Nenäilyä

Osallistuimme Oulun koirakerhon järjestämään Nose Workin ajoneuvo- ja ulkoetsintäpäivään elokuussa. Koulutus oli tosi hyödyllinen meille, sillä emme olleet vielä päässeet tekemään ajoneuvoetsintää Haltin kanssa. Kouluttajana toimi ihana, tuttu kouluttajamme Johanna koirapalvelu hyväkäytöksestä. Olin itse aika uneliaalla tuulella kun yhdeksältä alkoi koulutus Oulussa ja en ole kovin aamuihminen..

Alussa Johanna piti meille pientä alustusta päivän aiheisiin. Johanna sanoi, että kun lähdetään ensimmäistä kertaa ajoneuvoetsintään estetään ajoneuvoja vasten hyppiminen jo alkuunsa. Jos koira vetää autolle, pidetään hihna sen verran lyhyenä, että saadaan estettyä hyppiminen. Heti kun koira ei vedä, löysätään hihna. Lähetys hajulle tapahtuu rauhallisesti, jotta koira voisi saada hajusta jo lähetyksessä kiinni. Sitten Johanna kertoi hieman yleisiä juttuja vielä Nose Workista. Nosessa pyritään aina siihen, että koira kulkisi ohjaajan edellä. Jos koira on liian innoissaan eikä malta viipyä hajulla vaan jatkaa heti matkaa, voi kokeilla sitä, että sivelee hajulle voita, jota koira voi nuolla.

Kuvat ei ole välttämättä ihan parasta laatua kun napsin kuvat videosta.

Tehtiin kolme kertaa ajoneuvoetsintää. Ne meni ihan mukavasti ja olisi menneet vielä paremmin jos minä olisin ollut hereillä. Halti nimittäin yritti heti alussa ilmaista minulle hajua vaan se ilmaisu meni minulla ohi. Sitten se lähti jatkamaan matkaa auton ympäri ja tuntui, ettei se oikein enää keskittynyt kunnolla sen jälkeen. Sitä tuntui kiinnostavan muut hajut ja asiat kun sillä oli juoksut lähestymässä. Samalla se oli sille häiriötreeni, sillä lähellä oli koiria häkissä ja sieltä haukuttiin. Haltin keskittyminen herpaantui lähinnä niiden katseluun. Myöhemmin onneksi Halti vielä palasi hajulle ja minä ehdin reagoida sen ilmaisuun. Juuri tuon takia haluaisin, että Halti oikein yrittäisi viimeisen päälle ilmaista minulle sitä siltä varalta, ettei minulla välähdä.

Ohjaan Haltia kohti autoa

Toinen kerta ajoneuvoetsinnässä menikin sitten jo paremmin kun minä vähän skarppasin itseäni keskittymään Haltin seuraamiseen niin hoksasin paremmin kun Halti ilmaisi. Kolmas kerta meni taas vähän niinkuin ensimmäinen kerta, mutta vähän paremmin. Huomasin, että etenkin näissä ajoneuvoetsinnöissä Halti oli jotenkin tosi paljon muiden hajujen perään kun nurmikko ja puskat oli ihan vieressä. Yleensä Halti on aina keskittynyt erinomaisesti noseiluun, mutta nyt huomasi lähestyvien juoksujen vaikutuksen ihan selkeästi keskittymisen herpaantumisena.

Haju löytyi ja palkka

Sitten tehtiin kaksi ulkoetsintää. Ne meni kivasti, varsinkin eka kerta kun Halti osoitti ihan mahtavasti hajun. Se ilmaisi sen jopa kahdesti, ekalla kerralla kun ilmaisi niin se taisi hoksata, että ei tuo emäntä taas älynnyt niin se sitten ilmaisi vielä uudestaan, että josko tuo emäntä nyt älyäis ja silloin älysin, ettei se taida minua ihan huvikseen tuijotella ;) Toisella kerralla olikin kunnon kaatosadekuuro ja haju ei löytynyt yhtä nopeasti kuin edellisellä kerralla. Huomasin, että nyt taitaa olla tyttö hajulla kun haisteli yhtä kohtaa niin intensiivisesti, ette sei voi olla mitään muuta. Ja oikea hajuhan se oli.

Johanna sanoi Haltista, että se tarvitsee vaan enemmän kokemusta, mutta ilmaisu sillä kehittyy koko ajan. Treenien suhteen meidän tulisi tehdä enemmän piiloja ja minun täytyy olla tarkkana Haltin seuraamisessa. Tässä huomasin juuri sen kuinka paljon ollaan kotosalla treenattu niin, että olen itse piilottanut hajun ja näin ollen tiennyt missä se on. Olen voinut helposti poimia Haltin ilmaisun kun olen tiennyt, että se haju on oikeasti siinä. Nyt sitten olinkin ihan hukassa kun joku muu piilotti hajun enkä tiennyt missä se oli kun pitkästä aikaa harjoiteltiin piiloja. Juuri sen takia, etten tiedä oikeasti missä se haju on, nousee Haltin ilmaisun merkitys suuresti. Siksi haluan, että se turhautumalla oppii siihen, että se oikein ns. tyrkyttää minulle, että tässä se nyt on, kato nyt ihan oikeasti. Oli tosi hyvä koulutus meille! Päästiin taas noseilussa eteenpäin ja tiedetään mitä harjoitellaan taas.