keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Aina jaksaa aksata!

Lähdettiin lokakuussa ex-tempore Haltin kanssa agilitykisoihin, joissa siskoni kisasi cottoninsa kanssa. Halusin nähdä agilitykisoja livenä ja samalla mittauttaa Haltin. Olin ostanut kisakirjan ilmoittautumispisteestä ja täyttänyt siihen Haltin tiedot. Tuomari ehtikin aika pian mittaamaan ja vein sille Haltin mitattavaksi. Tuomari tarkisti tiedot ja mittasi Haltin. Oli hyvä kokemus, tuomari lähestyi nätisti kepin kanssa ja tutkaili mittaa. Totesi sitten, että tämä on ihan selvä maksi ja merkitsi sen kisakirjaan.

Kisakirja

Olin ajatellut viettää hieman hiljaisempaa eloa harrastusten suhteen nyt syksyllä muiden elämänkiireiden vuoksi, mutta Halti ei ollut tästä asiasta yhtään samaa mieltä. Halti aktiivisena tyttönä oli sitä mieltä, että se ei tykkää yhtään kotikoiran elämästä ilman harrastuksia ja se kyllä osoittikin sen mielipiteensä. Katsoin molempien parhaaksi päättää kotikoira-kokeilun ja ilmoittaa Haltin juuri alkavaan agilityryhmään.

Siskoni ohjauksessa ja minä filmasin


Agilityssä on mennyt hyvin ja tässä uudessa ryhmässä on haasteitakin tullut mukavasti. Tuntuu, että oma ohjaamiseni on välillä mitä sattuu, mutta ekan kerran jälkeen totesin, että ainakin juoksen ihan täysillä ja pysyn sen perässä. Halti on siellä ihan liekeissä, se nauttii aivan älyttömästi radasta. Kehitystä olen huomannut sen paikalla pysymisessä, nimittäin meillä oli viime keväänä se ongelma, ettei Halti meinannut malttaa odottaa paikallaan minun lähtölupaa. Nyt Haltille on tullut malttia siinä lisää. Lähinnä joskus se ei malttaisi istua, jos aloitetaan rata alusta.

Esteiden yli liitämistä


Joskus Haltia alkaa ottamaan päähän jos ohjaan miten sattuu vauhdin hurmassa ja sitten se saattaa haukkua minulle. Kun korjaan ohjauksen niin Halti on tyytyväinen. Välillä siskoni myös ohjaa Haltia agilityssä ja hän on ohjaamisessa etevämpi kuin minä kun hän on harrastanut agilityä pidempään niin on ollut tosi mielenkiintoista seurata, miten Haltilla menee silloin kun ohjaajana on joku etevämpi. Halti  lähtee tosi mukavasti tekemään siskoni kanssa ja ovat tehneet ihan puhtaita ratojakin. Siskoni sanoo, että Halti on tosi taitava ja sen kanssa kannattaa heti lähteä kisaamaan kun kepit saa sille varmaksi. Oli hienoa itsekin huomata, että Halti on oikeasti tosi taitava ja ainostaan nyt minun pitäisi vaan petrata omaa ohjaamistani.



Haltille on nyt nostettu rimat 50cm asti. Hyvin näyttää hyppelevän niitäkin, mutta jännä nähdä miten ne oikeat maksien 55-65cm rimat sitten luonnistuu. Tuntuu niin korkeilta ne, mutta Halti on kyllä ketterä kaveri, että jospa se saisi ne ponnistettua. Juteltiinkin siellä agilitykisoissa yhden toisen lapinkoiran omistajan kanssa, että agissa saisi kyllä olla pikkumakseille oma luokkansa.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti