torstai 25. kesäkuuta 2015

Golden Eagle Fresh Ocean Formula 33/16

Meille tarjottiin mahdollisuutta osallistua Hopottajien kamppanjaan testaamaan Golden Eagle Fresh Ocean Formula 33/16-ruokaa ja osallistuimme siihen innolla. Se on uusi, proteiinipitoinen täysravinto, joka on myös hypo-allerginen ja soveltuu näin ollen myös allergisille koirille. Tuote ei sisällä viljoja eikä mitään raaka-aineita, joiden epäillään aiheuttavan allergisia reaktioita. Fresh Formula-sarjan ruokien korkea proteiinipitoisuus auttaa ylläpitämään lihasmassaa ja ruoat sisältävät keholle välttämättömiä ravintoaineita, lihaperäisiä aminohappoja ja välttämättömiä hivenaineita. Kalaa sisältävä ruoka on erityisen hyvä turkille.
Sarjan tuotteisiin voi tutustua lisää täällä: www.goldeneaglepetfoods.fi/freshmeat


Ocean Formulassa on käytetty tuoretta lohta, silliä ja taimenta. Veikkaisin, että ruoka tuoksuu koiran nenään juuri houkuttelevalle, omaan nokkaan hajusta tulee mieleen kala. Nappulat ovat sopivan kokoisia monen rotuisia ja kokoisia ajatellen. Golden Eaglen ruoissa pidän erityisesti siitä, etteivät ne sisällä keinotekoisia väri-, maku- ja säilöntäaineita eikä maitotuotteita. Myös pro- ja prebiootit sisältyvät ruokaan ja ne ovat tärkeitä koiran suoliston toiminnalle ja yleiselle hyvinvoinnille. Nivelten hyvinvointiinkin on kiinnitetty huomiota ruoan kehittelyssä, koska ruoka sisältää paljon glukosamiinia ja kondroiittia.
   Dana on ollut meillä ruoantestaajana ja ruoka on maistunut sille erittäin hyvin. Heti kun aukaisin pussin tytöt haistoivat sen ja ne odottivat malttamattomina, että antaisin niille maistiaiset. Annoin myös Haltille maistiaisen ja se söi ihan innoissaan. Maistuisi siis varmasti sillekin ruoaksi. Ruoka on sopinut Danalle myös tosi hyvin ja vatsa on toiminut normaalisti. Tämä korkeaproteiininen ruoka on erittäin hyvä aktiiviselle ja kisaavalle koiralle, ja näin ollen ruoan testaus tulikin juuri sopivaan saumaan kun Dana on käynyt paljon treeneissä ja kokeissa.
Voin lämpimästi suositella tätä ruokaa, sillä ruoan maistuvuus, laatu ja koostumus ovat erittäin hyvät. Ruoassa on käytetty kiitettävän monipuolisesti eri raaka-aineita, jotka ovat tärkeitä koiralle.


Ruoan koostumus:
23% lohi, 22% silli, 20% taimen, bataatti, peruna, herneet, linssit, juurikaskuitu, kuivattu kananmuna, pellavansiemen, lohikastike, kookosöljy, kivennäisaineita, vitamiineja, prebiootti, FOS, MOS, probiootti, omena, porkkana, tomaatti, Yucca, merilevä, karpalo, glukosamiini, MSM, kondroiittisulfaatti, piparminttu, timjami, oregano, salvia, meirami, basilika, persilja.

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Juhannuksen viettoa

Juhannus meni mukavasti maalla maalaiskartanossa tyttöjen ja sukumme kanssa. Kävimme joka päivä lenkillä ihanissa pelto- ja joenranta maisemissa, ja sielu lepäsi.. Eräällä luontopolulla tosin ei hirveästi voinut levätä kun siellä oli niin nälkäisiä hyttysiä, että olivat ihan vimmatusti kimpussa. Muuten lenkit olivat tosi rentouttavia ja mukavia. 
   Minkalle ison porukan reissu alkaa ottaa jo voimille ja sen perussairaudet alkoivat vaivata sitä jo siihen malliin, että sen hoitaminen oli ajoittain rankkaa.. Viimeiset ajat on meillä käsillä ja sen tiedostaminen on hyvin raskasta.


 Tää oli vissiin Minkan mielestä parempi peti, vaikka omakin peti olisi ollut saatavilla ;)


Kartanon pihalla on pieni lampi, jossa tytöt kävivät aina onnessaan uimassa. Halti villiintyi lammella aivan täysin ja sai aina hirveitä hepuleita juosta lampea ympäri kun Dana meni uimaan. Halti katsoi aina jonkun aikaa Danan uintia ja lähti pian itsekin perään. Harmi kun ei tullut otettua videota, se oli niin hauskaa katsottavaa. Minka nautti lammen viilentävästä vaikutuksesta, monesti kävi omia reissujakin lammella, vanha vesipelastajamme <3


Dana uiskentelemassa


Minka uinnin jälkeen





Sunnuntaina lähtöä tehdessämme olin ulkona pakkaamassa autoa, kun siskoni tuli pirtistä ja huusi, että Danaa on pistänyt joku. Se oli sisällä yhtäkkiä pompannut pystyyn ja ulvahtanut isoon ääneen. Dana juoksi ulko-ovelta suoraan minua kohti ja hyppäsi autonkonttiin ja tärisi. Aloimme heti tutkimaan sitä vaan emme löytäneet mitään, peppua se piti lattiaa vasten ja yritimme tunnustella senkin parhaamme mukaan läpi. Annoin sille varalta koirien tulehduskipulääkkeen. Harmittelin, ettei minulla ollut mukana kyypakkausta kun yleensä pidän sitä aina mukana reissuilla kaiken varalta.
   Kotipihalla aukaisin kontin ja Halti hyppäsi sieltä pois. Dana ei meinannut ensin hypätä, mutta rohkaisin sitä ja se hyppäsi. Sitten huomasin, että sen masun alla oli ampiainen! Hyi kamala, Dana ravasi ja minä hätyyttelin sitä ampiaista pois ja Danakin säpsähteli sitä. Se oli siis ollut jossain piilossa! Sain sen hätyytettyä pois ja kopeloin Danan vielä kunnolla läpi, ettei missään ole mitään. Sisällä jatkoin tunnustelua ja yritin etsiä mahdollista piikkiä jostain, mutten löytänyt. Muutaman tunnin Dana oli vähän vaivaantunut ja tutkaili itseään paljon. Onneksi sitten alkoi rauhoittua ja alkoi palata normaaliin, jospa kipulääkkeestä olisi ollut apua. Ensimmäinen kerta kun meillä koiraa pistää ampiainen, tosi inhottava ja varmasti kipeä!

Oli mukava irtiotto arjesta ennen pian häämöttävää lomaa. Saimme nauttia kauniista ja lämpimistäkin säistä, todella nopeasti menivät päivät. Tytöt ovat olleetkin väsyneitä pidennetyn ja touhukkaan viikonlopun jälkeen. Nyt sitten paluu arkeen!

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Haltin geenitestaus

Halti ja Dana kävivät alkuviikosta klinikalla ekinokokki-madotuksissa lemmikkipassia varten. Painot eivät olleet kummallakaan muuttuneet ja eläinlääkäri sanoi, että painot ovat oikein hyvät. Haltilta otettiin samalla verinäyte Degeneratiivisen Myelopatian eli selkäydinrappeumasairauden (DM) tutkimiseksi. Halusin testauttaa Haltin, koska Haltin siskolla todettiin kaksoiskantajuus (DM/DM) tähän sairauteen. Tämän taudin osalta geenitutkijat suosittelevat, ettei puhuta sairaasta vaan kaksoiskantajasta, koska DM/DM ei automaattisesti tarkoita sairasta. Jalostustoimikuntahan ei vaadi testausta eikä se vaikuta jalostussuosituksiin, mutta myös oman mielenrauhan takia halusin testin tehdä.

Haltilta otettiin verinäyte, joka lähetettiin Laboklinille Saksaan tutkittavaksi. Tulokset tulivat jo juhannuksen kynnyksellä, joissa todettiin, että Halti on heterotsygootti eli kantaja (N/DM). Jalostustoimikunnan mukaan geenipassin teettäneiden lapinkoirien DM-kantajien määrä on 25% ja tämä lukema kertoo jotain sen yleisyydestä. Lappalaiskoirien jalostustoimikunnan näkemys on, että DM-tutkimuksia tulisi tehdä jalostuksen avuksi, ei karsimaan jalostuskoiria. Karsimalla menetetään mahdollisesti tärkeitä ominaisuuksia ja pienennetään geenipoolia. Testitulokset ovat yksi monien asioiden joukossa jalostusta mietittäessä. Tulevaisuus näyttää kuinka yleinen sairaus on, jos lapinkoiria aletaan tutkimaan tämän geenin osalta enemmän.

Olen iloinen tuloksesta kun vähän jännitin, onko Halti kaksoiskantaja, mutta ei onneksi ollut. Halti ei siis käytännössä sairastu tähän sairauteen. Jos Haltia joskus tullaan käyttämään jalostukseen, täytyy välttää ainakin kaksoiskantajia. Mielellään myös kantajia. Tämä on tärkeää tietoa myös minullekin tulevana kasvattajana. Avoimuus on minulle tärkeä asia ja laitoin tiedon jalostustoimikunnallekin. Jalostustoimikunta pitää sivuillaan DM-testattujen listausta, joka on omiaan helpottamaan jalostuksen suunnittelua.

Eräs neitokainen halusi leikkiä..

Juoksulenkille lähdössä

Pieni ihmettelijäin

keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Toinen kerta toden sanoo: NOU1!

Onnistuimme pääsemään OSN:n järjestämään noutajien taipumuskokeisiin Ylikiiminkiin, vaikka sinne olisi ollut miltei tuplasti tulijoita. Koepaikkoja sitten lisättiinkin ja tuomareita samoin, jotta mahdollisimman moni saisi mahdollisuuden. Otin töistä vapaata, koska aikataulut eivät olisi sopineet töiden kanssa yhteen, mutta ajattelin, että nämä on sen verran tärkeät kokeet kun viime syksynäkin oli niin hankala saada paikkaa kokeisiin. Onneksi pääsimme niihin, vaikka vähän mietinkin, että saas nähdä miten Dana jaksaa näin monet kokeet lyhyen ajan sisällä. Suunnittelin kokeiden välipäivät tarkkaan, jotta sillä jäisi lepoaikaa ja kunnon lenkit jätettiin pois. Systeemi näytti toimivan hyvin, Dana oli kokeissa melkoisessa iskussa ja energiaa näytti piisaavan. Lepopäivinä se sitten oikeasti lepäsikin, joten ei olisi voinut paremmin mennä.

Olin treenannut Danan noudot linnuilla viimeksi kuukausi sitten, joten sitäkin mietin, olisiko vielä jossain vaiheessa pitänyt koittaa treenata lähempänä koetta. Aikaa treenaamiseen vaan ei tahtonut olla muiden kokeiden vuoksi ja ne sen lepopäivät halusin pitää lepopäivinä, joten ajattelin, että näillä mennään, siinähän katsotaan ne taipumukset eikä pisteytetä eri tehtävistä. Joillekin tauko tekee hyvääkin.

Viime kesän taippareissa oli mieletön helle niin nyt sitten satoi vettä ja oli vilposaa. Tämäkin keli oli silti parempi kuin se helle, joten se ei haitannut meitä. Kokeissa oli yhteensä 18 koirakkoa, jotka oli jaettu kolmeen ryhmään. Olimme ensimmäisessä ryhmässä lähtövuorolla viisi. Kokeen alussa kaikki koirat olivat tuomarin ympärillä puoliympyrässä ja tuomari kävi tervehtimässä koirakot läpi. Ennen vuoroamme katsoin muutaman muun koirakon vesinoudot ja hakuruudut läpi. Tuomari oli rento ja samalla topakkakin, oikein mukava kuva jäi hänestä. Koiraa olisi saanut käydä uittamassa ennen koetta, mutta melko harva kävi kun keli ajoi miltei saman asian.
   Dana kävi melko kuumana odotellessamme vuoroamme, viime kesän kokeessa ei ihan noin kuumana käynyt. Kovasti se veti eteenpäin niinkuin olisi jo halunnut hommiin. Vuoromme koitti ja menimme suorituspaikalle, jossa tuomari kysyi koiran nimen ja tervehti sitä. Vesinoudossa heitettiin ensin lokki veteen linnun ääntä matkien, ja koiran sai lähettää hakemaan sen. Dana toi lokin käteen asti ja otin sen jälkeen sen vierelleni. Seuraavaksi ammuttiin laukaus ja lokki heitettiin veneestä kauemmas ja koiran sai lähettää hakemaan. Dana toimi tosi hyvin ja toi linnun taas suoraan käteen. Tuomari sanoi, että ompa nopea uimari ja kerroin sitten hänelle, että harrastamme vesipelastusta, ja rupattelimme siitä sitten hieman. Tuomari sanoi, että osio meni hyvin ja saamme jatkaa seuraavaan osioon.

Matka jatkui hakuruutuun. Dana oli jälleen kovasti jo menossa hommiin. Hakuruutuun oli ripoteltu 5 varista ja kuudes eli markkeerausvaris heitettiin laukauksen ampumisen jälkeen. Lähetin Danan noutoon ja se lähti heti markkeerausvarista noutamaan, otti sen suuhun, mutta jostain kumman syystä puotti sen ja lähti etsimään toista. Kohta se tuli toisen kanssa sieltä ja antoi sen minulle. Olin aivan ihmeissäni, että mikäs se tuo temppu olikaan, ei ole koskaan tehnyt sellaista. Tuomari sanoi, että ei anneta sen tehdä noin, otetaampa markkeeraus uusiksi. Varis heitettiin taas Danan ollessa sivullani, lähetin Danan noutoon ja Dana lähti heti hakemaan sen. Nyt otti sen suuhunsa ja toi suoraan minulle. En tiedä mikä sillä oikein sitten oli siinä aluksi. Sitten lähetin sen uudelleen ja lähti aika laajaa hakua tekemään niin tuomari sanoi, että kutsu takaisin ja lähetä uudestaan toiseen suuntaan. Danalla oli kova vauhti päällä, eikä meinannut tulla luokse kun kutsuin sitä, se olisi vaan halunnut jatkaa hommia. Siitäkin tuomari huomautti. Aiemmin ei kyllä ole ollut sitäkään ongelmaa, vaan johtuiko sitten siitä sen kuumumisesta kun oli niin into piukeana siellä..  Korvat oli koristeena ;)

Dana toi neljä lintua minulle hyvällä innolla suoraan käteen ja tuomari sanoi, että riittää ja koiran saa kytkeä. Jännitin, että iiks, mitähän se sanoo, keskeytyikö koe siihen. Tuomari sanoi, että hyvällä innolla nostaa linnut ylös ja toimittaa minulle, muutamia erikoisia juttuja tapahtui, mutta jännitystä on kuulemma oltava ja hän ei voi olla päästämättä Danaa jäljelle. Olin aivan, että onko tämä todellista, mekö päästiin jäljelle! Katsoin sitten vielä viimeisen koiran suorituksen vedessä ja haussa ja lähdimme sitten odottamaan vuoroamme jäljelle. Kävelin tuomarin ja OSN:n puheenjohtajan kanssa samaa matkaa niin siinä poristiin Danan suorituksesta, puheenjohtaja sanoi, että sehän meni hyvin ja kehui Danaa. Ihmeteltiin siinä vielä sitten yhdessä sitä Danan toimintaa sen ensimmäisen variksen kanssa, mutta todettiin, että eipä noiden koirien aivoituksista aina tiedä..

Danan jäljestysvuoroa odotellessani ajattelin, että jos tämä nyt kosahtaa tähän, niin en kyllä enää vie sitä taippareihin.. Toisaalta ajattelin, että se kolmehan kyllä on se maaginen numero, että toisaalta voishan sitä vielä ehkä kerran koittaa jos ei nyt tärppää. Monet joutuu kolmestikin yrittämään.. Siinä mielessä tuossa kokeessa on "armotonta" toisin kuin monissa muissa kokeissa, että kaikkien aiempien osasuoritusten tulee olla hyväksyttyjä ennen kuin pääsee etenemään seuraavaan.
   Jäljestysvuoro koitti ja tuomari ohjeisti näyttämään koiralle jäljen alun, josta sitten sain lähettää koiran jäljestämään. Danahan kävi edelleen kuumana, niin alussa se kävi oman pikku kierroksen tuomarin luona, vaan sitten lähti heti jäljestämään ja mietin ääneen, että onko se oikeilla jäljillä niin tuomari sanoi, että se menee ihan jäljen päällä, eli hyvin menee. Sanoinkin, että se käyttää paljon ilmavainua, niin tuomari totesi, että se on vaan parempi niin. Kohta näkyikin kun Danalla oli pupu suussa ja pillitin sen luokseni, ja se toi pupun taas suoraan minulle. Sitten tuomari antoi luvan kytkeä koiran ja puheenjohtaja sanoi minulle vielä hymyissä suin, että onneksi olkoon! Sanoin, että ei voi olla totta, otan kyllä tänään yhet tämän kunniaksi!


Ennen kunniakirjojen jakamista keräännyttiin vielä porisemaan, niin puheenjohtaja totesi, että "on se vaan mukava nähdä kun nämä mun lempioppilaat taipuu" ja selvitti siinä vielä historiikkia kun olimme vuosi sitten sen ryhmässä taipparikurssilla. Olin kyllä aivan mielissään kun hain kunniakirjan, niiin mielissään! Suurin osa koirakoista taipui, oli hyvä päivä. Viime kesän taipparipäivänä oli päinvastainen tilanne, suurin osa koirakoista ei taipunut..
Tuomari kannusti kaikkia meitä taipuneita lähtemään nome-puolelle (=noutajien metsästyskoe). Se kyllä kiinnostaisi minua kovasti, taippareiden myötä meillä olisi ovet auki sinnekin suuntaan ja nyt Danan voi ilmoittaa näyttelyissä käyttöluokkaan. Voisihan sen siellä vielä varsin käyttää ja katsoa mitä sanovat :)

Hienosti meni, olen tosi ylpeä Danasta, tiesin että se pystyy kyllä siihen (vaikka välillä meinasikin usko loppua :D )


KOESELOSTUS 16.6.2015 Cannonpowder Zoey

1. Sosiaalinen käyttäytyminen Suhtautuu ystävällisesti ja myönteisesti vieraisiin ihmisiin ja muihin koiriin     HYVÄKSYTTY
2. Uimahalu Hyvä uimahalu     HYVÄKSYTTY
3. Hakuinto Hakee riittävän hyvällä innolla koko suorituksen ajan     HYVÄKSYTTY
4. Noutohalu Empii hieman variksilla, ottaa kuitenkin oma-aloitteisesti     HYVÄKSYTTY
5. Nouto-ote Hyvä pehmeä ote     HYVÄKSYTTY
6. Palauttaminen Jättää ensimmäisen variksen palauttamisen kesken, lopussa kaikki ohjaajan käteen     HYVÄKSYTTY
7. Reagointi laukaukseen Tarkkaavainen, rauhallinen     HYVÄKSYTTY
8. Itseluottamus ja aloitekyky Hyvä     HYVÄKSYTTY
9. Yhteistyö Voisi toimia hieman paremmassa yhteistyössä ohjaajan kanssa     HYVÄKSYTTY
10. Yleisvaikutelma Tänään hyviä taipumuksia esittänyt narttu, joka voisi kuunnella ohjaajaansa paremmin     HYVÄKSYTTY

HYVÄKSYTTY

Tuomari: Tapio Sihvonen

Illalla uni maistui, reipas tyttöni <3

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Vesipelastusviikonloppu ja tarkan nokan noutaja

Koiratanssin jälkeen oli aika alkaa suuntautumaan vesipelastuksen puolelle ja kävimme treenaamassa neljästi ennen kokeita. Vesi oli kylmää ja jänskätti että mitähän tästä tulee, koirakin vielä vähän herkkis kylmälle kaiken lisäksi.. Vaan vesihännän torjuntaan sain hyvät vinkit sosiaalisesta mediasta ja kuivasin etenkin hännän todella tarkasti joka uinnin jälkeen, etenkin tyvestä. Siitä on näyttänyt olevan apua tähän saakka, ei ole oireillut mistään. Lisäksi loimi on myös hyvä lämmitin aina suorituksen ja kuivauksen jälkeen.

Kuva: Mikko G.

Onneksi menimme kaikkiin treeneihin mihin vain pääsimme, sillä parilla kerralla Dana ei jostain syystä lähtenyt viemään, mikä oli erikoista, koska on ollut aina suhteellisen varma viejä. Muutamilla muillakin koirilla oli vähän samaa ongelmaa niin totesimme, että vesi voi olla sen verran vilpoisaa että se voi vaikuttaa. Pienessä paniikissa sitten mietin, että saas nähdä mitä kokeessa tapahtuu ja kun tällainen ongelma vieläpä juuri ennen koetta, kiva.. Viimeiset treenit järjestettiin paria päivää ennen kisoja ja menimme sinne. Ja onneksi menimmekin. Siellä Dana vei yhtäkkiä tosi hyvin ja sai treenata hukkuvankin haun ensimmäistä kertaa tälle keväälle ennen koetta ja se meni aivan kuten ennenkin, eli nappisuoritus.

Koepäivä eli lauantai koitti ja se ei jännittänyt enää kuten ennen, ehkä tuo koiratanssikoe pisti asioita taas vähän uuteen perspektiiviin :D Mutta lähellä lähtöä rupesi hieman jännittämään, että keksiiköhän tuo neitokainen jotkut yllärit minun pään menoksi. Koepaikalla lähtövuorot arvottiin ja vaihdoimme numerot päikseen toisen kaverin kanssa, starttasimme siis numerolla 9, viimeisenä alokas-luokan koirakoista. Alokasluokassa oli suhteellisen paljon osanottajia, 7 koirakkoa, kaikkein eniten. Sää oli haasteellinen, ennusteen mukaan ei olisi pitänyt sataa vettä kuin aamupäivällä, mutta sitä satoi pitkin päivää. Ei se sade vielä paha, mutta se tuuli.. Se hankaloitti asioita kyllä. Iltapäivällä kokeen loppuvaiheessa sää alkoi vasta selkiintyä..

Ensimmäisenä oli uintiosuus eli veneestä hyppy. Se meni hienosti, siitä tuli täydet pisteet. Seuraava liike oli vienti ja Dana oli tosi hyvässä tatsissa, lähti viemään kuten on totuttu eli ampaisi täydet vauhdit dummy suussa ja toimitti sen veneeseen. Siitä täydet pisteet. Kolmantena oli veneen haku, joka meni oikein hyvin, paitsi tuuli puhalteli niin että se kuljetti venettä sivuun ja Danalla oli hankaluuksia korjata veneen suunta. Ei siis ihan maalitolppien väliin osunut, maalitolppien vierestä, 2 metrin päästä tuli sisälle ja siitä tuli -2p (piste per metri), mutta ei paha ollenkaan. Lopussa oli hukkuvan haku ja sekin meni tosi hyvin vaan sama juttu kuin viime kerralla, ei saanut käännettyä hukkuvaa tolppien sisään kun tuuli vastusti ja siitä jälleen 2 metrin päästä tolppia, josta tuli myös -2p. Lopputulosta jännitin, muut vaan sanoi, että nyt te pääsette avoimeen, jee! Vaan en uskonut sitä ennen kuin sain kuulla ne lopulliset tulokset ja nähdä ne paperilla..

Ja niinhän siinä kävi, tuli luokkasiirto ylempään luokkaan eli avoimeen luokkaan ja ALO1 tulos pisteillä 96 (max. 100p)! Eli erittäin kiva tulos, ja meni tosi hyvin siihen treenien aiheuttamaan jännitykseenkin nähden. Kaiken lisäksi sijoituimme kolmansiksi omassa luokassamme, kaiken kaikkiaan neljä ykköstulosta tuli alo-luokkaan, hienoa! 
Valitettavasti sää vaikutti monilla koirakoilla tuloksiin hyvin paljon..

Minä, Dana ja vieraileva häntä ;)

Monet sanoivat, että Dana on tosi nopea uimari ja kyllähän se taas mennä polski siellä menemään kuin olisi ollut moottori perässä :D Vertasin kotona huvikseen Danan uusimpia kisa-aikoja edelliskesän aikoihin ja Dana oli hyvässä iskussa, ui vielä kovemmat ajat näissä kisoissa.
Hienoa päästä avoimeen luokkaan treenaamaan, mutta ne liikkeet jännittää, koska ne vaikeutuu heti kertaheitolla ja ne muuttuvat yhden veneen liikkeistä kahden veneen liikkeiksi, hui.. Jos nyt saadaan kesällä hyvin treenattua, niin tähdätään elokuulle ensimmäisiin avoimen luokan kokeisiin.

Perjantaina kävimme agilityn SM-kisoja katsomassa, jotka järjestettiin aivan meidän lähellä. Kylläpä oli hienoa katsottavaa, niin taitavia koirakoita! Sitä olisi voinut katsella vaikka kuin kauan.. Paikalla oli myös myyntikojuja eri paikoista ja siellä oli vaikka mitä ihanuuksia myynnissä..

Melko epeli tuo meijän luppanen, olimme kävelyllä yhtenä iltana Danan kanssa ja yhtäkkiä se pistää stoppia eräiden tyhjillään olevien rivitalojen kohdalla ja katsoo vaan minua. Mietin, että aika harvinaista tällainen äkkipysähdys Danalta, että onkohan sillä jotain asiaa. Pysähdyin ja odotin minne se minut vie. Se haisteli kovasti maata ja seiniä ja sitten nousi seinää vasten ja osoitti ylhäällä olevan jotain. Siellä numerovalon päällä oli linnunpesä, jota en edes ollut huomannut! Se oli hirveän kiinnostunut siitä, katseli sitä koko ajan, haisteli paljon ja nousi seinää vasten. Kehuin sitä paljon ja lähdettiin sitten jatkamaan matkaa, tytöllä häntä innokkaasti heiluen, tyytyväisenä löydöstään. 
On sillä tarkka nenä!



maanantai 15. kesäkuuta 2015

PK-jäljet tehty ja agility aloitettu

PK-jäljestyksestä en olekaan tehnyt hetkeen postausta, että mites se meillä etenikään. Alkeiskurssiin kuului maastotreenejä metsässä ja nurmikolla piha-alueella. Nurmikolla tekemistä on tärkeää harjoittaa, koska sillä saadaan tarkkuutta nenän käyttöön. Koiran on pidettävä nenä lyhyellä nurmikolla lähempänä maata, jotta se saa paremmin hajun. Jos jälkeä tekee pelkästään metsässä niin koira saattaa oppia kulkemaan nenä ylempänä ja se voi johtaa sitten myöhemmin harhailuihin.

Aloimme opettelemaan kurssilla keppien ilmaisua, joita oli sijoitettu jäljen varrelle. On monia tapoja ilmaista keppi, esimerkiksi haukkuminen, jokin liike, noutaminen.. Kouluttaja sanoi, että Haltin voisi opettaa noutamaan kepin, koska näyttää kantavan keppiä mielellään. Halti osaa kivasti ilmaista kepit matkan varrella ja tekee tosi keskittyneesti töitä. Halti ei onneksi hutiloi vaan kulkee jäljen sopivalla tahdilla eteenpäin.
   Sääolosuhteiden ollessa hyvät, meni Haltilla jäljet todella hyvin. Oli tosi hyvin kartalla koko ajan, että missä mennään ja sehän se on pääasia. Parilla kerralla oli erittäin voimakas tuuli ja silloin emme olleet edes metsässä vaan aukealla, jossa varsinkin tuntui, että lähtee itsekin lentoon. Silloin Haltin liikkeistäkin näki, että tuuli vaikuttaa tosi paljon jäljen haistamiseen. Sen takapää seilasi välillä niin että tyttö kääntyi kokonaan ympäri jäljellä. Onneksi hoksasi sitten oikean suunnan sen jälkeen. Huomasin ensimmäisen tuulisen harjoituksen jälkeen, että minun olisi pitänyt laittaa namuja tiheämmin jäljelle, jotta tuuli ei heti veisi hajua pois. Haltilla oli vaikeuksia tuolloin haistaa jälki ja tarvitsi minun ohjausta. Sitä seuraavalla kerralla kun oli myös tosi tuulinen päivä, laitoin namuja tiheämmin, se oli hyvä asia ja armollisempaa koirallekin.

Halti käyttää nokkaansa vähän samalla tavalla kuin Dana, eli käyttää sekä maa- että ilmavainua. Ehkä Halti käyttää vähän enemmän maavainua ja Dana taas enemmän ilmavainua, mutta molemmat käyttävät molempia.
PK-jäljestys on kyllä kiehtova harrastus ja suunnitelmissa olisi testata Haltilla mejää seuraavaksi ja katsoa sitten kumpi jäljestys olisi enemmän sen laji. Ehkä mejä houkuttelisi itseäni enemmän ja sitä voisin harrastaa molempien koirien kanssa sitten. Voi toki tätäkin..
Valitettavasti sen kummempia kuvia minulla ei ole tänne laittaa kun keskityin niin treenailuun.

Agility starttasi meillä myös ja aksaharkat olivat nyt pari kertaa heti jäljestystreenien jälkeen. Kaikkien koirien kanssa sellainen ei onnistu, mutta Haltin kanssa onnistuu. Halti antoi kaikkensa agilityssäkin ja jäljestys oli oikeastaan vaan hyväkin siinä ennen aksaa. Agilityssä Halti on keskittynyt kivasti ja putki on sen ehdoton lemppari, se olisi menossa sinne aina.. Treenit pidetään ulkokentällä, jonka ympärillä on melko paljon vilskettä, koska siinä on frisbeegolf-rataa, koirakenttiä, lenkkeilypolkua yms. Eli haasteellinen ympäristö vilkkaalle koiralle, mutta jotenkin se näyttää sitten tottuvan siihen aina ajan kanssa kuitenkin. Vilkkaan koiran plussat näkee kyllä myös, Halti tekee tosi mielellään ja tarjoaa sitä tekemistä, naksuttelen sille sitten aina oikeista tekemisistä.

Kouluttaja sanoi minulle, kun harjoittelimme pituus-estettä Haltin kanssa, että voisin alkaa luottamaan siihen enemmän, että kyllä se siinä esteen edessä yksin pysyy ja odottaa minun käskyä, koska se pysyy. Ja sehän on ihan totta, minun pitää alkaa luottamaan enemmän siihen, että se pysyy.
Viime kerralla treeneissämme oli myös erään ison lehden kuvaajia paikalla ja lehteen tehtiin juttua kouluttajastamme ja kuvaajat kuvasivat treenejämme. Varmaan ensi numeroon tulee se juttu sitten. Agility on joka tapauksessa lähtenyt lupaavasti käyntiin!

Tässä tällä viikolla nappaamiani kuvia rakkaista:

Luppaset

Uni maittaa





Niinku joku tippuis taivaalta? ;)

Minka <3

 Halti se kyllä osaa nuo poseeraukset :D


<3


sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Koiratanssikisat

Koiratanssikisat kisattiin Oulussa lauantaina 6.6 hienoissa puitteissa. Oli mukava olla Animagi-hallin suojissa kun ulkona alkoi varsinkin iltapäivällä satamaan vettä ihan reilusti. 

Kenraaliharjoitukset pidimme siskoni kanssa torstaina ennen koetta ja harjoituksia varten varasimme hallin käyttöömme. Ne treenit eivät menneet yhtä hyvin kuin aiemmin, koska kyseisessä hallissa emme olleet olleet pitkään aikaan, joten hajut siellä kiinnostivat Danaa paljon. Tilanteeseen auttoi kuitenkin se, että jätimme ekan harjoituksen kesken ja kävimme kiertämässä koko hallin läpi, jotta Dana sai haistella. Sitten otimme alusta tanssin ja se menikin jo paremmin.

Sitten koitti kisapäivä..

Odottelemassa omaa vuoroa..

Kisapäivänä minua ei niin hirveästi jännittänyt aamulla, toisin kuin yleensä. Esiintymisvuoron lähestyessä kuitenkin jännitys kasvoi ja jännitin tosi paljon kehässä siinä alussa. Olimme vuorossa neljäntenä ja freestyle-luokka oli ennen HTM:ää. Freestylen alokasluokassa oli 14 koirakkoa. Ensimmäistä kertaa myös tuli huomattua, että myös Dana reagoi minun jännitykseeni. Se alkuhan menikin vähän sitten sinne päin, pientä sähläystä oli havaittavissa, mutta tilanteet sai kuitenkin aina korjattua. Pyrin ohjaamaan Danaa kaikesta huolimatta selkeästi ja kehumaan sitä kovasti. Tiedän, että sille on kova pala tehdä koko ohjelma ilman palkkaamista. Onneksi olimme ehtineet sitä kuitenkin jonkun kerran treenata ennen koetta.
Loppupätkä meni alkupätkää paremmin, vaikka siinäkin olisi ollut pientä viilaamista. Monet asiat ovat toisaalta sellaisia, mitä yleisö ja tuomarit eivät välttämättä edes huomaa, mutta itse tietää kun tuntee ohjelmankin, että se olisi voinut mennä vielä paremmin. Dana kuitenkin innostui enemmän musiikin noustessa ja samoin minun jännityskin hieman raukesi siinä. Kaikki liikkeet saimme kuitenkin tehtyä ja mitään ei unohtunut, musiikin tahtiin mentiin kivasti. Esityksen loputtua juoksimme äkkiä palkalle, jota en siis voinut näyttää Danalle etukäteen, koska se olisi saattanut juosta sinne vaikka kesken esityksen :D

 Esityksestä




Koiratanssi on meijän tähänastisista lajeista ehkä ylivoimaisesti jännittävin laji kisata, koska siinä on niin paljon myös ohjaajan harteilla ja ohjaajan täytyy pitää mielessä paljon asioita samalla kun tanssii koiran kanssa.

Tuomarilinjaus oli tiukka ja harmitti muutamien kisaajien puolesta, jotka ovat pitkään kisanneet samassa luokassa ja joilla jäi pienestä kiinni KUMAn eli kunniamaininnan saanti. Kunniamaininta vaaditaan siis, jotta saa luokkasiirron ylempään luokkaan.
Meillä loppupisteet olivat siis 158p, eli periaatteessa parin pisteen päässä kumasta. Tosin sen saamiseen vaikuttavat teknisten ja taiteellisten osa-alueiden pisteet ja molemmista täytyy saada se vähintään 80. Meillä ansiot olivat teknisistä 78,67 ja taiteellisesta 79,33. Pienestä siis jäi meilläkin kiinni. Lopulliset pisteet laskettiin kolmen tuomarin antamien pisteiden keskiarvosta.
Olen kyllä tyytyväinen tulokseen ja pisteisiin. Toki se harmittaa, että epiksissä meillä meni paljon paremmin kuin kisoissa, mutta sellaista se on. Ensimmäiseksi kisaksi tosi kiva tulos ja nyt on aikaa miettiä mitä kehittelemme seuraavaksi.

Tuomariarvostelut:

Mirja Ovitz: Esitys oli mielestäni hieman HTM-painotteinen, olisin kaivannut enemmän vapaaohjelmaa. Koiralla oli ajatukset välillä muualla. Kehän käyttö oli hyvää. 75/76 151p

Johanna Saariluoma: Ohjelmassa hienoja tunnelmallisia hetkiä, mutta hieman turhan paljon "kuljeskelua", jota olisi ollut hyvä rytmittää tempuilla. Kiltisti suorittava koira ja kaunis ote ohjaamiseen ohjaajalla! Musiikin mahtipontisuus ja koiran iloisuus eivät täysin kohdanneet, vaikka rytmillisesti valinta olikin toimiva. Tällä parilla on siis kasassa todella hyvä pohja, jolle voi helposti rakentaa vielä enemmän. 78/83 161p

Heli Nousiainen: Koiralla vauhtia riitti, onneksi vauhdikkaampi osuus oli laitettu loppupuolelle kun varmasti olisi voinut alkaa riekkuminen. Koira kuunteli ohjaajaa ja selvästikkin piti niistä liikkeistä, joissa ohjaaja oli alhaalla -> näitä voisi käyttää enemmänkin. Pieni häsläys ja muutamat kiellot puottivat pisteitä. 83/79 162p


Todennäköisesti kokeilemme Danan kanssa myös koiratanssin HTM:ää, sillä saimme tästä ohjelmasta kommenttia eräältä tuomarilta, että oli hieman HTM-painotteinen ohjelma. Freestylessä kisaan joka tapauksessa vielä kuitenkin Danan kanssa ainakin kerran ellen enemmänkin, mutta sopivan musiikin löytäminen vain tuottaa päänvaivaa. Nyt Dana saa levätä koiratanssista tämän kuukauden muiden kokeiden vuoksi. Otan nyt Haltin treeneihin mukaan ja katsotaan tuleeko siitä freestyler ;)