Vepen avoimen luokan viimeinen koe

, , No Comments
Osallistuimme Danan kanssa vesipelastuskokeeseen 15.7 Mannilassa. Tämä oli siitä erikoinen koe, että minusta tuntui, ettei minua jännitä yhtään. Ja se on harvinainen tunne minulle! Koe oli ensimmäinen meijän yhdistyksen iltakoe koko historiassa, jossa oli mukava olla osallisena ja tykkäsin kyllä kovasti iltakokeesta koetyyppinä. Sää oli aika mukava, suhteellisen tyyntä ja pilvistä oli. Tuomarina toimi Jyrki Heino ja hänen alkupuhuttelussa arvottiin vientiesine avoimeen luokkaan, ja meidän onneksi sieltä tuli dummy. Ranta oli vähän siirtynyt siitä, mitä se on tyypillisesti Mannilan kokeissa ollut ja se hämäsi myös Danaa.

Ensimmäinen liike oli uinti ja veneen nouto 50m. Tämä on yleensä ollut Danalla aika varma liike. Menin tässä liikkeessä hämääntyneeksi siitä, että ensimmäistä kertaa tuomari ei huutanutkaan, että "käsky!" vaan kuului vaan pillin vihellys. Katsoin venetuomaria vähän hämmentyneenä, mutta päättelin, että kaippa se oli merkki, että ajanotto alkoi. Niinpä lähetin Danan veneestä noutamaan toista venettä. Dana lähti reippaasti hakemaan venettä ja kuljettamaan sen rantaan. Alkoi näyttää siltä, että Dana vie veneen juurikin siihen rantaan mikä on yleensä aiemmin ollut eikä tämänhetkiseen koerantaan, vaikka tuomari seisoi siinä tolppien välissä. Tiesin, ettei minun auta huutaa toisesta veneestä sille mitään, koska minulla ei ole siihen mitään käskyä. Niimpä minä vaan pysyin hiljaa ja toivoin parasta. Loppua kohden Dana taisi hoksata, että eihän tämä ollutkaan se ranta mihin tämä piti kuskata ja yritti uida lähemmäs tolppia veneen kanssa, mutta ohitti ne sivusta, ja ajanotto päättyi. Kehuin Danaa hyvästä työstä ja tuomari alkoi laskea tolppien ylittäviä metrejä. Niitä tuli 3m, eli tuli -3 virhepistettä, ei paha. Tämän jälkeen alkoi minua hieman jännittää, koska ne meille jännittävimmät liikkeet oli vielä edessä ja nyt jo menetettiin pisteitä liikkeessä, joka yleensä on ollut aika varma. Aloin samalla miettiä, miten saisin Danan hoksaamaan oikean rannan.

Toisena liikkeenä oli esineen vienti 30m. Tässä minun ei tarvinnut rantaa stressata, koska jäin itse rantaan. Lähetin Danan viemään, se lähti innokkaasti ja luovutti esineen hyvin vastaanottajalle. Kutsuin vielä luokseni kun se jäi siinä ikään kuin odottamaan jotain veneestä. Se meni hyvin, ei ylimääräisiä käskyjä tai virheitä, eli tästä tuli täydet pisteet.

Kiitos Juha Rautiolle kuvista.

Hyppy

Sen kummempaa taukoa emme iltakokeessa pitäneet, joten mentiin kaikki liikkeet yhteen pötköön. Kolmantena liikkeenä tuli hyppy ja veneen hinaus 50m. Olin miettinyt hieman strategiaa, että kuinka saisin sen rannan Danalle selkeäksi. Tein niin, että ennen lähtöämme rannasta kysyin tuomarilta saanko sanoa koiralle vielä tässä vaiheessa ja kun se antoi luvan, niin täppäsin kädellä maata veneestä ja sanoin Danalle että tähän. Sitten lähdettiin. 50:ssä sain luvan lähettää Danan ja lähetin sen, mutta samalla säikähdin kun se hyppäsi aivan köyden päälle ja uppeluksiin. Onneksi se pintaan noustuaan nappasi köydestä oikein kiinni, eikä se ollut enää sen alla, joten itse veneen kuljetus sujui hyvin. Tämä liike meni tosi hyvin ja Dana vei loistavasti nyt oikeaan rantaan. Olin aivan mielissäni, täydet pisteet tuli vielä tästä liikkeestä, jonka olen kokenut aina vähän jännittävänä. Korvat kuivasin etenkin heti kunnolla kun se kävi sukelluksissa, ettei sinne jää vettä muhimaan.


Vakavana..

Voi sitä helpotuksen ja ilon fiilistä kun liike on ohi ja hyvin tehty

Viimeisenä koitti hukkuvan pelastaminen veneestä lähtien 50m. Siinäkin vielä kohdistin rannan Danalle ennen lähtöä ja pyysin tuomarilta luvan, saako hukkuva kutsua Danaa nimeltä ennen lähtöä. Hukkuva kutsui ja sitten lähdettiin. Kun hukkuva tippui veneestä, Dana lähti jälleen ilman sen kummempaa käskyä minulta, meni hukkuvan luo ja vei sen rantaan, tolppien väliin. Meni aivan huipusti ja tästä liikkeestä tuli täydet pisteet.


AVO1 97p, sijoitus 1/3, siirto voittajaluokkaan!

Monet onnittelivat kokeen loppua kohden, että onnea, teillä on mennyt tosi hyvin! Kun en ollut nähnyt kaikkia osasuoritusten pisteitä taululla niin ajattelin taas, että uskon vasta kun näen. Palkintojenjako koitti ja Dana tuli hienosti ensimmäiseksi luokassaan tuloksella AVO1 97p ja näin ollen kolmas ykköstulos heitti meidät nyt voittajaluokkaan! Olen aivan hämilläni tuosta koirasta, että kuinka se on vedellyt noita ykkösiä kerta toisensa perään. Olen miettinyt, että siihen vaikuttaa tietysti Dana itse sillä tavalla, että se on kuin tehty tähän lajiin ja se nauttii tästä suunnattomasti, kuten minäkin. Myös se on ehkä ollut se juttu, etten ole kiirehtinyt tässä harrastamisessa sen kanssa, vaan olen mennyt kokeisiin aina sitten kun olen kokenut, että se ihan oikeasti osaa ne jutut. Olen ajatellut, että en halua pilata tätä kiirehtimällä, koska minusta Dana ei ole sen tyyppinen koira, että kannattaisi kiirehtiä. Eikä meillä ole kiire mihinkään. Tämä iltakoe oli menestys, kaikki koirakot saivat vain yhtä lukuunottamatta ykköstuloksen, lienekö koskaan ollut noin kova taso!

Dana poseeraa hienojen palkintojen kanssa

Seuraavana päivänä olin yleisavustajana vepekokeessa ja se tehtävä kyllä jännitti, koska siinä on jotenkin niin iso vastuu kisaavien koirakoiden onnistumisesta. Se meni hyvin kuitenkin kun yritti vaan tehdä kaikille koirakoille samalla tavalla ja yrittää saada jokaisen koiran onnistumaan. Se oli tosi opettavainen kokemus ja oli kiva nähdä samalla koirakoiden suorituksia.

Tämän kesän tavoitteena minulla oli saada Danalle avoin luokka tapulteltua, ennen kuin vepen uudet säännöt tulevat voimaan ensi vuoden alusta ja tämä tavoite on nyt saavutettu. Loppukausi otetaan rennosti Danan kanssa, pikkuhiljaa perehtyen uusiin sääntöihin ja valmistautuen voittajaluokan uusiin liikkeisiin ja haasteisiin. Olen niin ylpeä Danasta, minun tyttöni!

0 kommenttia:

Lähetä kommentti