Näytetään tekstit, joissa on tunniste luennot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste luennot. Näytä kaikki tekstit

torstai 21. helmikuuta 2019

Jari Kantoluodon seminaarissa

Osallistuimme Oulun koirakerhon järjestämään Jari Kantoluodon seminaariin Haltin kanssa joulukuussa. Seminaarin mainostettiin olevan sopiva kaikille koirakoille lajista ja rodusta riippumatta. Koulutuksen pääteemana oli "Koiran ja ohjaajan yhteistyö sekä koiran oikea tunnetila". Oli myös mahdollisuus kysyä neuvoja erilaisiin teemoihin, kuten palkkaamattomuuden rakentaminen, arka ja reaktiivinen koira, yhteistyön luominen häiriöherkän koiran kanssa, vireen hallinta, jne... Jari Kantoluoto on suorittanut eläintenkouluttajan ammattitutkinnon ja hänellä on erikoisosaamista tunteen ja vireystilan kouluttamisessa. Seminaari kesti viikonlopun verran, alkaen lauantaina luennolla ja sen jälkeen alkoivat yksärit. Sunnuntaina oli pelkästään yksäreitä. Oulun koirakerhon kouluttajille hinta oli edullisin, muutoin olisin varmaan miettinyt osallistumistani muutaman kerran jos en olisi kouluttaja-alennusta saanut. On ollut noita koiraharrastusmenoja nimittäin taas kiitettävästi.. :)

Etukäteen osallistujille lähetettiin kyselylomake, jossa kysyttiin toiveita koulutukselle. Laitoin aiheiksi mm. epävarman koiran tukemisen, kiihtymisen jne. Oli ihan jännä osallistua siihen seminaariin kun ei oikein tiennyt mitä odottaisi koulutukselta. Seminaarista lopulta oppi paljon ja muiden yksäreitä seuraamalla tuli tehtyä myös monenlaisia huomioita.


Tässä muistiinpanoja, joita tuli tehtyä luennolta ja harjoituksista:

Yhteistyön vahvistaminen
  • Palkkio kaikkein tärkein! Miten palkitseminen tapahtuu jne. 
  • Mieti syy miksi koira haluaa tehdä yhteistyötä
Vire vaikuttaa häiriöherkkyyteen, pelkäämiseen... (korkea vire)

Edellytykset koulutukselle
  • Ympäristöoppi
  • Sosiaalisuus (neutraali suhtautuminen toisiin koiriin&ihmisiin)
  • Suhde
  • Motivaatio
Positiivinen stressi
  • Koira käyttäytyy tietyllä tavalla saavuttaakseen jotain
Negatiivinen stressi
  • Koira käyttäytyy tietyllä tavalla välttääkseen/väistääkseen jotain (lievittää huonoa oloa), sijaistoiminto
→ Voi ilmetä lajityypillistä käytöstä muistuttavalla tavalla, jolloin voi olla vaikea tunnistaa

Jos koiralla on häiriökäytöstä niin koiralle on annettava turvaa
- Mikä käytöksen aiheuttaa? Syyhyn paneuduttava

Koira kertoo itse milloin se on valmis koulutukselle (kun se on pystynyt luopumaan ympäristöön ja sosiaalisuuteen liittyvistä asioista)

Stressi koulutuksessa
  • Koulutuksessa on tavoite päätyä tilanteeseen, jossa koira motivoituu puhtaasti positiivisen stressin kautta
  • Positiivinen stressi voi muuttua negatiiviseksi myös odotusten kautta→ turhautuminen
  • Miten harjoitus aloitetaan? Miten harjoitus jatkuu
  • Millainen klassinen ehdollistuma syntyy harjoituksen aloitukseen? Entä harjoituksen kulkuun?
Toiminta-alue (motivoitunut, kykenevä toimimaan kuten ohjaaja haluaa):

turhauma/stressi (anna turhauman laskeutua, sitten vasta jatkuu hommat)


toiminta-alue → vahvistus
                        → palkkion arvon nousu (pysyessään halutulla toiminta-alueella)

passiivisuus

1. Palkataan koiraa tunnetilasta eikä niinkään siitä mitä tekee
2. Oikeassa tunnetilassa tehdyt asiat → palkkaus

Vasta-ehdollistaminen
  • naksuttelu ja palkkaus esim. toisen koiran katsomisesta
  • negatiivisen tunteen tilalle positiivista
  • tunnista ärsykekynnys, ei työstetä liian lähellä kun jo pelottaa enemmän
Toiminta-alue tuottaa palkkion
Mitä enemmän nostetaan palkkion arvoa, sitä enemmän keskittyy

Voi harjoitella kotioloissa esim. ulos mentäessä, ruokaa annettaessa; Saavutan tämän haluamani asian hallitsemalla tunteeni

Jos muut asiat kiinnostaa koiralla ohjaajaa enemmän→ korosta omaa merkitystä tosi paljon kaikkeen siihen, mitä koira todella haluaa

Passiivisuus, vaihtoehdot: houkuttelu tai pakottaminen
- palkkaaminen aktiivisuudesta
- minkä mittaiset treenit parhaita yksilölle

Palkkautuminen - ulkoinen palkka

Ruoka
  • vireystila, palkan laatu, palkan määrä, palkitsemistiheys
Leikki/saalistus/taistelu
  • Metsästysketju, tunnetko oman koirasi?
  • Leikki - millainen sosiaalinen lataus? Millaiset säännöt?
  • Taistelutahto, nauttiiko koirasi?

Sosiaalisen ja ulkoisen vahvisteen tasapaino

Sosiaalisen palkan tehtävä
  • luoda varmuutta
  • luoda motivaatiota yhteisen oppimisen ja onnistumisen kautta
  • luoda mielihyvää ohjaajan osoittaman tyytyväisyyden kautta
Saaliin ja ruoan merkitys
  • Koiralla on "oma lehmä ojassa"
  • Energian tuottaja
  • Toinen motivaation lähde sosiaalisen palkan rinnalla
- Oleellista tasapaino näiden välillä
- Energia tulee ulkoisesta palkasta, loistokkuus suhteesta

Jos menet johonkin tilanteeseen, joka jännittää, ajattele mikä on sellainen asia missä varmasti ainakin onnistutte. Hae onnistumisen tunne!

Mitä enemmän koiraa saadaan treeneissä hakemaan oma tunnetilansa, sitä vähemmän se kokeessa vaikuttaa

Päästetään koira outoihin tilanteisiin ja annetaan sen ratkaista ne

Jos halli kiihdyttää (esim. agility) niin palkataan esim. hallista luopumisesta tai mennään halliin & palkataan siellä vireen laskemisesta
→ Jos luopuu radasta niin pääsee tekemään/saa palkan (harjoitellaan vaikka yhdellä esteellä)
→ Jos karkaa niin rata häviää (se yksi ainoa este otetaan sieltä pois)

Mitä enemmän koiralla on odotuksia, sitä enemmän tulee konflikteja/häiriökäytöstä
Oletusarvojen muutosta tehtävä:
Kun koira hallitsee jonkin asian hyvin, täytyy sille tuoda siihen vaihtoehtoja
→ korkea motivaatio
→ kun koira osaa, oletuksia tulee rikkoa (vaihtoehtojen tulee olla myös positiivisia) → kuuntelee ihmistä

Lelupalkka
  • anna välillä voittaa
  • ajatus niin, ettei lelua viedä pois vaan sen jakaminen on tosi siistiä
  • ei kamppailua, vaan ohjaaja melko rentona antaen välillä viedä lelun
  • jos koira jää lelun kanssa kauas → kertoo, että ei ole niin hyvä leikki
  • jos jää lähelle ohjaajaa lelun kanssa →leikki toimii
Jos koira ottaa häiriötä ympäristöstä, älä houkuttele tai vaadi mitään vaan odota siltä mitä se itse tarjoaa ja palkkaa siitä

Kun koira luopuu namista niin keskittyy paremmin tehtävään (vs kuin että olisi nenä kiinni siinä)

Jos koira alkaa komentamaan/ääntelemään turhautumistaan niin astu kauemmas sen luota, sitten takaisin & palkka
→ koira näkee, että menettää jotain kun ääntelee

Yhteinen motivaatio - yhteinen päämäärä
"Hän haluaa, että olen tällainen ja itsekin haluan olla"

Vahvista oikeaa tunnetilaa, mieluummin että itse tarjoaa kuin että ohjaaja käskee

Palkka ei liikuta koiraa, vaan koira liikuttaa palkkaa (esim. istu-maahan)

Kun koira käsittelee tunnetta (esim. turhauma, pelko) niin käytöskriteerin on oltava helppo

Turhauma-keinot (riippuu turhauman määrästä)
- vie koira pois tilanteesta
- menet itse kauemmas koirasta / käännät selän koiralle (parempi vaihtoehto kuitenkin mennä kauemmas, koska näet samalla milloin tunnetila tasaantuu)
- vahvista muutosta!


Lauantain yksityistunnilla vähän tanssittiin ja Jari seurasi tekemistämme siinä sivussa. Sanoin, että Halti on häiriöherkkä ja kisoissa haasteena saada se keskittymään minuun ja tekemiseen eikä häiriöihin, etenkin kun kisatilanteessa ei ole niitä nameja, jotka kiinnostaa. Ihmiset oli ikään kuin katsomona siinä, isona yleisönä niin se välillä tuntui jännittävän hieman Haltia. Jari sanoi, että jos kesken liikkeen tulee häiriötä niin kannattaa palkata heti, ei liikkeen lopussa. Lähestyminen jännittäviin asioihin tanssiessa kannattaa tehdä pikkuhiljaa, paineesta täytyy vapauttaa. Esim. jos peruuttaa yleisöön päin niin vapauttaminen kannattaa tehdä ihan päinvastaiseen suuntaan. Häivyteltiin myös minun käsiä siinä tekemisessä pois ja koitin olla pitämättä namia valmiina käsissä. Se on ollut sellainen turva minulle tuolla halliympäristössä, mutta oli tosi hyvä opetella olemaan ilman, ja sitä treeniä me juuri tarvitsemme. Sitä harjoiteltiin niin, että käveltiin kohti jännittävää asiaa (esim yleisö), mutta jo hyvissä ajoin kun Halti oli itse aktiivinen eli katsoi minua niin minä kehuin sitä, käännyttiin ympäri päinvastaiseen suuntaan ja juostiin kauemmas palkalle.

Sunnuntain yksärillä Jari sanoi, että kun minulla on namit kädessä niin Haltin aktiivisuus on parempi, mutta nyt tulee totuttaa se olemaan ilman nameja. Kertauksena otettiin samoja juttuja, eli namit pois kädestä ja palkkaa tuli antaa heti kun Halti osoitti aktiivisuutta (haki kontaktia). Harjoitus eteni näin:

- Namit pois kädestä → kun osoittaa aktiivisuutta, kehu, teetä helppo temppu & palkka
- Namit pois kädestä → kun osoittaa aktiivisuutta, kehu, teetä 2 temppua & parempi palkka
- Namit pois kädestä → kun osoittaa aktiivisuutta, teetä 1-3 temppua & tosi hyvä palkka

Lisäksi sain neuvon, että kannattaa palkata toisinaan useammalla namilla aktiivisuudesta, mutta nostaen välillä kättä ylös. Eli palkka - käsi ylös - palkka - käsi ylös - jne.. Sillä saa luotua motivaatiota.


Alku-odotukset koulutuksesta pohjautui ehkä vähän aiempiin kouluttajakokemuksiin, mitä on ollut ja ajattelin, että lähdettäisiin niistä asioista liikkeelle, joista etukäteen esitin toiveita, mutta koulutus lähtikin siitä liikkeelle, että Jari seurasi ja arvioi meidän yhteistyötä. Ihan mukava juttu, että siitä lähti se koulutus, mukavan erilainen kokemus itsellekin ja ei sinänsä haitannut vaikkei niitä etukäteistoiveita niin käsiteltykään sillä tunnilla. Aina on kuitenkin jotain mitä petrata ja harjoitella, sitä riittää vaikka kuinka..

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

BAT-seminaari

Olimme BAT-seminaarissa joulukuussa opiskelemassa lisää BAT:ista ja koiran ei-toivotun käytöksen ratkaisemisesta. BAT (Behavior Adjustment Training) on Grisha Stewartin kehittämä menetelmä, jossa elämäntapana on, että jos eläin haluaa tilaa, sitä annetaan. Eläimen annetaan tehdä lähestymisaloite ja mennä kauemmas. Eläin oppii tutkitusti paremmin, kun se kokee voivansa kontrolloida tilanteita ja kokee mahdollisimman vähän huonoa stressiä. BAT sopii kaikille, mutta erityisesti pelokkaille, aggressiivisesti käyttäytyville tai helposti ylikiihtyville koirille.
Seminaari oli kuuden tunnin mittainen ja täynnä asiaa. Seminaarin piti meille Miira Hellsten Koira- ja Kissakoulu Heiluva Hännästä.  BAT:ista kirjoittelinkin täällä jo aiemmin Yksityiskoulutusta -kirjoituksessani.

BAT:issa koiran annetaan tutkia ympäristöä, ohjaaja seuraa pitkä hihna löysällä perässä. Hihnan käyttö tulee ensin opetella. Hihnan pituus saisi olla mielellään 3-4,5m, jotta koiralla olisi mahdollisuus kävellä ilman vetämättä. Koira pysäytetään hitaasti (slow stop) jos se kävelee suoraan kohti ärsykettä (=trigger) tai ei-toivottuun paikkaan. Koira kutsutaan tempun avulla pois jos koira innostuu/ylireagoi liikaa. Harjoitukset aloitetaan kaukana ärsykkeestä, jotta koira on rento. Kaikkiin muihin suuntiin voi edetä, mutta ei suoraan kohti ärsykettä. Jos koira osoittaa stressin eleitä niin koira tulee kutsua pois. Jos tulipalo on syttymässä, eli koiran ei-toivotut reaktiot ovat jo alkaneet, koira kiskotaan mahdollisimman kevyesti pois paikasta ja haetaan tilaa.

BAT:issa käytetään hyväksi eri palkkioita. Tällaisia ovat esimerkiksi maassa oleva haju, ympäristössä oleva mielenkiintoinen ja tutkittava asia, sosiaalinen kanssakäyminen, ärsykkeeltä saatava palaute ja liikkumisen mahdollisuus (koira pääsee kauemmas tai lähemmäs tai kiertämään). Ärsykkeiden suhteen täytyy huomioida etäisyys ärsykkeestä, ja myös että onko se paikallaan vai liikkuuko se. Liian montaa ärsykettä ei saisi olla kerralla, täytyy miettiä mikä on koiran taso. Lisäksi tulee ottaa huomioon muut mahdolliset ärsykkeet ympäristössä sekä äänet.

Treeniympäristön suhteen kannattaa lähteä nurmikentästä tai puistosta liikkeelle, jossa on riittävästi tilaa väistää. Aina täytyy siis olla jokin turvapaikka minne väistää! Maaston tulisi olla mielenkiintoinen, jossa on myös tuoksuja. Treenipaikkaa kannattaa sitten alkaa vaihtelemaan ja samaa häiriökoiraa/ihmistä voi käyttää useamman kerran. Olennaista on muistaa, että vähän kerrallaan vaikeampia häiriöitä ja lähempänä.

Kävimme myös läpi koiran elekieltä ja olenkin oppinut tästä aiheesta viime aikoina tosi paljon. Nykyään yritän kovasti tarkkailla omien koirieni elekieltä ja ottaa niistä oppia. Koira käyttää tilanteissa kahdenlaisia signaaleja; lähentäviä tai loitontavia. Lähentävät signaalit kertovat halusta kohdata sosiaalisessa tarkoituksessa toinen osapuoli. Niitä ovat esimerkiksi leikkiin kutsut tai muut ennen tapaamista "alistuvalta" näyttävät käytökset. Loitontavia signaaleita käyttäessään koiran tarkoituksena on pyrkiä lisäämään etäisyyttä. Turid Rugaas on kuvannut loitontavia signaaleita eskalaatiotikkailla, joilla kuvataan koiran aggression asteittaista etenemistä ja kuinka koira reagoi stressiin tai uhkaan:
  • Vihreällä tasolla koira käyttää rauhoittavia eleitä kertomaan, ettei pidä kyseisestä tilanteesta. Rauhottavia eleitä ovat esimerkiksi pään kääntäminen, haukottelu, kirsun nuoleminen, maan haistelu.. Jos se ei pääse niitä käyttämällä pois tilanteesta, se siirtyy käyttämään keltaisen tason signaaleita.
  • Keltaisen tason signaalit ovat karkottavia. Niitä ovat pieneksi tai suureksi tekeytyminen, murina, tuijotus, jäykistyminen, niskakarvojen nostaminen pystyyn.. Tätä pidemmälle tilanne ei missään nimessä saisi mennä, sillä sitten koira siirtyy punaiselle tasolle.
  • Punaisen tason signaalit ovat koirasta riippuen joko hyökkäämistä eri asteilla tai pakenemista. Esiaste on ilman näykkäisy, siitä seuraava kevyt näykkäisy ihosta, sitten pureminen jne.


Alla vielä kuvattuna koiran stressitasoja ja niiden myötä kasvavia reaktioita, vähän kuten eskalaatiotikkaissakin.



  • Kaikki koirat saadaan puremaan!
  • Koirilla on eri tilanteissa eri tasot
  • Myös oppiminen vaikuttaa
  • Jos koiraa on rankaistu aina murinasta, se ei jatkossa välttämättä murise vaan siirtyy suoraan puremiseen


  • Miira täsmensi sitä, että koira ei ole koskaan väärässä. Koira oppii koko ajan ja jatkuvasti. Poikkeuksena tästä on kuitenkin se kun koira on stressissä, tällöin koira ei pysty oppimaan. Eläin päättää, mikä sillä toimii kyseisessä hetkessä palkkiona, jonka takia ohjaajan tulisikin enemmän ajatella niin kuin koira ajattelee. Miettiä mikä toimii palkkiona, onko se leikki, sosiaalinen palkkaus, herkut, tms..

    Seminaarin kokonaisanti itselleni oli merkittävä ja tässä vain murto-osa asioista, joita kävimme läpi. Nyt on tullut ammennettua paljon tietoa, joita yritän parhaani mukaan käyttää hyväksi arjessa. Pää aivan pyörällä tästä tiedon määrästä, mutta tästä se lähtee, tie paremmaksi koiranomistajaksi ja koirakielen ymmärtäjäksi :)

    tiistai 1. joulukuuta 2015

    Juha Kareksen opissa

    Olimme sunnuntaina Juha Kareksen luennolla, jossa käsiteltiin miten huippukoiria kasvatetaan sekä mielekästä harrastamista ja harrastuksessa jaksamista. Juha Kares (kennel Chic Choix) on kasvattanut lukuisia rotuja jo 30 vuoden ajan ja hänet palkittiin vuoden kasvattajaksi tänä vuonna. Seuraan hänen blogiansa aktiivisesti.


    Luento oli erityisen hyödyllinen sekä nykyisille että tuleville kasvattajille. Tulikin kirjoitettua 10 sivua muistiinpanoja itselle ja käsi kramppaa vieläkin, aivan kuin lukiossa olisi ollut taas, heh..
    Kares puhui paljon ja asiaa. Hän pystyi jakamaan tärkeitä vinkkejä omien kasvatuskokemustensa perusteella. Hän luennoi hyvistä yhdistelmistä, rotumääritelmistä, keskeisistä asioista, harrastamisesta, miten kasvatetaan hyviä koiria yms..


    Kares luennoi harrastamisen ja kasvatuksen lisäksi nartun kantoajasta, jossa etenkin paneuduttiin oksitosiinin tärkeyteen. Oli hyvin mielenkiintoista asiaa ja sain kyllä erittäin arvokasta tietoa itselle jatkoa ajatellen.


    Lisäksi samalla oli mahdollisuus liittyä Suomen koirankasvattajat ry:n etujärjestöön (SuKoKa ry). Etujärjestön tehtävä on edistää puhdasrotuisten koirien vastuuntuntoista kasvatustyötä ja toimia tunnollisten koirankasvattajien yhdyssiteenä ja edunvalvojana ja vaikuttaa terveen koirankasvatustyön ja jalostuksen edistämiseksi. Päätin liittyä siihen, sillä Sukokan jäsenille on kivoja etuja ja etujärjestön avulla pysyy tulevana kasvattajana perillä ajankohtaisista asioista. Siihen liittyäkseen täytyy olla kahden Sukokan jäsenen suositus. Kares toimi suosittelijanani ja aikoi kysyä toisen jäsenen suosituksen. Kiva kun Kares pääsi tänne päin luennoimaan!

    sunnuntai 31. toukokuuta 2015

    Kennelnimi ja Tuire Kaimio

    Sain tietää pari päivää sitten, että Kennelliitto on myöntänyt minulle kennelnimen! Ensimmäinen nimivaihtoehdoistani hyväksyttiin, eli tulevaisuudessa kasvatan sitten Tatamitassun kennelin nimellä labradorinnoutajia ja suomenlapinkoiria! Tatamitassun nimi tulee Danan lempinimestä, Danskua on pienestä asti kutsuttu tatamitassuksi. Olen tosi iloinen, yksi haaveeni on toteutunut ja tätä on odotettu pikku tytöstä asti! Muita haaveilemiani rotuja voi myös sitten tulla tämän nimen alle, mutta ne on sitten niitä tulevaisuuden asioita. Kenneltoimintani tulee olemaan pienimuotoista, koska haluan harrastaa koirieni kanssa samalla ja omien koirieni määrä tulee olla mitoitettuna aina omaan elämään sopivaksi. Toki sijoituskoiria voi sitten miettiä kans kun tuntuu, että oma koiraluku on täynnä. Mutta aika näyttää ja tämä on hyvä alku! Lisää kennelnimen anomisen polustani voi lukea aiemmasta postauksestani, löytyy tunnisteella "kennelnimi".


    Tuore kasvattaja lähti heti seuraavana päivänä ilouutisen kuultuaan opiskelemaan kuuluisan eläintenkouluttajan Tuire Kaimion luennolle. Oli ihan älyttömän hyvä luento koirien elekielestä ja muista tärkeistä asioista. Opin itsekin ymmärtämään asioita taas ihan eri tavalla ja sai tosi hyviä käytännön vinkkejä siitä kun pennut ovat talossa. Kynästä loppui jopa muste kun kirjoitin niin paljon, vaan onneksi oli varakynä matkassa! Tämä luento oli tosi hyvä lisä kasvattajan peruskurssin lisäksi, koska uutta asiaa tuli.
    Lopuksi kysyin Tuirelta nimmarit ja vielä erikseen niistä Haltin ohitustilanteista niin Tuire antoi tosi hyvät vinkit ja auttoi minua ymmärtämään sitä käytöstä ihan eri tavalla, se oli ihan huippu juttu! Nyt ymmärrän Haltia paljon paremmin!

    Perjantaina oli agilityn alkeiskurssille ilmoittautuneiden soveltuvuustesti, jossa testattiin koiran soveltuminen kurssille, eli ettei koira ole vihainen ihmisille ja muille koirille ja pysyy paikallaan. Aluksi koirakot olivat muutaman metrin välein toisistaan rivissä ja kouluttajat kiersivät tervehtimässä jokaisen koirakon. Seuraavaksi mentiin puoliympyrään ja jokaisen koirakon piti pujotella joka koirakko läpi. Sen osion jälkeen oli vielä paikallaolo ja luoksetulo. Kaikki osiot meni tosi hyvin Haltilla ja pääsimme kurssille! Olen aivan mielissään, päästään aloittamaan vihdoin agility, josta monet ovat sanoneet, että siinä olisi varmasti sopiva laji Haltille. Halti on nopea ja ketterä niin sillä voisi olla rahkeita siihen.

    Tällä viikolla on sattunut aika jännittäviä asioita omassa elämässä, joten vähän viiveellä saattaa tulla nämä koira-asiat tänne blogiin päivitettyä.