Haltin sterilisointi

, , 2 comments
Käytimme silloin kuusi vuotta sitten Danan sterilisoitavana n. 8kk iässä ennen kuin ensimmäiset juoksut ehtivät sillä alkaa. Pohdimme tuolloin meidän elämäntilannetta, että onko seuraavan viiden vuoden aikana mahdollista/todennäköistä tehdä pentuja ja totesimme, että tuskin. Niinpä päädyimme Danan sterilisointiin. Eläinlääkäri kertoi, että sterilisoinnista on sitä enemmän terveyshyötyjä mitä aikaisemmin se suoritetaan:
  • sterilisaatio ennen aikuistumista, ennen 6kk ikää -> vähäisempi vaikutus aineenvaihduntaan -> vähäisempi vaikutus painonkehitykseen
  • kasvu -> ei vaikuta kokoon aikuisena
  • paraneminen -> kun koira on 3kk, on se anestesian näkökulmasta aikuinen (voidaan operoida). Mitä nuorempi koira, sen nopeampi toipuminen ja kudosvaurioiden korjaantuminen
  • kaikista suurin hyöty liittyy maitorauhaskasvain riskiin, jota esiintyy yleisesti vanhoilla nartuilla: mikäli koira sterilisoidaan ennen 1. juoksua, koira ei tule koskaan saamaan maitorauhaskasvaimia. Riski saada kasvaimia vähenee asteittain neljänteen juoksuun saakka, tämän jälkeen leikkauksella ei voida vähentää riskiä sairastua maitorauhaskasvaimiin
Danan sterilisaatio meni hyvin, ensimmäisenä iltana oli vähän itkuinen, mutta seuraavana päivänä leikkauksesta tuo nuori neitonen oli jo niinkin virkkuna, että sitä piti jo rauhoitella, että malttaa levätä ja toipua. Danan kanssa elämä on ollut varsin helppoa kun juoksuja ei ole tarvinnut koskaan miettiä ja harrastuksissa ollaan voitu kulkea aina huolettomasti. 

Muutama vuosi takaperin Danan ollessa pari vuotias vähän harmittelin sitä, että Dana tuli leikattua niin varhain, siinä mielessä kun opin sitä vuosien saatossa tuntemaan ja huomasin kuinka mahtava luonne sillä on. Siitä ei mennytkään kauaa kun sain todeta, että eipä ollutkaan huono asia, että leikkautin tytön, sillä Danalle ilmestyi allergia-oireet. Allergia on sen jälkeen vain kasvanut, joten enää ei ole tarvinnut sitä miettiä oliko se leikkaus oikea päätös vai ei. Allergia on periytyvää ja allergista koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Tässä tuli samalla myös todettua se, että monet sairaudet puhkeavat tosiaan vähän myöhemmällä iällä ja jalostuskoiran iässäkään ei kannata turhaan hötkyillä vaan parempi mieluummin odottaa kuin tehdä pentuja kovin nuorena. Danalla ensimmäiset allergiset reaktiot tulivat sen ollessa kaksi vuotias ja allergia todettiin neljä vuotiaana.

Mutta sitten paluu nykyhetkeen ja tähän toiseen neitoseemme Haltiin. Haltin sterilisointia päätin odottaa, koska kennelnimen saatuani pentuhaaveet siinsivät silmissäni ja halusin nähdä, olisiko Haltista jalostuskoiraksi. Halti oli pentuna ennen ensimmäisiä juoksuja hyvin tyypillinen rohkea pentu, aina leikkimässä kaikkien kanssa. Pentuaikana käytiin myös rokotukset saatuaan koirapuistoilemassa ja siellä valitettavasti kaikki koirat eivät olleetkaan ystävällisiä. Huonoja kokemuksia tuli ja ne jäivät Haltin mieleen. Opin myös tuon jälkeen, että välttelen vastaisuudessa ainakin nuoren koiran viemistä koirapuistoon, ettei tulisi ikäviä kokemuksia. Ensimmäisten juoksujen ja hormoonihyrräysten myötä huomasin, että Halti on varsin vahva narttu, alfa-nartuksikin voisi sanoa. Monet tuntemamme urokset ovat aivan hullaantuneita Haltin hajuista ja juoksujen myötä toisten vahvojen tai epävarmojen narttujen kanssa Haltilla on mennyt sukset usein ristiin. Lisätietoa siitä miksi päätin olla käyttämättä Haltia jalostukseen löydät tekstistäni "Jalostukseen käyttämättä jättämisen syyt".

Halti rauhoituksessa

Päätin pitkän ja hartaan pohdinnan jälkeen sterilisoida Haltin, koska tekisin sen joka tapauksessa ennen pitkää. Sterilisointi myös helpottaa paljon elämää kun ei tarvitse miettiä juoksuja, puhumattakaan niistä terveyshyödyistä mitä sterilisoinnista on. Suunnittelin sterilisoinnin ajankohdan tarkkaan eläinlääkärin kanssa keskustellen asiasta. Sterilisoinnin paras ajankohta on kun mahdollinen valeraskausaika on ohi eli juoksujen alkamisesta noin 3kk eteenpäin. Haltin sterilisoinnin varasin miltei päivälleen siihen kun 3kk oli kulunut juoksuista. Haltille ei saanut antaa aamuruokaa. Otin varalta kaulurin mukaan mikä meillä on ollut kotona valmiina aiempien koirien leikkauksista sekä lisäksi haavasuojapuvun, jonka sain ystävältäni lainaan, kiitos siitä! Klinikalla eläinlääkäri tutki Haltin.

Talirauhasen tukos


Juteltiin Haltin harrastuksista ja muistin kysyä siinä näppylöistä, joita olen huomannut Haltilla olevan. Niistä on joskus tullut eritettä ja niitä tulee vähän sinne tänne. Eläinlääkäri otti isoimman niistä käsittelyyn ja puristi sen, sieltä tuli reippaasti vaaleaa mähmää. Eläinlääkäri sanoi, että ne on tukkeutuneita talirauhasia, aivan kuten ihmisellä on finnejä. Niitä ei kannata välttämättä puristaa ellei ne vaivaa koiraa. Sanoi, että niiden tulo on yksilöllistä koirilla, joillakin tulee ja joillakin ei, mutta ne on ihan harmittomia. Eläinlääkäri laittoi rauhoituspiikin Haltille. Pyysin sille kunnon kipulääkkeet kotiin kun epäilin, että se voi olla hieman kipuherkkä leikkauksen jälkeen niin eläinlääkäri sanoi, että määrää varalta kipulääkkeen lisäksi Diapamia. Halti nukahti minun viereen ja eläinlääkäri sanoi, että parin tunnin päästä saa tulla hakemaan.

Mielenkiintoinen taulukko klinikalla koiran suhteellisesta iästä

Menin parin tunnin päästä hakemaan Haltia ja eläinlääkäri sanoi, että leikkaus oli mennyt hyvin ja Halti on saanut herätepistoksen. Menin katsomaan Haltia niin siellä se makasi heräämössä ihan kanttuvei ja heräämössä olikin aika täyttä, Halti pötkötti lattialla ja häkeissä oli kissoja ja pienempiä koiria pari kappaletta. Seurasivat siellä rauhallisesti kun menin juttelemaan Haltille. Eläinhoitaja tuli juttelemaan Haltin jatkohoidosta ja vahingossa kolautti yhtä tuolia niin Halti heräsi yhtäkkiä pompaten pystyyn ja oli aika hermostunut. Ukisi vain eikä olisi malttanut olla paikoillaan. Eläinlääkäri tuli käymään siinä ja sanoin, että toivoin Haltin olevan vähän väsyneempi, että malttaa ajomatkan kotiin olla rauhallisesti niin eläinlääkäri laittoi sille vielä rauhoitetta ja sitten tyttö alkoi pikkuhiljaa rauhoittua. Eläinlääkäri sanoi vähän huvittuneena, että tämä ukina on enemmän luonteesta kuin kivusta peräisin. Eläinlääkäri kertoi, että tikit ovat itsestään sulavat ja antoi hoito-ohjeet, kipulääkkeet ja diapam-reseptin mukaan ja toivotteli Haltille toipumisia.

Halti heräämössä

Kotimatka meni hyvin ja kotona Halti nukkui vaan. Laitoin sen ensin viltin ja sitten lämpöpeiton alle, että pysyy lämpimänä, koska nukutuksesta herätessään ruumiinlämpötila on alhainen eikä vilunpuistatuksia saa tulla. Laitoin varalta myös pyyhkeen Haltin alle siltä varalta jos laskee alleen. Haltille oli laitettu klinikalla se kauluri, mutta vaihdoin sen heti haavansuojapukuun. Koiraa ei saa jättää leikkauksen jälkeen yksin ilman valvontaa niin onneksi siskoni pääsi katsomaan Haltin perään sitten kun minun täytyi lähteä töihin, siitä oli iso apu. Siskoni oli huomannut kun Halti alkoi heräillä, että Halti oli tyytyväinen jos hän oli sen lähellä, mutta jos siskoni poistui Haltin näköpiiristä niin Halti alkoi ukisemaan. Halti kaipasi kovasti huomiota ja huolenpitoa. Haltilla meni herääminen melko myöhään, mutta illalla sai antaa kipulääkkeen ja kävi myös pissalla silloin ihan illasta, oli siis tuolloin pidättänyt n. 12h. Aiemminkin tarjottiin mahdollisuuksia käydä tarpeilla vaan ei alkanut tekemään ulkona mitään. Portaissa ei annettu Haltin kulkea ollenkaan vaan otettiin se aina syliin silloin kun piti käydä ulkona ja kannettiin se sopiville pissapaikoille sylissä. Ruokaa ja juomaa sai tarjota vasta kun potilas on kunnolla herännyt niin Halti söi pienen annoksen ruokaa illalla ja samalla annettiin Diapam.

 

Dana katseli Haltin perään niin, ettei päästänyt sitä silmistään. Oli selvästi huolissaan Haltista ja aina kun menin Haltin luo niin Dana nosti päänsä ja heilutti häntää paikallaan, oli ihmeissään. Välillä kävi katsomassa ja lipomassa Haltia.


Makkarakoira


Ekana iltana oli välillä itkuinen ja diapam teki sen rauhalliseksi ja vähän pökkeröiseksi, mutta seuraavana päivänä oli jo parempi. Siitä alkoi toipuminen edetä tosi kivasti, eikä Halti ollut kivuliaan oloinen, päin vastoin tuntui, että Haltia piti yrittää vähän hillitä. Sen luonteelle taas 10 päivää rauhassa oleminen tuotti tuskaa ja näytti siltä kuin se olisi vähän masentunutkin. Onneksi malttoi sen ajan ottaa rauhallisemmin, jonka jälkeen sai ottaa haavasuojapuvun pois ja alkaa käymään lenkeillä niin kylläpä tyttö piristyi kuin silmissä. Haltin toipuminen meni kaiken kaikkiaan paremmin ja nopeammin kuin osasin odottaa, luulin että se olisi ollut jotenkin kivuliaampi vaan onneksi ei. Jospa tämä leikkaus helpottaisi elämää tästä eteenpäin ja eipä tarvitse ainakaan kohtutulehduksia ynnä muita pelätä! Alla kuvat leikkaushaavoista. Suihkuttelin haavaa haalealla vedellä 10 päivän ajan kerran päivässä, jotta pysyy puhtaana. Haava on parantunut tosi hyvin ja nopeasti!

Haava suojalapun poiston jälkeen, 2 vrk leikkauksesta

Toipilas

Viikko leikkauksen jälkeen, siistin näköinen haava

2 kommenttia:

  1. Miksi Haltin jalostushaaveista luovuttiin? En tekstistä huomannut mainintaa, ellei se ollut tuo käyttäytyminen toisten koirien kanssa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kun kysyit, kirjoitin nyt siitä oman tekstin kun asiaa tuli niin paljon :)

      Poista