perjantai 10. elokuuta 2018

Kesätanssikisat

Osallistuimme Haltin kanssa Oulun kesätansseihin kesäkuussa. Tuomareina olivat Maija Asp, Heli Nousiainen ja Sabine Åström. Ensimmäistä kertaa osallistuttiin kisoihin, joissa oli myös ulkomaalainen tuomari. Oltiin mielestäni valmistauduttu niihin kisoihin ihan kohtuu hyvin, vaikka vähän yllättäen se tanssikaverin vaihto minulla siinä tulikin eteen. Käytiin taas kisapäivän aamuna rauhallinen kävely lähistöllä ja mentiin hyvissä ajoin kisapaikalle. Minua ei sinänsä jännittänyt, koska meillä on Haltin kanssa nykyään ne ihan omat tavoitteet, joita tavoitellaan. Tavoitteena ei ole edetä tanssiuralla kuten yleensä kisaavilla on, vaan tavoitteena olisi saavuttaa niitä meidän omia tavoitteita. Ja niitähän on monia, mutta muutaman mainitakseni: sopiva vireystaso, rauha tekemisessä ja hyvä fiilis. Se on aina iso juttu, jos tuollainen häiriöille altis koira pystyy sulkemaan niitä häiriöitä pois. Yritin katsoa autolle sopivan rauhallisen nurkkauksen parkkipaikalta, jossa olikin rauhaa hetken ajan, mutta sitten viereen ajoi auto, jossa oli aika paljon haukkuvia koiria. Onneksi selvittiin lopulta hallille, jonne pystyttelin sitten kevythäkkiä ja aloin palkkailemaan Haltia rauhallisuudesta.


Aikataulut oli hieman myöhässä ja kisathan olivat isot, melkein täynnä. Varmaan isoimmat mitä meillä on tähän asti ollut. Kaikki nämä asiat pidin mielessä, että se on Haltille tosi haastava tilanne. Kyllähän Haltia jännitti, sillä hallissa oli enemmän hälinää kuin epiksissä. Siihen nähden oli kuitenkin kivasti siellä häkissä ja olisiko pari kertaa avannut siellä sanaisen arkkunsa kun menin hetkeksi katsomaan jotain esitystä. Muuten sitten olinkin vaan siinä häkin luona sen kanssa. Kehääntutustumiseen en voinut viedä sitä, koska siellä oli sen verran ruuhkaa eikä rauhallista hetkeä oikein löytynyt, niin päätin että parempi jättää menemättä.


Olimme ensimmäisenä vuorossa freestylen alokasluokassa, jossa koirakoita oli jopa 18 kpl. Avoin ja voittajaluokat olivat ennen alokasluokkaa. Minua ei edelleenkään jännittänyt. Toivoin lähinnä, että Haltia ei ala toiset koirat liiaksi ahdistamaan. Siinä ennen kehään menoa oli yksi koira hengailemassa kuulutuspöydän luona niin Halti tuijotteli sitä. Tiesin, että tämäpä saattaa olla nyt sitten tässä, mutta tottakai me yritetään. Halti oli alusta asti huolissaan ja haukkuhan siitä sitten lähti. Oli kuitenkin jännä huomata, ettei se sillä mennyt siihen, että se vain haukkuu eikä tee mitään, kuten niissä meidän toisissa freestyle-kisoissa. Se haukku tuli ikään kuin sarjoissa, välillä oli ihan hiljaakin ja teki vaan. Yritinkin katkaista sitä haukkua rauhoittavilla tempuilla ja poikkesin siitä meidän alkuperäisestä koreografiasta tarpeen mukaan. Samalla kun tanssittiin niin kehuin sitä rauhallisesti aina siitä kun se teki tai kiinnitti minuun huomion. Pääsin omista möröistäni siinä tanssiessa samalla eroon, sillä vaikka Halti haukkui niin minä vaan jatkoin rauhallista ohjaamista, yrittäen tukea ja rauhoittaa sitä samalla. Yritin viestiä sille, ettei ole mitään hätää. Tähän en ole aiemmin pystynyt samalla tavalla.


Päästiin esityksen loppuun ja olin iloinen siitä, että Halti kaikesta huolimatta teki kokoajan. Aluksi mielessä oli, että harmi ettei tämäkään päivä ollut vielä se päivä kun Halti olisi näyttänyt osaamisensa, mutta sitten tajusin, että kyllähän me silti ollaan menty eteenpäin. Nimenomaan me molemmat. Minä onnistuin ohjaamaan koko ajan rauhallisesti ja Halti pystyi kuitenkin tekemään vaikka välillä piti haukkua huolestumistaan. Tanssikaveri tuli heti luokse ja halasi samalla sanoen, että tuin Haltia niin hienosti ja kehitystä on tapahtunut. Olen samaa mieltä ja olen siitäkin iloinen, että vaikka Haltilla on ne häiriötekijät mielessä niin se ei kuitenkaan (ainakaan vielä) ole keksinyt hylätä minua kehään vaan päättää kuitenkin tehdä juttuja minun kanssa. Se on hieno homma.



Halti
Tulos: FS ALO 125,00p sij. 18

Maija Asp: Kiva ohjelma idea. Harmillisia haukkuja paljon. 76/61, 137p

Heli Nousiainen: Hieman taisi kumpaakin jännittää, haukku valitettavasti yltyi. Innokas ja nopea koira, jolla tarkkoja liikkeitä. Enemmän kehää käyttöön. 70/69, 139p

Sabine Åström (SWE): Nice interpretation to the music. Today the dog is a little unfocused and barks. But you support and help your dog very well. 52/47, 99p


Kisavideo löytyy täältä.

Ja sitten se ihanneversio tuosta me tehtiin epiksissä onnistuneesti, joka löytyy täältä.

Aika paljon eräs tuomari sakotti siitä haukkumisesta. Kivoja kommentteja tuli kuitenkin esityksestä ja niitä on aina tarpeen saada jatkoa varten. Minähän alun perin ajattelin, että nämä olisivat toistaiseksi mahdollisesti viimeiset kisat Haltille, joiden mukaan katsottaisiin, että pystyykö se näihin kisatilanteisiin. Muiden kanssa juteltuani olen nyt kuitenkin ajatellut, että ehkä me vielä joskus yritetään Haltin kanssa. Se on kuitenkin mennyt eteenpäin ja ehkä kokemuksia saamalla se voi vielä kehittyä. Vain kisaamalla oppii kisaamaan, näinhän sitä sanotaan. Ja sitten jos joskus näyttää siltä, että ei kannata enää niin sitten me jätetään kisaaminen siihen ja tanssitaan vaan omaksi iloksi, eihän se ole sen kummempaa. Sen olen kuitenkin huomannut, että vaikka Haltin kanssa tietyt tilanteet on haastavampia niin samalla ne tekee sille hyvää, koska sitä paremmin se niiden kanssa sitten pärjää. Sen huomaa myös silloin jos on ollut taukoa harrastamisesta niin tuntuu, että se ikään kuin taantuu ja on taas herkempi reagoimaan. Halti on kyllä tarkka tekijä ja sille on tosi mielekästä opettaa temppuja kun se on niin hoksaavainen ja tykkää hirveästi uuden oppimisesta.

perjantai 3. elokuuta 2018

Hellettä piisaa

Eipä olisi uskonut millainen kesä sieltä tuli! On ihan blogin päivittäminenkin jäänyt lomaillessa ja asioita puuhatessa, mutta se on ihan tervetullutta toisinaan. Irtiotto arkipäiväisistä asioista on ihan paikallaan välilllä. Kiva kuitenkin nyt palata näiden arkisten askareiden pariin. Vähän jäljessä tulee muutamat kirjoitukset tänne, mutta jospa se ei haittaa. Toukokuussa käytiin Elinan, Ronjan ja Danan kanssa hieman lenkkeilemässä. Oli hauska nähdä pitkästä aikaa!

Ronja ja Dana

Ystävyksiä pennuista saakka


Nämä helteet on olleet melko painajaisia tuolle meidän lapikkaalle. On täytynyt keksiä vaikka ja mitä viilennyskonstia. Verhot on kiinni kokoajan ja öisin tuuletetaan taloa. Meidän talossa on kuitenkin se onni, että alakerta on viileä, koska se sijaitsee osittain maan alla. Siellä Halti onkin viihtynyt. Viime vuonna ostamani viilennysmatto on tullut nyt tarpeen ja Halti onkin omatoimisesti aina hakeutunut makoilemaan sen päälle. Onneksi ostimme tornituulettimen jo Haltin ollessa pentu, sillä olen kuullut juttua, että tuulettimet ovat loppuneet monesta paikasta kun menekki on ollut niin kova. 

Vesistöt ovat vetäneet Haltia yhä enemmän puoleensa


Kun alkoi näyttää siltä, ettei helteet menekään ihan heti ohi niin päätin keventää Haltin turkkia. Ensin leikkasin mahan alta karvat pois ja sitten villapöksytkin. Olihan se kyllä vähän hassunnäköinen sitten ja oli selvästi itsekin hetken ihmeissään, että hetkonen, missäs ne mun karvat on. Helpotuksen huomasi kuitenkin Haltista, että karvojen keventäminen oli ihan hyvä päätös.


Massussa oleva sydänkin tuli paremmin näkyviin

Viilennysmatolla


Jäätelöitäkin olen tehnyt koirille hellepäivinä nuoleskeltavaksi. Variaatioita on monia, joskus olen käyttänyt vettä ja piimää, joiden sekaan olen heittänyt muutaman herkun. Lisäksi olen käyttänyt lihalientä, jota on jäänyt kun olen kokannut Danalle makupaloja. Erityisesti se lihaliemijätski on tyttöjen suurta herkkua.  Tein myös kahluualtaan meidän pihalle tyttöjen viilentämistä varten. Se allas oli siinä tavallaan entuudestaan, mutta pressut vanhoja eikä siinä ollut yhtään vettäkään. Puhdistin sen, ostin uuden pressun päälle ja täytin vedellä. Tytöt ovat olleet mielissään kun ovat päässeet viilentymään altaaseen, se on kyllä kätevä ja oli simppeli rakentaa kun oli vaan valmis monttu sille. 

Altaassa pulikointia


Lenkkeilyt on olleet kyllä ihan minimissä helteiden vuoksi ja niitä ollaan tehty lähinnä jos ollaan joskus jaksettu valvoa myöhään. Joku yölenkki ollaan tehty siis maksimissaan, mutta on kyllä ollut erilaista tavalliseen arkeen verrattuna meidän liikkuminen. Danan kanssa ollaan voitu vepeillä ja se on ollutkin tosi kiva lämpimien päivien harrastus. Edistymistä voi-liikkeiden suhteen on myös tapahtunut kun päätin panostaa vepeilyyn tänä kesänä. Olin myös heinäkuun vepe-kokeissa ensimmäistä kertaa soutajan roolissa, joka vähän jännitti, mutta loppuunsa meni hyvin vaikka tuuli oli kova.