maanantai 16. toukokuuta 2016

Painavaa asiaa punkeista

Tänä keväänä on ollut poikkeuksellisen paljon punkkeja liikenteessä. Haltia aloin pitää huhtikuun alusta alkaen paljon ulkona samalla kun oltiin itsekin kotona, koska se niin viihtyi ja oli tyytyväinen kun sai seurata ympäristön elämää siellä. Liuokset (Biospotix) laitoin tytöille jo huhtikuun puolivälissä kun kuulin, että kiinnittyneitä punkkeja on jo löydetty. Meni ehkä pari viikkoa liuosten laittamisesta niin Haltilta löytyi ensin kaksi punkkia toisesta silmätäplästä, jotka sattumalta huomasin sitä rapsutellessa. Sitten hirveä paniikki ja ällötys, ja yritin niitä itse ottaa pois vaan eihän siitä tullut mitään. Mieheni ei ollut tullut vielä töistä kotiin niin ajoin sitten äidin luo ja yhdessä poistettiin ne. Oli ne tiukassa, ei ollut mikään helppo saada pois. Äiti piteli Haltia ja minä poistin punkin pihdeillä ja lopuksi desinfioin kohdat sekä pinsetit haavanpuhdistuspyyhkeellä.  Kaikki meni onneksi hyvin ja Haltikin toipui järkytyksestä, vaikka läheltä silmää piti sorkkia. Tein molemmille tytöille tarkistukset enkä löytänyt lisää punkkeja. Ilmeisesti ne kiinnittyneet punkit oli ehtineet olla sen ihossa n.vuorokauden, sillä edellispäivänä se oli useamman tunnin pihalla.


Seuraavana päivänä rapsuttelin taas Haltia ja tunsin patin sen kaulalla. Tunnustelin ensin, että onko tuo joku rasvapatti vai mikä, niin sitten välähti, että sehän on muuten varmana punkki! Ja olihan se.. Onneksi mieheni oli kotona niin aloimme heti punkinpoistohommiin. Mieheni piteli Haltia ja minä koitin poistaa punkin pinseteillä. Kädet vähän tärräsi kun yritti siinä saada oikein syvältä otteen punkista. Sain punkin irti, HUH! Valitettavasti huomasin poiston jälkeen, että se punkin pää jäi kiinni ihoon. En ollut saanut tarpeeksi hyvää otetta siitä punkin päästä siis, koska se pää ei lähtenyt mukaan. Sitten kaiveltiin ja kaiveltiin vuorotellen ja ei saatu sitä millään, aivan kuin se olisi liimattu sinne ihoon kiinni. Tuntui niinkuin se olisi mennyt kokoajan vain syvemmälle. Halti oli tosi hienosti ja rauhallisesti siinä tilanteessa, kai se oli jotenkin ehtinyt vähän tottuakin punkin poistamiseen kun parin päivän sisällä niitä kiinnittyneitä löytyi. Tämä punkki oli ilmeisesti tullut myös samalla kertaa kun ne toiset, mutta en ollut huomannut sitä kun tarkistin niiden poistamisen jälkeen ihon.

Sitten kysyin tuttavalta miten kannattaa toimia kun punkin pää jäi kiinni ihoon. Se ei kuulemma ole vakavaa jos niin käy, kannattaa vaan seurailla kohtaa, ettei se tulehdu, mutta yleensä se poistuu sieltä kyllä itsekseen. Myös netissä luki, että aivokuume- tai borrelioosiriski ei lisäänny, jos ihoon jää punkin kärsä tai väkänen, mutta se saattaa aiheuttaa kutinaa. Niitä ei myöskään tarvitse lähteä poistamaan lääkäriin, koska ne tulevat itsestään ulos ihosta aikanaan.

Haltissa olleet punkit olivat tulleet meidän pihalta, muuta selkeää vaihtoehtoa ei oikein ole. En tiedä olisiko ne tulleet nurmikolta vai jostain muusta erikoisesta paikasta kuten kuistin alta, josta pari kertaa kävin Haltin komentamassa pois. Haltihan on kova haistelemaan maata, joten en toisaalta ihmettele, että punkit olivat juuri Haltin valinneet. Dana on myös ollut pihalla samoina päivinä, mutta siitä en ole löytänyt yhtäkään vielä tähänkään mennessä. En ole nyt pitänyt Haltia pihalla vaan odotan, että laitetaan piha kesäkuntoon ja tämä punkkisuma vähän rauhoittuisi, koska nyt ne on selvästi olleet ihan villissä alkukeväästä. Punkit ovat aktiivisimmillaan juuri nyt keväällä ja uudestaan taas loppukesästä ja syksyllä. Paljon on uutisoitu nyt sitä, että vaikka lemmikeille on laitettu punkkihäätöjä, niin punkkeja on niistä huolimatta löytynyt erityisen paljon verrattuna aiempiin vuosiin.


Punkkienpoistossa erityisen näppärät ovat olleet Z-pinsetit, jotka ostin apteekista jokunen vuosi sitten, koska halusin välineen, jolla saa kunnon otteen punkista eikä ne perinteiset lemmikeille tarkoitetut pihdit olleet mielestäni näppäriä. Halusin myös pinsetit sitä varten, jos meihin ihmisiin tarttuu punkki. Z-pinsetit on tarkoitettu sekä ihmisille että lemmikeille ja pinsetit maksoivat alle 20e. Jos niillä ei punkkia saa pois niin sitten vika on todennäköisesti käyttäjässä, mutta harjoittelemallahan sitä oppii punkkeja poistamaan. Z-pinseteissä on hyvää etenkin terävä kärki, jonka avulla punkin imukärsästä saa hyvän otteen ja sen saa poistettua helpommin kokonaan. Eihän se poistaminen aina mene ihan putkeen oli väline mikä hyvänsä, kuten minullakin tuo viimeisin punkin poisto; en ottanut tarpeeksi tarkkaa otetta ennen pois nykäisyä. Punkkien puremaa ei voi valitettavasti itse tuntea, pitäisi tehdä säännöllisesti tarkastuksia onko kiinnittyneitä ihossa.


Onneksi meillä koirat ei saa tulla sänkyyn eikä sohvalle. Joskus ne saattavat nuokkua osittain sängyn laidalla jos me ollaan sängyllä, mutta se on ihan maksimi. Tästä punkki-asiasta järkyttyneenä aloin miettiä sitten lisätehostusta punkkienhäätöön. Nämä liuokset aion pitää, sillä ne on hyväksi todettu jo monen vuoden ajalta. Mietin, että mitä hankkisin siihen tehostukseksi, joka voisi täydentää liuoksia jollain tavalla. Päädyin sitten kokeilemaan Dogmanin elektronista punkkivahtia, sillä ne ei ainakaan ole mitään jytyjä "myrkkyjä". Ne maksoivat alle kympin kappale ja patteri kestää noin vuoden, ja uuden patterin voi vaihtaa tilalle kun entinen on kulunut loppuun. Vahti toimii niin, että se lähettää elektronisia ultraäänisignaaleja n. 1,5m etäisyydelle, mikä karkoittaa punkkeja ja kirppuja. Punkkivahti kiinnitetään pantaan lähetin koiran turkkiin päin käännettynä. Vahtia voidaan käyttää myös tiineillä nartuilla ja pennuilla. Punkkivahti ei ole vedenkestävä.

Danalla näkyy pannassa roikkuva oranssi pallo, eli punkkivahti

Tähän asti vahdit on toimineet meillä hyvin. Ihan mielenkiintoista seurata onko niistä apua jatkossa. Danahan loikkasi veteen juuri tuon kuvassa näkyvän lenkkimme aikana ennen kuin ehdin mitään sanoa, eli punkkivahti kastui hieman, mutta on toiminut sen jälkeen onneksi moitteetta. Vahdin äänen voi kuulla pienenä tykytyksenä kun laittaa sen kaiuttimen vasten omaa korvaa. Toimivuuden voi testata myös painamalla vahdissa olevaa nappia ja se alkaa sitten vilkkua, mikäli vahti on edelleen toimiva. 

Juttelin eläinkaupan myyjän kanssa punkkivahdeista ja punkeista, ja hän sanoi, että on omilla koirillaan pitänyt vahteja monta vuotta ja on kokenut ne toimiviksi. Hän pitää siitä, että punkkivahdit ovat turvallisia koiralle ja ne ovat myrkytön vaihtoehto punkkien häätöön. Hän sanoi, että koirissa on eroja, jotkut koirat vetävät enemmän punkkeja puoleensa kuin toiset. Myyjä sanoi, ettei hän luota Bravectoon, sillä sitä on tutkittu niin vähän ja hänen kaverinsa oli kokeillut sitä koiralleen. Tämä kaveri oli seurannut kun punkki oli kiinnittynyt koiraan ja Bravectonhan pitäisi tappaa punkki 12 tunnin sisällä niin ei se ollut tappanut, vaikka miltei kaksi päivää oli kulunut. Sen jälkeen hän ei ollut enää tuotetta ostanut koiralleen. Toki joka häädössä on ne omat hyvät ja huonot puolensa, niin pannoissa, liuoksissa kuin tableteissakin.

Konkkaronkka poseeraa

Kävimme Elinan, Ronjan, Hertan ja Danan kanssa lenkkeilemässä uusissa maastoissa. Näissä kuvissa olemme pohjavesilähteen äärellä ja löysimme lenkin varrelta myös hiekkamontut. Saimme myös puhelimiin varoituksia karhuemosta, joka liikkuu pentunsa kanssa niillä main. Myöhemmin selvisi, että se liikkui toisella puolen jokea eikä tuolla missä me liikuttiin.


  

Halti jäi kotiin nukkumaan kun sitä väsytti aiempi lenkki, joka tehtiin kavereiden kanssa. Oli vielä aika lämmin päiväkin niin ei voinut ihan hirmu pitkää lenkkiä tehdä, ettei joku lämpöhalvaus tms iske. Punkkien poiston jälkeen ollaan seurattu jälkien paranemista ja yksi kaulan ja toinen silmän alueen jäljistä on parantuneet hyvin ja miltei jo kokonaan. Lähinnä silmää oleva on parantunut hitaimmin, mutta se olikin aika iho olikin aika ärsyyntyneen näköinen silloin poiston jälkeen. On siihen kuitenkin muodostunut rupi, jospa se siitä. Toivottavasti nyt ei ilmesty uusia punkkeja, laitan uudet liuokset tytöille tällä viikolla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti