maanantai 28. syyskuuta 2015

Ai mikä kisatauko?

Ilmoittauduimme siskoni innoittamana Danan kanssa Tampereen 26.9 koiratanssikisoihin. Koiratanssikisoja kun ei kovin tiheästi ole ja täytyy olla valmis lähtemään vähän kauemmas etelään jos haluaa kisata useammin kuin kerran vuoteen.. Ajatuksenamme oli käydä vielä kerran kisaamassa leijonakuninkaalla, jonka jälkeen voisimme alkaa työstämään uutta ja erilaista ohjelmaa. Leijonakuninkaan seuraamispätkiä muutettiin tempuiksi, jotta ohjelmaan saatiin entistä enemmän freestyleä. Vaikka ilmoittauduimme ensimmäisenä ilmoituspäivänä pari minuuttia yli keskiyön, jäimme silti varasijoille, koska järjestävän yhdistyksen jäsenillä oli etusija kokeeseen. Jäin varasijalle viisi.

Kisaviikonloppua edeltävänä maanantaina tuli tieto, että saimmekin paikan. Päivän mietittyämme päätimme ottaa paikan vastaan. Tuntui kieltämättä hurjalta lähteä kisaamaan kun meillä on ollut taukoa treeneistä metsästyksen vuoksi Danan kanssa ja uutta ohjelmaa muutoksien kanssa ei oltu tehty kertaakaan. Lisäksi olimme juuri muuttaneet. Vaan tilaisuuteen piti tarttua, muuten olisi jäänyt harmittamaan!

Varasimme siskoni kanssa Muhokselta hallin käyttöömme ja treenasimme ohjelmat kerran musiikkiin. Treenit meni vähän niin ja näin, mutta pääasia, että saimme tehtyä edes kerran musiikkiin, ettei ihan kylmiltään tarvinnut mennä esiintymään. Siihen meidän treenaaminen sitten jäikin, muuten en ehtinyt treenata edes yksittäisiä liikkeitä vapaa-ajalla.. Töissä ollessa oli hetki hiljaista niin kävin äkkiä aulassa treenaamassa itsekseni esityksen musiikkiin ;)

Tammerfors, här kommer vi!


Takapenkin matkustajat Inna ja Dana (jälkimmäinen osaa kyllä aina näyttää väsyneeltä :D )


Perjantaina starttasimme auton kohti Tamperetta työpäivien jälkeen ja matka taittui näppärästi kuskia vaihdellen. Tytöt makoilivat takapenkillä. Pimeässä ei ollut kiva ajella ja välillä tuli melkoisia sadekuurojakin. Illalla olimme perillä Tampereella klo 22 jälkeen ja kirjauduimme Sokos Hotel Villaan, jonne teimme varauksen n. kuukausi takaperin. Saimme tilavan lemmikkihuoneen, jossa koiria oli muistettu juomakupilla, tassupyyhkeellä ja pikku pussukalla, jossa oli sisällä luupaketti, kaksi lihatikkua ja kakkapusseja :) Lemmikkimaksu oli 10€/huone/vrk. Vaikka hotelli oli täynnä, oli siellä hyvin rauhallista nukkua ja mukava yöpymispaikka kaiken kaikkiaan. Huoneemme oli kolmannessa kerroksessa, josta kuljimme hissillä ulos ja läheltä löytyi onneksi puisto, missä käydä tyttöjen kanssa kävelyllä.




Runsaan ja ihanan aamupalan nautittuamme suuntasimme kohti Akaata. Löysimme hyvin perille Dream Team areenalle ja menimme heti ilmoittautumaan. Lähtölistojen mukaan olimme 7. esiintymisvuorossa. Jostain syystä minua ei jännittänyt niin paljon kuin Oulun kisoissa. Siskoni sai psyykattua minut niin hyvin ja ajattelin sitten itsekin, että turha tässä on paineita kasata itselle kun tällaisilla lähtökohdilla lähdetään, ettei olla juuri treenattu. Kisakokemustahan sitä lähdettiin hakemaan, ei sen kummempaa. Ensin oli kehään tutustuminen, jonka jälkeen kisat starttasivat. Annoin Danan haistella mahdollisimman paljon, jotta ei sitten kehässä olisi niin hajujen perään. Päätin kuitenkin, etten katso aiempia esityksiä, jotta ei tulisi ylimääräisiä paineita, vaikka olis kyllä ollut kiva nähdä ne.

Olin ihmeen rauhallinen kun vuoromme tuli ja menimme kehään. En edes tervehtinyt tuomareitakaan niin hätääntyneesti kuin Oulun kisoissa. Olin yllättävän rento ja näin ollen Danakin oli ihan selvästi. Esitys meni minusta paljon, paljon paremmin kuin Oulussa. Pari kertaa Dana kävi jotain haistelemassa, mutta muuten keskittyi hyvin esitykseen ja hypyt meni tosi hienosti! Muutokset, joita olimme tehneet, oli kyllä hyvät verrattuna entiseen. Saimme vedettyä ohjelman kokonaan ja mitään ei jäänyt tekemättä. Dana oli innoissaan ja välillä oli turhan paljonkin menohaluja, koitin jarrutella ;) Meidän kohdalla siis treenitauko ei välttämättä ollut siis mikään huono asia.

Pystyin jopa ajattelemaan samalla kun tanssittiin, koska en ollut niin jännittynyt. Ehdin ajatella ohjelman aikana, että paljonko on aikaa ja mitä liikettä tehdään enemmän ja mitä vähemmän, se oli mahtavaa! Oulussa en pystynyt ajattelemaan mitään sellaista silloin. Oulussa varmasti iso areenakin teki oman osansa, Tampereella areena oli paljon pienempi. Ei tullut niin selkeä tunne, että me nyt tanssitaan vaan täällä yksin ja kaikki tuijottaa meitä.


Saimme 159 pistettä (79/80), tosi kivasti! Toki harmittaa, että vain pisteen päähän jäimme KUMA:sta, mutta niin se vaan joskus menee. Hienot pisteet siltikin, jotain ollaan siis ainakin tehty oikein ;) Tuomareista kaksi olivat nyt samoja kuin Oulussa, yksi oli eri.

Tuomariarvostelut:

Mirja Ovitz: Tasainen hyvä esitys, jonka koira jaksoi hyvin loppuun asti. Osa liikkeistä jäi vajaiksi tänään. 80/80 160p

Marita Packalén: Koira ei ollut kaiken ajoin ihan mukana. 78/82 160p

Johanna Saariluoma: Hienot alku- ja loppuasennot ja muita kivoja mietittyjä kohtia koreografiassa. Koira hieman hämääntyi uusista hajuista ja äänistä, mikä näkyi hetkittäisenä poissaolevuutena työskentelyssä. 79/78 157p


Taitava Tatami! Dana heilutti ihanasti häntää koko esityksen ajan, silkasta ilosta :) Tämä oli tosi hyvä kokemus meille ja hyvä reissu hauskassa seurassa! Lähdemme ehdottomasti uudestaan kisaamaan etelään! Nyt siirrymme leijonakuninkaasta eteenpäin ja alan miettimään uutta koreografiaa. Musiikissa tulisi olla rytmivaihteluita ainakin. Täytyy miettiä, pientä hajua on jo millaista musiikkia voisi olla!

maanantai 21. syyskuuta 2015

Aksaa ja koiratanssia

Olemme jatkaneet Muhoksella agilityn harrastamista ja on kyllä mennyt tosi kivasti! Ollaan toimivassa ryhmässä ja ohjaaja on tosi hyvä. On myös ollut kiva saada erilaisia vinkkejä eri esteiden suorittamiseen, nimittäin kesällä ollessamme kaupungissa kursseilla tuntui, ettei joidenkin esteiden opettelumetodit olleet aina niin parhaiten toimivia. Nyt tuntuu, että Halti on monien esteiden suhteen edennyt paljon nopeammin kun se oikea tapa opettaa on löytynyt! One mind dogsista on siis otettu nyt vaikutteita.

Viikko sitten Danan ollessa metillä, otin Haltipaltin koiratanssiin mukaan. Meni kyllä tosi hienosti! Tyttö oli ensin aamulla agilityssä ja illalla vielä koiratanssissa. Oli kyllä niin tyytyväinen neiti koko päivän ja oli taas aivan mielissään treenaamisesta. Tuo grippiliina on tosi hyvä treeneissä, ei takerru mihinkään  ja on kuitenkin vähän kättä pidempää tarpeen vaatiessa.

Jennille kiitos tanssiemme ikuistamisesta:

Kasia

Läps!

Kierrä (ja Halti muistaa poseerauksen)



Pujottelua

Haltilla alkoikin sitten pian juoksut. Käytiin nyt viikonloppuna vielä agilityssä ja Haltilla oli pöksyt jalassa, mutta seuraava treeni jää tärppien vuoksi väliin. Eli pieni tauko tulee nyt mutta onneksi pian taas jatkuu!

Danan kuulumisia sen verran, että se oli pari kertaa oksentanut (söi varpuja tms.) ja alkanut köhimään ollessaan metillä viimeistä päivää. Köhimistä seurailtiin pari päivää, mutta koska se ei mennyt ohi ja heräilin yölläkin siihen niin mieheni vei sitten tytön lääkäriin kun olin itse töissä enkä päässyt. Lääkäriä edeltävänä iltana teki kerran reverse sneezingin eli takaisin aivastuksen. Muuten ei ollut muita oireita. Oli epäselvää mitä se voisi olla, oli niin monta vaihtoehtoa. Lääkäri sanoi, että se voi olla joko kennelyskä, nenäpunkki tai jokin ylimääräinen varpu/tikku tms. kurkussa. Ei aristanut kurkkua tunnustellessa ja on ollut muutenkin virkeä koko ajan. Kurkussa ei näkynyt mitään. Haltilla ei ole ollut mitään oireita. Lääkäri määräsi molemmille tytöille varalta Milbemaxin, jotta nenäpunkki-epäily saadaan suljettua pois. Muita koiria Dana ei saanut tavata ennen kuin oireet ovat loppuneet, viikon verran tuli pitää taukoa treeneistä ja koirakontakteista. Kennelyskästä lääkäri totesi, että se on virustauti kuten ihmisillä flunssa, ja se lähtee itsekseen pois. Mahdollisen vierasesineen suhteen totesi, että jos oireet jatkuvat vielä viikon päästä niin täytyy tulla uudestaan klinikalle ja tehdä tähystys.

Danalla oireet ovat rauhoittuneet ja en ole enää huomannut sen köhivän. Haltilla ei ole ollut missään vaiheessa mitään oiretta. Oli mikä oli, toivottavasti siitä on nyt päästy.

Nyt on muutto maaseudulle tehty, olihan se urakka! Ja vielä se jatkuu kun eletään pahvilaatikoiden keskellä, mutta voiton puolella ollaan. Asumme nyt mahtavien lenkkimaastojen keskellä, on ollut aivan ihana tehdä tutkimusretkiä tyttöjen kanssa, nekin on aivan tosi mielissään! Myös asunnosta tuntuvat tykkäävän, kyllä nyt on hyvä :)


maanantai 14. syyskuuta 2015

Tilannepäivitystä

Huhheijaa kun on äksöniä riittänyt! Monenlaista tapahtumaa tässä ollut, joista koitan laittaa päivityksiä ihan lähiaikoina. Vielä kuvia odottelen tapahtumista niin en ole siksi niistä postauksia vielä tehnyt. Mutta tulossa ovat! ;) Meillä on muutto tässä nyt edessä ja sen suhteenkin tekemistä riittää. Muutamme kaupungista maalle hyvien lenkkimaastojen ja Oulujoen äärelle, aivan ihanaa!


Danan kanssa olimme tosiaan mätsärissä taas pari viikkoa sitten ja siellä oli oikea tuomari Katja Korhonen tuomaroimassa. Katja sanoi Danasta, että Dana selvästi tykkää tästä touhusta ja antoi Danalle punaisen nauhan. Dana pääsi lopulta neljän parhaan joukkoon punaisissa ja tuomari sanoi, että nämä neljä ovat hyvin rodunomaisia koiria, joilla on kauniit liikkeet, rakenne ja ulkonäkö. Sitten hän alkoi sijoittamaan koiria ja Dana tuli lopulta punaisten kolmanneksi. Tuomari sanoi, että Dana todella kaunis labradori, jonka luonteesta ja esiintymisestä tykkäsi erityisesti. Saatiin iso kassillinen palkintoja, oli hyvät palkinnot. Jälleen kerran täytyi todeta itselleni, että näyttelyyn kai se tyttö pitäisi viedä pitkästä aikaa. Loppusyksystä niitä ei juuri täällä päin ole, mutta voisi heti alkuvuodesta käydä jossain.

Dana PUN3

  
Elinan ja tyttöjen kanssakin käytiin lenkkeilemässä reipas viikko sitten, oli lämmin ilma ja tytöt veti rallia mielissään! Elina otti tytöistä kuvia rungon päällä, sen verran asettuivat kuvattavaksi ;)

Lumo, Taika ja Dana

Dana ja Lumo

Halti, Taika ja Lumo

Lenkkiseuraa ollaan saatu mukavasti, ei ole tarvinnut kyllä yksin lenkkeillä. Tässä viime viikolta Outin kuvaamia otoksia lenkiltämme, aivan huippuja!

Koko konkkaronkka

 Nuoripari kirmaa






 Ensin uinti..

 Sitten piehtarointi, ahh..

Ja vielä..


Pudistelua :D



Danonino



Haltiatar






Kaapon ja Haltin riemujuoksut

"Lähtisitkö silloin kanssani järvelle?"




<3



Dana kävi metillä nyt viikonloppuna, saalista ei tullut, mutta olihan se tyttö jälleen mielissään isäntänsä kanssa siellä. Muutamia hirvikärpäsiä siitä on saanut kammata irti sen reissun jälkeen, on ne ällöttäviä pikku pirulaisia..

 Tyttö vartioi


Ja Halti pääsi leikkimään suomenpystykorvakaverinsa Tarun kanssa. Niiden leikkejä on ihan käsittämättömän hauska katsoa, niillä on niin ihme liikkeitä, että kaippa nuo suomalaiset rotukamut ovat jotenkin samalla aaltopituudella :D