alkusyksystä terveyden suhteen. Virtsakiteitä ei ole onneksi viime talven jälkeen ollut, mutta keväällä oli närästystä. Myöskin joi ja virtsasi enemmän ja näihin asioihin ei oikein lääkäristä saatu apua ja närästyslääkkeetkään ei auttaneet. Tuolloin otin yhteyttä ravitsemusneuvojaan, joka tekee räätälöityjä ruokavalioita koirille. Ruokavaliosuunnittelu etänä maksoi 60 euroa sisältäen kirjallisen ohjeistuksen ja tarvittavat muutokset sekä seurannan kunnes tilanne on tasapainossa. Ravitsemusneuvoja oli sitä mieltä, että voitaisiin kokeilla pelkkää kotiruokintaa ja katsoa miten se vaikuttaa närästykseen ja juomiseen. RN kysyi vielä muutamia täsmentäviä kysymyksiä ja koosti uuden ruokavaliosuosituksen.

En aloittanut uutta ruokavaliota ihan heti, sillä kuivanappulaa oli vielä jäljellä niin ajattelin antaa sen ensin loppuun. Lisäksi uudessa ruokavaliossa oli vitamiineja ja muita ainesosia, joiden saatavuuteen piti perehtyä. Pakastimen täyttö lihavarastojen suhteen oli myös tarpeen. Oli itseasiassa hyvä asia, ettei ruokavaliota aloitettu silloin heti, koska Danan närästys helpotti ja löysin siihen syyn, joka oli makupalojen määrä. Keväällä kun treenattiin yhteen aikaan enemmän niin makupalojakin kului enemmän, joka saattoi olla närästyksen taustalla. Eli jatkossa makupalojen määrä täytyy suhteuttaa entistä paremmin ruoan määrän kanssa ja olla siinä entistä tarkempi. Päätin kuitenkin testata uutta ruokavaliota, kun oltiin sellainen joka tapauksessa saatu. Vanha ruokavalio oli eläinlääkärin suunnittelema, jossa lisäravinteiden osuutta ei ollut käytännössä ollenkaan. Ruokavalio oli Danalla käytössä kaksi vuotta, ja aika rauhassa saatiin sen ajan olla ilman allergisia reaktioita.

100% lihatuotteita

Vanha ruokavalio oli:
Aamuisin keitettyä perunaa ja porkkanaa soseena 200g + raakaa lihaa (poro, hirvi, lammas, hevonen) 150g + rypsiöljytilkka
Iltaisin kuivanappulaa Acanan Grassfed lamb 125g

Uusi ruokavalio:

550g/vrk jaettuna kahteen ateriaan

400g lihaa (samat kuin ennen)
150g kaurapuuroa

A-vitamiinin saannin turvaamiseksi 1x vk naudan maksaa 300g lihan tilalle. Myöhemmin kokeilu, että osa on lihaa ja osa kovaksi keitettyä kananmunaa. (Näitä ei ehditty kokeilla)

Ravinnelisät:
Calcia 800 plus monivitamiini 2 tbl / vrk, kuuden viikon jaksoissa jonka jälkeen 2 vkoa tauko
B-balans 3ml/vrk, kahden viikon jaksoissa
Möller kalanmaksaöljy 15ml 3x viikossa, jos ei syö maksaa. Aloitus kahden viikon kuluttua uuden ruokavalion aloittamisesta.


Eli lihan määrä kasvoi roimasti entisestä. Uutena tulivat kaurapuuro, jonka jälkeen parin viikon päästä aloitettiin kalaöljy. Kalaöljy aiheutti sellaiset allergiset reaktiot, että jouduin aloittamaan Danalle allergialääkityksen. Iho kutisi paljon, mutta onneksi allergialääke alkoi tepsimään. Oireet kestivät useamman viikon ja lääkityksen lopettamisen jälkeen kutinaa oli edelleen niin jouduin lopettamaan myös kaurapuuron ja aloittamaan uuden kuurin lääkitystä. Tämähän tarkoitti myös useiden kokeiden perumista, mikä ilman muuta harmitti, koska ensin kyyn pureman vuoksi jouduttiin perumaan kokeita, mutta lisäksi myös tämän takia. Kesäharrastusten koekisailut jäivät nyt sitten tältä kesältä kokonaan pois. Danan iän puolestakaan montaa harrastusvuotta tuskin on enää jäljellä niin onhan se harmi perua. Tärkeintä on tietysti saada kuitenkin Danan tilanne tasapainotettua ja ruokavalio kohdilleen.

Uuden ruokavalion myötä myös närästys alkoi taas ja Dana myös laihtui. Tuntui, ettei ruoan energiamäärä riittänyt kesäkaudella varsinkaan harrastamiseen. Dana söi lähinnä poroa ja hevosta, mutta mukaan otettiin myös hirvi ja lammas takaisin laihtumisen vuoksi. Myös lampaan rasvaa RN suositteli antamaan jos syö vähärasvaisia lihoja. Närästyshän liittyy usein myös allergiaan/atopiaan, joten veikkaisin, että se on nyt närästyksen syynä. Uuden ruokavalion kanssa ei ollut oikeastaan hetkeäkään stabiilia vaihetta niin mielessä usein kävi, että pitäisikö vaan siirtyä siihen vanhaan takaisin, koska se kuitenkin toimi sillä ihan ok.

Pyysin ravitsemusneuvojalta voisiko uuden ruokavalion koostaa vanhan pohjalta, jottei tarvitsisi enää testata uusia raaka-aineita. Eläinlääkäri ainakin silloin sanoi meille, että noilla sopiviksi testatuilla raaka-aineilla Danan pitäisi kyllä pärjätä eikä lisää ole tarpeen ottaa. Ravitsemusneuvoja kannatti onneksi ehdotustani ja teki uuden ruokavaliosuunnitelman vanhan pohjalta.

Tämänhetkinen ruokavalio on:

500g lihaa (samat)
200g soseeksi keitettyä perunaa ja porkkanaa

Kahteen annokseen jaettuna vuorokaudessa.

Lisinä: Calcia ja B-balans. Nappula voidaan ottaa takaisin mukaan jos halutaan.

Kaurapuuron lopettamisen jälkeen otettiin peruna ja porkkana takaisin ruokavalioon, jonka jälkeen vointi alkoi pikkuhiljaa tasaantua. Otettiin myös sama nappula takaisin ruokavalioon, joten aamuisin saa raakaruokaa ja illalla nappulaa. Nyt Danalla on mennyt pitkään paremmin ja allergisia oireita ei ole ollut. Närästys on vähentynyt ja paino on palautunut ihannepainoon. Dana on kaikinpuolin ollut nyt hyvinvoivampi kun ruokinta on saatu tasapainoon. Puolet raakaa ja puolet kuivanappulaa-malli on ollut hyvä senkin takia, että kuivanappulan syönti selvästi hidastaa hammaskiven muodostumista. Onneksi ruokinta saatiin balanssiin!

Haltin vuoro loistaa

Oulun koiratanssikisat tulivat tuttuun tapaan yhtä nopeasti eteen kuin aina on tuntunut tulevan, sillä aika vaan menee niin äkkiä kesäkuun kisoista syyskuun kisoihin. Danan ilmoitin heti ensisijaisesti kisaamaan, koska olin joutunut perumaan sen kanssa koko kesän kokeet Danan sairastelun ja kyynpurematapauksen vuoksi. Olin myös lisännyt Danan koreoon vaativampia juttuja, joiden toivoin onnistuvan. Haltin kanssa en ollut ajatellut mennä, koska ajattelin, että kaksi freestyle-ohjelmaa voisi olla minulle liikaa. Kisojen lähestyessä kävi ilmi, ettei niistä ole tulossa yhtä isot kuin kesäkuun kisoista ja ilmoittautuneita oli siihen mennessä nykyistä totuttua lukemaa vähemmän. Mietin siinä ihan viimeiseen ilmoittautumis-iltaan asti ja päätin sitten ilmoittaa Haltinkin, meni miten meni. Meillä kuitenkin oli valmis ohjelma ja oltiin Haltin kanssa käyty hallilla treenailemassa aina välillä häiriöiden kanssa, joten lähtötilanne ei ollut mikään huonoin. Ainoa mikä oikeastaan laittoi jännittämään oli se, että kuinka selviän kahdesta freestylestä. Nyt sitä oli tilaisuus kokeilla.

Suunnittelin paperille, että mitä teen kummankin koiran kanssa kisapäivänä missäkin vaiheessa. Se selkeytti ja toimi itsellekin hyvänä raamina kun on monta asiaa mistä pitää huolehtia ja tiettyyn aikaan. Haltin kanssa liikkuminen vaatii kuitenkin aina ninjailua niin suunnitelma on hyvä olla. Ensin oli vuorossa HTM, jonka jälkeen oli freestyle, joten hirmu aikaisin meidän ei tarvinnut hallille suunnata. Päiväsaikaan oli luvattu reilummasti sadetta niin heti herättyäni päätin suunnata Haltin kanssa metsälenkille liinassa. Dana sai jäädä kotiin lepäilemään, koska sille taas energianpurku ennen kehää ei ole tarpeen vaan päinvastoin saattaisi olla aika huonokin asia. Haltille lenkki teki hyvää ja tästä opinkin, että ehkä tuon tyyppinen lenkki olisi sille just passeli kisapäivänä. Ja minulle.

Puolen päivän aikaan suuntasimme hallille ja leiriydyin halliin Danan kanssa. Juoksutarkistukset täytyi tehdä niin vein sitten molemmat tytöt siellä käymään erikseen. Tämä on vain minun mielipide, mutta koska se ei ole luoksepäästävyystesti niin tuntuu vähän hassulta, että miksi se tarkistus täytyy tehdä myös leikatulle nartulle. Eikö riittäisi, että todistaisi eläinlääkärin todistuksella, että narttu on steriloitu? Siinä voisi olla ainakin tulevaisuuteen jotain kehitysideaa. Vein Haltin sitten autoon, jotta pystyin keskittymään Danaan, koska avoin luokka oli ennen alokasluokkaa. Mentiin Danan kanssa avoimen luokan kehääntutustumiseen ja siellä minulla tuli sellainen tiltti aivoihin, että minulla oli namit taskussa. Sitten tuomari huomautti ja sanoi, että ne täytyy viedä pois ja olin ihan nolona, että mikä ihmeen suttaus päässä mulla oikein tuli kun en ollut jättänyt niitä nameja pois. Varmaan johtui siitä, etten ollut pitkään aikaan ollut kehääntutustumisessa yhtään kenenkään kanssa kun Haltin kanssa ei viime kisoissa käyty ollenkaan siellä tutustumisessa. No siinä vaiheessa kun ne namit vein sinne kehän ulkopuolelle niin Dana ehti nähdä sen piilottamani loppupalkan siellä ja sehän sinetöi sitten meidän kisapäivän aivan täysin. Jouduin tekemään sitten niin, että vein Danan häkin luo odottelemaan kun kävin muuttamassa loppupalkan paikan. Alkoi olla kiire kun olimme toisena vuorossa niin siinä ei hirveästi enää ehtinyt toimenpiteitä tekemään. Ennen kuin kävelimme esiintymisvuorollemme kehään kävimme vielä vilkaisemassa sen ekan paikan, jossa palkka oli, että se ei ole enää siinä, ettei se jäisi siihen palkkaan kiinni.

Kuvista kiitos Taru Vallius.

No toisin kävi. Tämä oli meidän heikoin avoimen kisaveto tällä kertaa ja syynä toki voi olla sekin, että Danalla on pitkä kisatauko alla, mutta kaikkein suurimpana syynä pidän sitä, että se jäi siihen palkkaan kiinni. Sen ei ikinä kestäisi nähdä loppupalkkaa, ei missään. Muuten sillä menee systeemit sekaisin. Dana teki kyllä joo, mutta puolivillaisesti ja höselsi. Sillä ei ollut kestoa ja tarkkuutta liikkeissä vaan koko ajan ikään kuin kokeili kaikkea, että mistä se palkka tulisi. Kun lähetin sen noudolle niin se meinasi lähteä kehästä (siihenkin syynä palkka, yritti kerran alokkaassa samaa).  Ja sellaiset liikkeet mitkä on ollut sen vahvuuksia jäi kyllä ihan puolitiehen kun se ei malttanut yhtään. Ja ankkuria tarjotteli minulle parissakin kohtaa. Itselle jäi aika kaoottinen fiilis siitä kun välillä tuntui, että se sen hösellys ja kiire meinasi tarttua jo minuunkin. Saatiin ohjelma tehtyä, mutta harmi ettei oikein onnistunut. Voihan labradori ja palkka. Danan kanssa toisaalta ei nyt ole mitään maatakaatavaa tuollaiset jutut, sillä olen monesti ajatellut, että sillä on ollut jopa ihmeen hyviä kisavetoja avoimessa. Ja kun tiedän mistä se johtui niin jatkossa saan olla kyllä ihan supertarkkana ja 100%:n keskittynyt, etten itse vaan sössi sen palkan kanssa. Pisteitä tuli 152p. No mutta se oli sellainen esitys meiltä tällä kertaa, no worries. Pisteet esityksestä ovat minusta linjassa esityksen laadun kanssa. Tulipahan käytyä humputtelemassa, heh!

Häntä oli tuttuun tapaan kunnon heiluri!

Dana
Tulos: FS AVO 152,00p, 6.sija

Katja Tamminen: Jäi hieman kiinni ankkurin noutamiseen. Iloinen kappale sopi koirakolle, oivaltavia liikkeitä. 77/80, 157p

Nadja Böckerman: Hauskasti rakennettu teema. Muutamia stipluja ja ihmettelyjä. Ankkuri tuntui olevan koiralle mieluisa noudettava, jahka se ensin löytyi. Toivoisin hieman sujuvampaa tekemistä avoimeen. 77/79, 156p

Susanna Ekblom: Ohjelmassa kiva tarina. Koira jäi hieman "kiinni" ankkuriin, ole varovainen, että rekvisiitasta ei tule motivointiväline koiralle. Teknistä vaikeutta vaaditaan lisää. 72/71, 143p

Sitten piti nollata koneisto ja alkaa valmistelemaan seuraavaa tanssia eli esitystä Haltin kanssa. Ennakko-odotukset ei todellakaan ollut kummoiset kun meidän aiemmat kokemukset esityksistä on olleet aika haukkupainotteisia. Meillä on ne omat tavoitteet, joista olenkin aiemmin tänne jo kirjoitellut.. Toin Haltin autosta halliin ja vein Danan vuorostaan autoon. Halti oli hallissa aika rauhallinen, johon ilman muuta vaikutti myös se kuinka hyvin olin tilanteen tasalla toisista koirista ja osasin palkkailla sitä luopumisesta. Ajattelin silti, että on Halti rauhallisempi aiempiin kertoihin verrattuna. Toki hälinää oli myös hieman vähemmän kuin aiemmin koiramäärän ollessa pienempi kuin viime kisoissa. Kehääntutustumiseen menemistä puntaroin, mutta päätin että pienempi riski on olla menemättä kuin mennä, koska siellä on toisia koiria ja Haltilla saattaa sitten tulla turhaa kiihtymistä niistä siinä. Päätin, että vien sitten rekvisiitan sen kanssa kehään ennen vuoroa, että olkoon se sitten vähän niinkuin sen "kehääntutustumisen korvike".

Tein oikean ratkaisun. Palkan olin vienyt jo aiemmin lähemmäs piiloon ja ennen vuoroamme käytiin viemässä rekvisiitta yhdessä ja tein sen jälkeen kehän ulkopuolella vielä muutaman jutun joista palkkasin ja sitten vuoromme koitti. Halti oli aika mukavasti kontaktissa eikä osoittanut kiihtymisen merkkejä. Välillä katse kiinnittyi johonkin häiriöön ja jäi tuijottamaan, mutta pääsi niistä yli ja jatkoi tekemistä. Toki kontaktikatkoksina se näkyi ja koin, että minun täytyi ohjata vähän reilummin sen takia, mutta niillä asioilla ei ole väliä. Minua ihan hymyilytti ohjelman keskivaiheessa kun oli vaan niin kertakaikkisen kiva fiilis. Tiedostin myös, että se fiilis voi katketa milloin vain ja haukku saattaa alkaa. Nautin silti hetkestä ja ajattelin, että kylläpä se tekee hyvin. Kun päästiin loppuasentoon niin oli tosi epätodellinen olo, että mekö ihan oikeasti tehtiin tää?! Se oli kyllä aivan käsittämätön tunne ja itku tuli silkasta onnesta. Me onnistuttiin, kerrankin! Yli kaksi vuotta sitä onnistumista haettiin. Takana koiratanssista kaksi keskeytystä, kolme haukkushow:ta ja kaksi hämmentynyttä kisavetoa. Nyt Halti oli kaikista esityksistä eniten oman itsensä ja se oli tosi liikuttavaa.

Juostiin palkalle ja sinne tuli myös liikuttuneet tanssikaverit onnittelemaan, on ne niin ihania! He tietävät kuinka paljon tuo meille merkitsi ja kuinka paljon se on vaatinut. Vein Haltin turvallisesti pois hallista, jotta sille jäisi mahdollisimman kiva fiilis. Onnen tunne oli kyllä sanoinkuvaamaton. Olimme viimeisiä kisassa, joten sen jälkeen alettiin purkamaan kisakehää. Tulokset tuli ja olin kyllä kuin puulla päähän lyöty; 173,33p ja KUMA! Oli vaan semmoinen olo, että ei tää voi olla todellista... Palkintojen jaot koitti ja siellä palkittiin normaalin palkintojen jaon lisäksi lappalaiskoirat ry:n rotumestaruuskisojen voittajat. Halti tuli toiselle sijalle varsinaisen kisan alokasluokassa ja lappalaiskoirien ensimmäiselle sijalle alokasluokassa, ihan huikeaa. Tuntui aivan, että tässä menee aikaa ennen kuin tämän oikeasti käsittää, ettei tämä ole mitään unta. Palkintojen jaon jälkeen Haltista otettiin yksityiskuvia ja sitten lähdettiin kotia kohti. Olihan se melko tunteikas päivä. Pitihän sitä ottaa paljon kuvia, koska tämä on meille niin ennenkuulumaton juttu! Kiitos kaikille meitä tsempanneille, olette ihania!

Halti
Tulos: FS ALO 173,33p KM, 2. sija

Katja Tamminen: Hyvin suunniteltu ohjelma. Koiran keskittyminen välillä rakoili. Hyvä tunnelma ohjelmassa koirakolla. 90/86, 176p

Nadja Böckerman: Hieno alokasluokan ohjelma! Vaikka koiraa selvästi mietitytti ajoittain kehän ulkopuolinen elämä, sai ohjaaja rauhallisella ohjauksella tuettua koiraa hyvään suoritukseen. Paljon monipuolisia liikkeitä, vaikka välillä tuli pientä viivettä vihjeen ja suorituksen välillä. Tykkäsin! 85/86, 171p

Susanna Ekblom: Ihana tunnelma välittyi minulle asti, kiitos!❤ Kontakti pääosin hyvää. Koira pärjäsi jo osasta liikkeestä itsenäisesti. Käsiohjaus kauniisti piilotettu ohjelmaan sopivaksi. 87/86, 173p

Hienot palkinnot, kiitos Oulun koirakerholle ja Lappalaiskoirat ry:lle!

"Tänään on tullut sun päiväsi, nyt on sinun vuorosi loistaa"❤