perjantai 15. elokuuta 2014

NOU0, SOVE1 ja ALO1

Ensimmäinen blogi-kirjoitukseni koskee viime kuun ihan ensimmäisiä kokeitamme, jotka olivat noutajien taipumuskokeet. Kevään olimme valmistautuneet kokeisiin käymällä Oulun seudun noutajakoirayhdistyksen järjestämällä toko-kurssilla taipumuskokeisiin tähtääville, sekä taipparikurssilla. Taipparikurssi oli ihan mahtava! Sinne vien ehdottomasti jokaisen tulevan noutajani heti kun sellainen järjestetään ja ikää on riittävästi. Kursseilta sai hirveästi vinkkejä koulutukseen. Tuli näiden kurssien aikana myös huomattua, että noutajille on todella paljon eri harrastusmahdollisuuksia. NOME-puoli on kiehtova, toivottavasti joskus pääsisimme sinne Danan kanssa, edes vaikka ALO-luokkaa kokeilemaan. Taipparikurssillahan lokki meinasi tökkiä Danalla kuivalla maalla. Onneksi saimme kurssilta mukaan yhden harjoituslokin. Sillä treenasimme ihan älyttömästi sen kurssin jälkeen ja joka välissä. Vesipelastustreenien jälkeenkin otin lokin esiin ja tein pari noutoharjoitusta. Ei se loppupeleissä paljoa vaatinut, heti kun Dana sai noutaa vedestä niin ei enää tuottanut ongelmia. Sen myötä uskalsin ilmoittaa Danan taipumuskokeisiin. 

Kokeet pidettiin Ylikiimingissä 8.7.2014. Silloin oli jo muutaman päivän ajan ollut ihan mieletön helle, kyllä hirvitti lähteä kokeisiin kun mittari näytti 31c! Olimme aamupäiväryhmässä ja luojan kiitos olimme toisena koevuorossa, koirakkoja oli yhteensä kuusi. Aluksi tuomari puhutteli ja kertoi kokeesta. Samalla pidettiin sosiaalisen käyttäytymisen osio, jolloin tuomari tarkkaili, miten koirakot ovat tilanteessa. Tuomari kävi hieman jututtamassa ja silittämässä jokaista koiraa ja käski meidän tehdä liikkeet toisiamme lähemmäs. Siinä ei ollut mitään ongelmia ja kaikilla meni se osio hyvin. Sitten jokainen lähti vuorollaan yksin suorittamaan kokeen muita tehtäviä. Sain käytettyä Danan vielä uimassa ennen koettamme, mutta kyllä hirvitti se, kuinka kuuma sillä oli ja kuinka kuumana se kävi.. Ensimmäistä koirakkoa seurasimme odottelupaikalta. Katsoin että lokkiosuus meni hyvin, katosivat sen jälkeen metsään. Meni jonkin aikaa, jonka jälkeen tulivat takaisin ja kaikki taputtivat. En ole koskaan ollut taipumuskokeissa, joten ajattelin, että heillä meni varmasti läpi. Ei mennyt.

No sitten oli meidän vuoromme. Meinasihan se jännittää, mutta yritin pitää pään kylmänä ja ajatella, että tässä vaiheessa ei enää ihmeitä tehdä, ainoa mitä voin tehdä, on ohjata parhaani mukaan ja koira tekee työn. Menimme lokki-osuudelle. Kuului laukaus, Dana katseli vain tarkkaavaisena, eli hyvin meni. Sitten veneestä heitettiin lokki ja sain lähettää Danan noutoon. Dana lähti ja haki lokin moitteetta ja toi käteen. Toinen kerta myös meni erittäin hyvin. Osio siis hyväksyttiin ja saimme edetä hakuruutuun. Hakuruutu lähti lupaavasti käyntiin, Dana työskenteli voimakkaasta helteestä huolimatta tarmokkaasti ja sai nostettua kiitettävästi variksia. Dana oli tuonut kuudesta variksesta neljä, joista yksi oli markkeerausvaris. Neljännen variksen kohdalla huomasin, että Danan voimat alkoi hiipua ja oli aivan läkähdyksissä. Sitten tuomari pyysi, että laita hakemaan vielä yksi.. Yleensä siis taippareissa variksia täytyy hakea 4-6, riippuen hakuinnosta. Se yksi varis koitui meidän kohtaloksi sitten. Dana yritti ja yritti, mutta sää hankaloitti kovasti työskentelyä, koska ilma seisoi, eikä vainua saanut oikein mistään. Danan vainu on loistava, mutta jos ilma seisoo paikallaan, on erittäin hankalaa saada vainua linnuista. Yritin ohjata Danaa käsimerkein ja Dana lähti kyllä oikeaan suuntaan, mutta ei saanut vainua ja alkoi selvästi väsyä. Tuomari kyllä antoi minun lähettää Danan useampaan otteeseen uudestaan, mutta yrityksistä huolimatta ei onnistunut. Niimpä tuomari keskeytti kokeen. Saimme koeselostuksen ja tuomari vielä kätteli meidät ja totesi myös, että keliolosuhteet olivat vaativat. Kaikki läsnäolijat taputtivat, se kannustava ilmapiiri on kyllä tosi mukava noissa metsästyspuolen kokeissa. Harmitti ihan älyttömästi ja Dana raukka teki kyllä parhaansa. Onneksi ei sentään saanut lämpöhalvausta. Harmitti myös, että sen yhden variksen jälkeen olisimme todennäköisesti päässeet etenemään jäljelle ja sehän olisi ollut Danalle mieluinen. Kanin kanssakaan sillä ei ole ongelmia.
   Keliolosuhteet olivat tuollaiseen metsästyskokeeseen aivan absurdit. Liene tuloksetkin kertovat sen, yleensä suurin osa koirakoista läpäisee testin, tällä kertaa suurin osa hylättiin.

Tässä meidän koeselostus:

1. Sosiaalinen käyttäytyminen: Suhtautuu myönteisesti vieraisiin ihmisiin ja koiriin. Hyväksytty.
2. Uimahalu: Menee innokkaasti veteen, ui hyvin ja noutaa molemmat linnut ohjaajalle. Hyväksytty.
3. Hakuinto: Aloittaa haun mukavasti saaden riistoja mukavasti ylös. Loppua kohden hakuinto hiipuu, eikä koira lähde työskentelemään riittävän etäällä löytääkseen riistaa. Hylätty.
4. Noutohalu: Ottaa oma-aloitteisesti linnut. Hyväksytty.
5. Nouto-ote: Hyvät otteet linnuista. Hyväksytty.
6. Palauttaminen: Palauttaa linnut ohjaajalleen. Hyväksytty.
7. Reagointi laukaukseen: Tarkkaavainen. Hyväksytty.
8. Itseluottamus ja aloitekyky: Hakutyössä koiralla riittävä itseluottamus. Hyväksytty.
9. Yhteistyö: Hyvä. Hyväksytty.
10. Yleisvaikutelma: Mukavanoloinen koira, joka suoriutuu helposti vesityöstä. Aloittaa hakutyön mukavasti saaden lähempiä riistoja ylös, loppua kohden into hiipuu, eikä koiraa saada enää työskentelemään, joten tuomari keskeyttää kokeen. Hylätty.

Aluksi olin tietysti pettynyt tuloksesta, mutta saimme paljon kannustuksia jatkoon ja itsekin tajusin, että jos olisi keliolosuhteet olleet erilaiset, niin ihan hyvin olisimme voineet päästä läpi. Ja Dana kyllä pystyy tämän kokeen läpäisemään, siitä olen varma. Siispä nyt katselemme uusia taippareita, josko vielä tälle syksylle pääsisimme ne tekemään. Jos emme, niin sitten ensi keväänä. Niihin kokeisiin tahtoo vaan olla niin kovasti tunkua ja varasijoiltakaan ei tahdo monesti päästä.. Mutta me ei luovuteta! :)

Saman viikon sunnuntaina kävi sitten todella mukava asia, nimittäin Dana läpäisi vesipelastuksen soveltuvuuskokeet läpi ja vieläpä täysin pistein, eli 100p! Soveltuvuuskokeitahan saa yrittää siis kahdesti ja jos ei mene läpi niin vesipelastuksessa ei pääse kilpailemaan. Oli ihan mahtava fiilis ja sää suosi meitä mukavasti tuolloin! Dana niin nautti tekemisestä ja teki liikkeet todella varmasti. Siitä oli hyvä lähteä aloittamaan kisa-uraa. Kaksi viikkoa sen jälkeen Dana nappasi vepe-kokeissa ALO1-tuloksen pisteillä 98! Vielä kun toisen ALO1-tuloksen saisimme niin siirtyisimme avoimeen luokkaan kilpailemaan :)