tiistai 9. joulukuuta 2014

Parin viikon kuulumiset

Taas pijelly kiirettä sen verran, ettei ole ehtinyt kirjoittelemaan, mutta nyt tilanteen korjaus! Kolme viikkoa sitten sain kasvattajan peruskurssin suoritettua. Viikonloppu oli todella mielenkiintoinen ja ne päivät meni ihan liian äkkiä! Kurssi herätti paljon ajatuksia ja sieltä sai ihan älyttömästi tietoa, onneksi kävin sen! Jokaisen, joka haaveilee joskus teettävänsä pentueen tai alkavansa kasvattajaksi kannattaisi kyllä käydä se kurssi. Tekisi mieli opiskella noita asioita lisääkin, ehkä minun täytyy vaan alkaa nyt lukemaan kaikkea kirjallisuutta pahimpaan tiedonjanoon. Kennelnimi-anomukseni laitoin pian sen jälkeen vetämään, mieluummin näin hyvissä ajoin niin olisipahan sitten sekin valmiina. Katsotaan mitä Kennelliitto päättää, siinä käsittelyssä voi kestää aikaa.



Dana kävi lonkka- kyynär- ja selkäkuvauksissa 1,5 vkoa sitten. Kyllä jännitti, että mitähän sieltä selviää, mutta onneksi kaikki meni hyvin. Teetin epäviralliset kuvaukset, koska Danaa ei tulla käyttämään jalostukseen ja että saa itse tietää mikä on tilanne kun kuitenkin harrastetaan suht monipuolisesti. Tilanne oli hyvä, lonkat oli priimaa; eläinlääkäri sanoi, ettei niissä ole mitään mistä voisi huomauttaa. Lonkat ja kyynärät siis asialliset, hyvät ja normaalisti kehittyneet. Selässä 1 ylimääräinen lannenikama, normaalisti koiralla 7, Danalla 8, mutta siitä ei tavallisesti aiheudu mitään poikkeavaa. Muuten hyvä selkä. Tutkimuksen perusteella Danan kanssa voi normaalisti harrastaa nykyisiä harrastuksia, mutta eläinlääkäri sanoi sitä, että jos kovasti alkaa hyppyyttämään, esim. agility, sillä voi saada muutamassa vuodessa hyvänkin rakenteen rikki. Mutta huh, olen niin onnellinen näistä tuloksista! Ja onneksi meidän harrastukset onkin suht turvallisia eikä sisällä hyppyytystä kuin satunnaisesti (koiratanssi). Ehkä tuo Danan selän pituus selittää sen, miksi Dana ei oikein tykkää olla selällään. Eläinlääkäri sanoi, että käytännössä se ylimääräinen nikama näkyy vaan pidempänä selkänä.


Haltin tyypillinen nukkumatyyli, Dana pieni viltin alla


Tutkimuksen jälkeen Dana oli aivan tokkurassa rauhoituksesta. Danaa myös paleli, tassut oli kylmät ja välillä tärisi, niin se sai levätä lämpöpeiton alla lämpimässä. Iltaa myöten olo lähti mukavasti helpottamaan onneksi.

Minka oli meillä viikko sitten viikonloppuna, ai että sitä ihanaa muoria! Dana ja Halti nauttivat kovasti kun saivat hoitaa sitä. Sanoinkin Minkalle, että kyllä nyt on hyvät oltavat! Dana pesi Minkaa säännöllisesti ja Halti putsasi korvat, team omaishoitajat ;) Kävimme metsälenkeillä ja Minka oli tosi reippaana sielläkin. Lenkkeiltiin aina Minkan ehdoilla ja muori käpyttelikin vähän lyhyempää matkaa ja sai sitten mennä lepäämään autoon, kun me muut käytiin vielä vähän pidemmällä. Tosi hienosti Minka kuitenkin jaksoi ja oli aivan innoissaan uusista hajuista ja ympäristöstä. Lenkin jälkeen oli hyvä tehdä koko konkkaronkalle hoitotoimenpiteet. Leikkasin kaikilta kynnet ja tsekkasin hampaat. Haltilta poistin hammaskiven uudella hammasskraballa, jonka tilasin mustista ja mirristä. Sillä lähti tosi kätevästi se kivi ja rappasin myös samalla Danaltakin. Kummallakin oli sitä vain vähän ja yllättävää, että sitä ylipäätään on, koska syövät paljon luita. Vaan onhan sen tulo yksilöllistä kuten ihmisilläkin.

Tässä kuvia siltä viikonlopulta!


Kaikki kolme koossa, ihanaiset!










Tytöt nukkuivat paljon yhdessä, ihana olla lähekkäin <3


Ryhmärämä! Minka pistää parastaan nuorempien takana :D








Joulukorttikuvatkin otin, mutta ne taidan julkaista sitten täällä netin puolella lähempänä joulua. Oli siinä melkoinen taiteileminen saada kolme koiraa poseeraamaan!

Haltin ja Danan viime kuukauden riesana oli nenäpunkit. Tuntui, ettei niistä pääse eroon ja niitä on ihan hirveästi liikkeellä nyt kennelyskän lisäksi. Varmaan tämä leuto ilma tekee sen kun ei lumi ja pakkanen pääse asettumaan. Tytöt söivät yhteensä kaksi Milbemax-kuuria, ensimmäinen oli madotus ja varotoimenpide kun sitä oli kovasti liikkeellä, toinen kuuri pitikin sitten ottaa kun se punkki iski. Kuuri loppui kaksi viikkoa sitten, toivottavasti nyt oltais siitä päästy! Se Milbemax pisti Haltilla mahan sekaisin niin ei ollut kovin kiva..

Viime viikonloppuna käytiin Elinan ja Lumon kanssa reippailemassa lentokentän maisemissa, tässäpä kuvia! Halti täytti nyt sunnuntaina 10 kk!




Lumo vaanii..



Lentokentän valot syttyi ja sokaisi kirkkaudellaan..


Dansku  ja Lumo



Takatilan pimut!

Mukavaa alkanutta viikkoa, enää 16 päivää jouluun! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti