lauantai 27. syyskuuta 2014

Paimennusviikonloppu Pellossa

Kävimme pari viikkoa sitten tutustumassa lammaspaimennukseen Minnan luona Saajománnussa, Pellossa. Lähdimme Oulusta matkaan lauantaina anivarhain ja tulimme reissun päältä takaisin sunnuntaina illalla. Oli tosi mielenkiintoinen viikonloppu ja opittiin kyllä ihan hirveästi uutta.

Lauantaina Haltilla oli energiaa enemmän ja se näkyi sen innostuneisuudessa. Ensimmäinen tutustuminen tehtiin aitauksessa, jossa lampaita oli n. kolme. Pidin alussa Haltia hihnassa, jolloin pystyin paremmin kontrolloimaan sitä. Haltille piti selkeästi osoittaa mikä on homman nimi ja innostuneisuuteen piti puuttua, mutta oikeastaan se oli vain siinä alussa, aika äkkiä Halti kyllä hoksasi mistä on kyse. Enemmän Halti koki paineistumista, eli pyrki välillä tilanteesta pois, mutta se kuulemma on ihan normaalia ja varsinkin kun kyseessä on pentu ja ensimmäinen kerta.




Se kerta meni kuitenkin ihan hyvin, oikeastaan paremmin kuin osasin edes odottaa. Halti kävi lampailla vielä toisen kerran sen jälkeen, silloin paimennus tehtiin ryhmässä. Otettiin lampaita isompi lauma aitaukseen ja niitä kuljetettiin aitauksesta toiseen. Haltilla meni siinäkin muuten hyvin, mutta paineistui, enkä ensin ymmärtänyt mistä se johtui. Se johtui siitä, että pidin paimensauvaa väärin ja annoin sillä sellaista merkkiä koko ajan Haltille, että ei ihme että se painestui. Paineistuessaan Halti ei esimerkiksi tullut luokse vaikka kutsuin, se lähinnä katsoi vaan ihmeissään minua. Minun olisi pitänyt pitää sitä sauvaa vähän piilossa välillä. Tuli huomattua, kuinka suuri merkitys sillä paimensauvallakin on sille koiralle. Sillä sauvalla ohjaamista pitää alkaa opettelemaan.


Haltin sisko Mallakin oli tutustumassa paimennukseen. Siskokset olivat onnessaan kun saivat leikkiä välillä keskenään, oli kyllä hauska seurata niiden touhuja.

Sunnuntaina Halti kävi jälleen aitauksessa lampailla ja siellä sitä ei tarvinnut enää juuri hihnassa pitääkään, sillä se oli paljon rauhallisempi ja väsyneempi verrattuna lauantaihin. Halti myös teki kaartoja hienosti paimentaessaan ja ei enää ollut niin paineistunut kuten aiemmin. Se alkoi pikkuhiljaa tottua ja päästä kärryille siitä touhusta. Se kerta meni jo suhteellisen luontevasti. Sen jälkeen tehtiin vielä peltopaimennus ryhmässä ja koko lammaslauma otettiin ulos. Otin Haltin aluksi hihnaan, mutta päästin myöhemmin vapaaksi, koska sillä meni ihan hyvin. Sattui aika hurja tilanne kun kävimme rannassa mutkan lampaiden kanssa ja lampaat saivat syödä ja koirat leikkiä. Halti oli siellä lampaiden edessä ja muut koirat lampaiden takana innostuivat niin, että lampaat lähtivät juoksemaan Haltia kohti niin, että tanner tömisi! Minä huusin Haltia ja Halti ensin otti pari juoksuaskelta eteenpäin, vaan taisi todeta, että ei auta, liian lujaa tulevat, niin sehän alkoi haukkumaan paikallaan ja koko lauma pysähtyi!  Me katsottiin toisiamme suut auki, että jo on rohkea pentu! Sitten kun lampaat saatiin rauhassa liikkeelle niin Halti lähti hienosti sivulta ohjaamaan niitä eteenpäin. Olin kyllä aivan ihmeissäni. Harmi, ettei tuosta tilanteesta ole kuvamateriaalia. Jatkettiin joka tapauksessa siitä vielä mehtään, tielle ja sitten takaisin pihapiiriin.





Hienosti sujui Haltin ikäänkin nähden ja saatiin vielä mukavasti palautetta Minnalta. Minna sanoi, että Haltissa on potentiaalia ja sen kanssa kannattaisi käydä paimentamassa enemmänkin. Minna on Haltin äitin, Piitun, kasvattaja ja kertoi että Piitu on kuulemma tehnyt juuri noita pysäytyksiä, jonka Haltikin teki laumalle. Rohkeus on Haltin eduksi noissa hommissa, samoin se itsenäisyys, mutta luoksetuloharjoituksia täytyy vielä lisätä. Niissä paineistumis-tilanteissa luoksetulo on hankalampaa.. Halti on vilkas ja innokas, mutta Minna totesi että mieluummin niin päin, kuin se ettei kiinnostaisi ollenkaan, koska innostuneisuutta voi aina hillitä, mutta on hankala saada sellaista koiraa innostumaan, jota ei kiinnostaisi pätkääkään. Minna sanoi, että Halti on hyvässä lihaskunnossa ja siitä näkee, että se saa paljon liikuntaa.

Danahan oli mukana myös ja sai myös paljon kivoja kommentteja Minnalta. Oli tarkoitus myös testata Danalla paimennusta, mutta se sitten jäi kaiken kiireen keskellä. Kokeillaan joku toinen kerta kun käydään taas paimennuksilla, Danasta voisi ollakin siihenkin hommaan, mistäpä sitä koskaan tietää ellei kokeile.

Samalla reissulla tapasimme vielä Haltin siskon Tildan ensimmäistä kertaa pentulaatikon jälkeen, oli kyllä kiva nähdä! Tilda näytti tykästyvän Danaankin tosi paljon, ne leikkivät kolmestaan hirveästi!



Paimensauvan ajattelin värkätä itse, laitan siitä sitten kuvia kunhan saan vermeet hankittua. Mutta huippu viikonloppu, josta jäi tosi kiva mieli kun pääsi näkemään tätä pikku lappalaista siinä työssä, mihin on jalostettukin! Jatkamme ehdottomasti paimennusta!

Danan uutisia vielä sen verran, että tämän syksyn viimeisiin mahdollisiin taippareihin emme päässeet Danan kanssa, mutta se tietää ensi keväälle sitä, että taipparit ja vesipelastuskokeet ovat heti tähtäimessä meillä. Pääsimme Danan kanssa koiratanssikurssille, joka alkaa ensi viikolla, en malta odottaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti