tiistai 26. heinäkuuta 2016

Tanssi-artikkeli

Uusimmassa labradorinnoutajakerhon lehdessä oli minusta ja Danasta tanssijuttu heti lehden ensimmäisellä aukeamalla. Se oli minun kirjoittama juttu, jossa avasin hieman koiratanssia harrastuksena ja kerroin meidän tähän astisesta koiratanssitaipaleesta. Hyvä juttu, että koiratanssi saa näkyvyyttä, koska sillä on vielä suhteellisen pieni harrastajakunta Suomessa moniin muihin lajeihin verrattuna. 

1. aukeama

2. aukeama

Labradorinnoutajakerho etsi uusia kirjoituksia lehteen kirjoituskilpailun avulla, joka on käynnissä vuoden loppuun saakka. Sitten julkistetaan kolme parasta, jotka saavat lahjakortit Labshoppiin. Loppupeleissä teksti syntyi aika nopsaan kun on jo kerran aiemmin kirjoittanut samaan aiheeseen liittyen artikkelin, joten se kokemus taustalla helpotti kirjoittamista. Oli mukava ylläri kun juttu oli päässyt lehteen.

maanantai 25. heinäkuuta 2016

Nose Work - kokeita kohti

Kävin jonkin aikaa sitten Oulun eläinkodilla viemässä säkillisen ruokaa sinne lahjoituksena, sekä yhden hihnan, koska meillä ei ollut niille tarvetta. Voitimme ruokasäkin Danan kanssa viime vuonna vepe-kisoista ja Danan erikoisruokavalion vuoksi en sitä ruokaa voi sille antaa. Haltillehan periaatteessa voisi, mutta Halti söi pitkään niitä ruokia mitä Danalta jäi niin ajattelin, ettei se kyllä millään ehdi niitä kaikkia syömään ja ruokaa ei ole hyvä usein vaihtaa. Eläinkodilla oli monenlaista lemmikkiä pihassa ja kävi sääliksi niitä, mutta toisaalta näytti, että ne on kyllä tosi hyvässä hoidossa selvästi siellä. Toivottavasti löytävät omistajansa, ainakin ne hyvät sellaiset.

Toukokuussa meillä oli pitkästä aikaa nenäilyä tiedossa kun ilmoitin Haltin "Nose Work-kokeita kohti" kurssille. Vähän jäljessä tulee tämä postaus kun nyt sain kuvia koulutuksesta. Kurssilla hiottiin hajun ilmaisua ja käytiin läpi ilmaisun yhdistämistä eri koe-osioihin. Juttelimme alussa yleisiä NW-asioita ja jokainen kertoi miksi tuli kurssille. Sanoin, että haluaisin Haltin ilmaisun vielä selkeämmäksi, ettei se sitten koetilanteessa mene minulta ohi. Ilmaisu voisi olla jokin toiminto tai vaikka se, että se osoittaa kohdetta pitkään. Nythän se osoittaa kohdetta, mutta sille ilmaisulle pitäisi saada pituutta.

Kiitos Ari Hämäläiselle kuvaamisesta.

Halti osoittaa

Palkka

Ensin porukasta oli vuorossa Halti ja olimme tekemässä nyt siis ensimmäistä kertaa ulkoetsintää. Maassa oli kaksi betonirengasta, joista toisen sisällä oli haju. Haltin nokkaan tuli alussa muiden koirien hajuja, sitten Halti hoksasi, että niin, se haju! Sitten ei mennyt aikaakaan niin se löysi sen ja hienosti osoitti kuonollaan missä haju on. Palkkasin sitten runsaasti Haltia hajulähteelle, joka motivoi sitä. Sitten pieni tauko hajukertojen välillä. Halti siinä tapitti minua kysyvästi ja kouluttaja sanoi, että ihanan kiltti koira! Yritin olla katsomatta sitä, koska se selvästi odotti että katson sitä. Sitten mentiin takaisin ja Halti haisteli nyt intensiivisemmin hajun perässä eikä välittänyt muista hajuista. Eipä mennyt kuin hetki niin se oli jo löytänyt sen ja kouluttaja sanoi, että on sillä kyllä ihan älyttömän tarkka nenä!


Halti meni autoon pitämään taukoa ja oli muiden koirakoiden vuoro. Samalla juteltiin muiden kanssa kaikkea ja aika meni tosi nopsaan. Sain myös hyviä vinkkejä ilmaisun pidentämiseen, joka tapahtuisi sheippaamalla. Sheippaaminen tarkoittaa, että käytös jaetaan pieniin osatavoitteisiin ja edetään niiden kautta kohti tavoitetta. Tätä käytetään kun koiralle opetetaan monimutkaisia käytöksiä. Koiralle opetetaan siis aluksi kohdentaminen johonkin kohteeseen, esim. käteen. Sitten sitä lähdetään yleistämään eri kohteisiin, ja lopulta sitten siihen hajulähteeseen. Se on monivaiheisempi, mutta silti parempi tapa opettaa koiralle ilmaisun kestoa verrattuna siihen, että sitä kestoa lähdetään opettamaan suoraan hajuilmaisun yhteydessä. Hajuilmaisun yhteydessä keston opettamisen riski piilee siinä, että koira voi yhdistää sen koko hajuetsintään. Jos jokin moka siis tapahtuu ilmaisun yhteydessä, niin se voi pilata hajuetsinnän ja täytyy palata taas taaksepäin koulutuksessa.
 


Sitten tuli Haltin vuoro jälleen. Tällä kertaa haju oli eri paikassa, asetettuna vähän hankalammin ilmaisua ajatellen. Halti löysi sen melkein heti ja taas palkkasin sitä. Kouluttaja sanoi, että nyt voin kokeilla sitä, että palkkaan sitä ensin joka ilmaisukerrasta, sitten muutaman palkkauskerran jälkeen jätänkin kerran palkkaamatta ja sitten taas palkka. Silloin kun en palkkaa, vaan kehun vain, niin se tarjoaa ilmaisua heti uudelleen. Ja niin Halti teki. Tämä epäsäännöllinen palkkaus tekee hieman turhautumista ja lisää koiran yrittämistä. Tavoitteena oli saada kuono pysymään pidempään hajulla ja kestoa lisättiin epäsäännöllisellä vahvistamisella.
 

Ilme kertoo kaiken ;)

Koulutus meni tosi hienosti. Kouluttaja ja Johanna yrittivät houkutella meitä osallistumaan Haltin kanssa viikonlopun tuleviin koulutuksiin ja niiden päätteeksi pidettävään hajutestiin. He sanoivat, että voisimme jo ihan hyvin lähteä kokeisiin kun Halti osaa jo niin hyvin. Mietin siinä, että voitais kai me jo periaatteessa osallistua kun Halti on niin näppärä löytämään hajun, mutta minulla oli jo sen verran suunnitelmia viikonlopulle, ettei se olisi onnistunut millään valitettavasti. Jospa menisimme sitten seuraavaan kokeeseen, sillä uskon, että hajutestiin voisimme alkaa olla jo pikkuhiljaa valmiita. On tämä vaan kiehtova laji!


perjantai 8. heinäkuuta 2016

Vesipelastuskoepäivä

Ilmoitin Danan vesipelastuskokeisiin, jotka pidettiin 19.6. Oulussa. Sää oli melko kurja, joka on nyt tuntunut toistuvan useasti kesäkuun kokeissa. Oli lähinnä pilvistä, tuulista ja sateista. Ajattelin kuitenkin, että kunhan ei ukonilma tule niin se on pääasia. Lähdin ilman mitään ennakko-odotusta kokeeseen kokeilemaan. Ajattelin, että tänään voi hyvinkin olla se päivä kun ei tulekaan sitä ykköstulosta. Meinasi vähän olla sellainen etiäinen aamulla, että näin tulee ehkä käymään.. Alussa oli tuomarin puhuttelu, jossa käytiin yleisiä asioita läpi ja arvottiin avoimen luokan vientiesine. Ja sieltähän tuli dummy, luojan kiitos! Pelastusliivithän meillä on ne hankalimmat olleet, enkä ihmettele, sillä niitä on koiran vähän hankalempi kantaakin. Vuoronumerot arvottiin ja olimme avoimessa luokassa vuorossa viimeisinä.

Kuva: Tanja Loukusa

Kaikista eniten liikkeistä minua jännitti vienti ja oman veneen hinaus. Ensin oli uinti ja veneen nouto 50m. Se meni hyvin, lähetin Danan hakemaan venettä ja Dana vei veneen tolppien sisään. Siitä tuli täydet pisteet. Värväsin kaverin hakemaan ottamaan Danan kiinni niissä liikkeissä, joissa tulin veneellä jälkikäteen rantaan. Keli oli sateinen ja joidenkin kisaajien liikkeiden aikana vettä tuli miltei saavista kaatamalla. Sitten oli esineen vienti 30m. Edelleen satoi, mutta ei kaatamalla onneksi. Lähetin Danan viemään dummya ja Dana vei tosi hyvin perille asti. Siitä tuli täydet pisteet.
Sitten pidettiin tauko.

Kuva: Tanja Loukusa

Kisat jatkuivat sitten liikkeellä hyppy ja veneen hinaus 50m. Olin miettinyt itse mielessäni jo selkeäksi sen toimintakaavion miten toimin. Pidän köyden rullana kädessä, heitän köyden taakseni ja sanon Danalle vene. Sitten siirryn veneen pohjalle istumaan katse kohti koiraa. Kokeessa piti lähettää toiselta puolelta koira ja tätä toista puolta oltiin vähemmän treenattu. Onneksi oltiin kuitenkin edes vähän treenattu, sillä en tiennyt kuin vähän ennen koetta, että se puoli voi vaihdella. Hermoilin tuota liikettä jo sen takia, että siinä liikkeessä etenkin voi möhliä sekä koira että omistaja. Tässä liikkeessä on aika monta vaihetta mitä tulee muistaa. Hyvin se meni kuitenkin ja Dana ei hypännyt köyden päälle onneksi. Tuulenpuuska vaikutti kuitenkin niin, ettei Dana saanut käännettyä venettä tolppien väliin ja meni viisi metriä yli tolppien. Tästä tuli -5 pistettä. Ja aika jännitykseksi muuttui loppukisa. Laskin paljonko olisi varaa menettää, että saataisiin silti ykköstulos. Vielä oli varaa menettää 5 pistettä viimeisessä liikkeessä.

Viimeisenä liikkeenä oli hukkuvan pelastaminen veneestä lähtien 50m. Siinä ei tarvinnut mitään sen kummempia valmisteluita Danalle. Kun hukkuva tippui veneestä niin Dana tiesi saavansa lähteä, en käyttänyt tähän käskyä vaan annoin tytön tehdä kaiken omatoimisesti. Dana lähti viemään rantaan hukkuvaa, mutta näytti siltä, että menee hieman tolppien vierestä. Jännitin ja jännitin.. Katsoin, että kohta tuomari huutaa ajanoton seis ja Danalla tulee ylimeneviä metrejä, vaan ei, Dana teki yllärin! Dana ihan viime hetkellä kaartoi tolppien sisään ja se oli siinä! Aivan uskomaton veto, hienosti korjasi! Tästä tuli siis täydet pisteet. Viimeisen liikkeen pisteitä ei laitettu enää tulostaululle, joten minusta tuntui, että en uskalla uskoa sitä tulosta, ennen kuin näen sen.

Kisat saatiin päätökseen ja koitti palkintojenjako. Dana sai hienosti AVO1 95 pistettä voittaen koko avoimen luokan! Palkinnoksi Dana sai pari possuluuta, herkkuja ja lelun. Herkut menivät kyllä taas Haltille, mutta onneksi Dana saa itselleen sopivampia herkkuja korvaukseksi. Lisäksi saatiin viltti, jossa luki söpösti "läträäjä". Olen niin ylpeä Danasta, uskomatonta vesipelastusta, se on niin sen laji. Vielä pitäisi Danan saada yksi AVO1-tulos, jotta siirtyisimme voittajaluokkaan.

Kuva: Laura Kainulainen

Kisojen jälkeen olemme pitäneet miltei kolme viikkoa taukoa. Danan atooppinen iho tahtoo valitettavasti tykätä kyttyrää liiallisesta uittamisesta, mutta onneksi hiustenkuivaaja on tuonut apua ongelmaan. Päätin kuitenkin, että annan nyt Danan ihon levähtää kunnolla ja aletaan taas likempänä seuraavia kokeita treenaamaan. Tällä viikolla aloitimme treenaamiseen jälleen ja hyvä fiilis jäi treeneistä. Viikon päästä koittaa jälleen kokeet.