Lämpöisten päivien puuhat

, , No Comments
Kauheasti olisi kirjoitettavaa vaan ei ole ehtinyt kirjoittaa, on niin sattunut ja tapahtunut kaikkea. Harrastuksia on ollut siihen malliin, että blogiin tulee vähän viiveellä nämä jutut, mutta eipä se mitään, eihän ne asiat siitä kovin vanhene. Luvassa on siis kunnon pompsi tekstejä kunhan ehdin ne kirjoitella. Lämpöisiä päiviä oli tuossa jokunen viikko sitten ihanasti ja sehän innosti olemaan paljon ulkona ja tekemään vaikka ja mitä. Sovimme BAT-treenit toisen treenaajan kanssa eräälle aamulle ja menimme jälleen treenaamaan kaupan takapihalle. Se treeni meni oikein hyvin vaikka häiriötekijöitä riitti. Asetuimme vastakkain sopivan etäisyyden päähän toisistamme. Halti oli rauhallisesti ja näytti siltä, ettei se toinen koira tuottanut sille mitään ongelmia. Lähestyimme jonkin verran, mutten kehdannut liikaa, sillä en tiennyt mikä tilanne toisella koirakolla oli, saiko heitä lähestyä. Treenasimme n. 45 min. jonka aikana toinen treenaaja treenasi molemmat koiransa ja minulla oli Halti koko sen ajan.

Leikitin Haltia välillä, nakkelin namuja maahan ja käveltiin sivuttain, muttei hirveästi eteenpäin. Kaikki meni hyvin ja Halti ei tuijotellut toista koirakkoa missään vaiheessa mitenkään huolestuneesti, vaan lähinnä kiinnostuneesti. Soittelimme sitten treenaajan kanssa vielä jälkikäteen ja oli ihan hyvä, ettemme lähestyneet Haltin kanssa enempää, sillä hän kertoi, että hänen koiransa olivat näyttäneet välillä huolestumisen merkkejä ja he eivät olisi pystyneet lähestymään. Hän sanoi, että Haltilla näytti menevän tosi hyvin, ja näyttäisi siltä, ettei sillä ole mitään ongelmaa siinä, että se näkee toisen koiran. Sanoin, että se on totta, se toisen koiran näkeminen ei sitä huolestuta, mikäli toinen ei lähetä sellaisia signaaleja sille, jotka sitä huolestuttaisi, vaan lähinnä ne ohitustilanteet on niitä hankalia. Kaikkein tärkeintähän on oppia lukemaan omaa koiraa.

Menimme sitten hyvien BAT-treenien jälkeen Haltin kanssa ystäväni luo kylään. Hän on sairaslomalla leikkausten vuoksi ja menin laittamaan hänelle lääkkeet. Halti toimi hyvänä "kotisairaanhoitajana" ystävälleni ja ystäväni oli aivan mielissään Haltista. Namuja jäi treeneistä reippaasti niin ystäväni teetti Haltilla monenmoisia temppuja sarjoina ja Halti teki aivan innoissaan, kyllä meitä nauratti. Halti oli aika tyytyväinen näiden reissujen jälkeen kotona :)


Harrastuksia on ollut meillä nyt niin paljon, että varsinaiset isommat lenkit ovat jääneet vähemmälle. Pyörälenkeillä olemme käyneet aika paljon ja Halti etenkin nauttii niistä aivan valtavasti. Se juoksee usein koko lenkin ajan, ja käymme keskimäärin n. 5-6 km mittaisia lenkkejä. Loppulenkistä se saattaa hölkätä, mutta usein juoksee kotiin asti. Se hakee hienosti paikkansa pientareen puolelta ja uskon, että sekin voi vaikuttaa siihen miksi juokseminen tuntuu paljon paremmalta verrattuna asfaltilla juoksemiseen. Alussa Halti varsinkin spurttaa ensimmäiset pari kilometriä ja saan itse polkea niin täysillä kuin vain pyörällä pääsen. Uskomaton energia tuolla tytöllä. Dana on vähän rauhallisempi pyörälenkkeilijä, alussa ottaa myös spurtin, mutta juoksee ehkä puoli kilometriä ja sitten alkaa hölkätä. Dana hölkkää paljolti asfaltilla, pitäisi opettaa sitä hakemaan enempi piennarta. Tosi hyvää liikuntaa tuo pyöräily niin koiralle kuin omistajallekin.

Kauan odotettu vepekin ollaan aloitettu..

Palkkaukset kuntoon

Uinti ja veneen nouto 50m

Lähetys "vene"

 Köyden heitto

Vesipelastuskausi startattiin pari viikkoa sitten ja oltiin kyllä ihan innoissaan Danan kanssa, että vihdoin vepe alkaa! Avoimen luokan liikkeitä ollaan palauteltu mieleen talven jäljiltä ja ehkäpä se kertoo aika hyvin tilanteesta kun en muistanut, mitä käskyä olen käyttänyt sille, että Dana hyppää veneestä ja noutaa toisen veneen tai oman veneen. Hupsista.. Oliko se vene, mene, vai mikä.. No kyllä se sitten tuli mieleen, "vene" se oli, vaan on aika hyvin ilmeisesti talven aikana nollattu ajatukset vepen suhteen. Vepestä kirjoittelen lisää tässä piakkoin vähän tarkemmin, huomenna meillä on ekat kokeet tälle kaudelle!

Dana kuljettaa toisen veneen rantaan

Hyppy ja veneen hinaus, kuva: Tanja Loukusa

Lähetys, kuva: Tanja Loukusa

 Ja hinaus, kuva: Tanja Loukusa

Laura kävi jälleen hieromassa Haltin ja oli tosi tarpeellinen hieronta kyllä tytölle. Samat paikat oli jumissa, mutta ei niin paljon kuin viimeksi. Oli tyypilliset agi-koiran jumit eli selkä ja takapää. Myöhemmin kesällä otetaan taas uudestaan ja sitten otetaan Danallekin. Hirmu hyvää tekee tuo hieronta tytöille.

Halti Lauran hierottavana


0 kommenttia:

Lähetä kommentti