tiistai 28. helmikuuta 2017

Viralliset kortit saapuivat

Loputkin koetoimitsija- ja koulutusohjaaja kortit saapuivat postissa. Siispä olen nyt virallisesti koiratanssin sekä vesipelastuksen koetoimitsija ja koulutusohjaaja. Koiratanssissa olenkin toiminut jo ylitoimitsijana SM-kokeessa viime syksynä. Vesipelastuksessa tulen toimimaan ylitoimitsijana ja koetoimikunnan puheenjohtajana tulevana heinäkuuna. Onhan se iso vastuu huolehtia koko kokeesta, että kaikki toimii ja menee niin kuin pitää, mutta niin sitä oppii!



Myös molemmissa lajeissa kouluttajana toimiminen on tullut tutuksi. Mukava kouluttautua uusiin tehtäviin niin mahdollistaa samalla yhdistyksen toiminnan ja oman harrastuksen jatkumisenkin.

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Rakkailla lapsilla on monta nimeä

Olen viime aikoina miettinyt, että kuinkahan hirveästi noille tytöille on lempinimiä olemassa, nimittäin tuntuu ainakin, että tosi paljon. Keksin sitten, että otanpa selvää asiasta ja kirjaan kaikki ylös mitä muistan. Monista lempinimistä on tullut myös vielä lisää väännöksiä aikojen saatossa, tällaiset merkitsin nuolella. Kylläpä nauratti tätä listausta tehdessä! Tässä pitäisi olla ainakin lähestulkoon kaikki, vaikka jäi sellainen olo, että jotain varmaan vielä unohtui..

Dana
Dinkkeli -> Winkkeli, Dunkkeli, Dunkku (tosi imarteleva!), 
Tatamitassu -> Tatami,
Jopa -> Jopanen, 
Tosi väsynyt -> Väsynyt, Väsy, Vatu,  Wräsy, Vatupassi,
Vohwel -> Vohveli, Vohwinkel,
Dansku, Donatello, Suhteellinen, Danonino, Danomi,

Muiden kutsumana myös: Dino, Dada

Halti
Haltipalti -> Haltin-Pee, HP,  Pee,
Äitin vauva -> Äidins, Äidin, Äiti (Haha!),
Hunni Attila -> Hunni, Anni, Hanni,
Mini-Bee, Hooppari, Peräkontin Pee, Muutama, Haldi, Hunää, Akkeli, Dildi, Piehtari,

Muiden kutsumana myös: Hanhi


Tästä videosta tuli Haltin lempinimi Peräkontin Pee, sillä Halti ulvoi autossa kaihoisasti odotellessaan omaa vuoroaan poropaimennukseen.
Danan ilmeet!

Aina kun uusia lempinimiä tulee niin miettii, että mistähän se tämäkin tuli, kun jotkut on niin käsittämättömiä! Vaan jollain tapaa kai ne lempinimet aina koirasta ja sen luonteesta, olemuksesta tai muusta kumpuaa. Tämä sama lista olisi hauska tehdä myös jo edesmenneistä koirista, niilläkin oli niin hauskoja lempinimiä. Onhan nuo karvalapset niin ihania ja tärkeitä, että saa niitä hellittelynimiä olla joka lähtöön!

maanantai 20. helmikuuta 2017

Tanssitestit tehty

Kävimme testaamassa Haltin kanssa pitkästä aikaa vanhaa ohjelmaamme hallilla pari viikkoa sitten. Päätin, että ensin lämmitellään lihakset hyvin yksittäisillä tempuilla, sitten testataan HTM-kappalevaihtoehdot ja lopuksi otetaan meidän freestyle-ohjelma palkatusti. Kylläpä oli Halti innoissaan kun pitkästä aikaa oltiin hallilla tanssimassa. Jonkun kerran haukahti heti siinä lämmittelyssä kun oli niin tohkeissaan ja odotti minulta seuraavaa tehtävää, mutta rauhoitin sen aina heti ottamalla tassutemppuja.


Sitten alettiin testailemaan musiikkeja. Halti osaa kolme positiota aika kivasti ja suurta huvitusta herättää etenkin kuinka paljon se tarjoilee jalkojen välissä oloa. Se tarjoaa sitä vähän väliä, on aina kuikistelemassa sieltä minua! Siihen olen alkanut opettamaan jo pakitustakin kun se kerta siitä jalkojen välissä olemisesta niin tykkää. Tein myös kaksi ekstra-positiota siinä huvikseen sen kanssa musiikkiin sopivissa kohdissa ja se kulki niissäkin kivasti. Siinä olisi myös mahdollisuuksia, voisin opettaa nekin positiot sille jossain vaiheessa (kunhan ehdin). 

Kappale-vaihtoehdoiksi olin valinnut sekä menevämpiä että rauhallisempia kappaleita. Menevät kappaleet on kivoja, koska Halti on itsekin menevä ja minä myös, mutta siinä on se kolikon kääntöpuoli, että kiihdyttävätkö ne. En tiedä kun ei olla sen kanssa koskaan HTM:ää menty, että kiihtyiskö se. Ainakin musiikkitestauksissa tanssi hiljaa ja tapitti vain minua. Rauhallisissa kappaleissa on taas se, että onko ne tavallaan vähän haastavia sen rauhallisuuden ja rytmin vuoksi. Toisaalta niillä voi olla se rauhoittava vaikutus. En tiedä, ehkä me testataan vielä sitä rauhallisempaa ja nopeampaa musiikkia uusiksi ja katsotaan sitten kummalle linjalle lähdetään. Yksi kappale putosi vaihtoehdoista pois kappaleen "sekavuuden" vuoksi.


Lopuksi tehtiin vielä freestyle-ohjelma palkaten ja Haltin energiataso oli optimaalinen koko sen ajan. Yli puolivälissä ohjelmaa musiikki katkaistiin ja palkkasin sen oikein kunnolla. Sitten jatkettiin taas liikkeistä palkaten loppuun saakka. Siskoni sanoi hyvän pointin, että minun ei välttämättä kannata miettiä ohjelman vaihtoa, vaan lähinnä sitä, että kannattaisiko liikkeiden paikkoja vaihtaa. Se on ihan totta. Ne minusta kaukana tehtävät ja samalla kiihdyttävät liikkeet voisikin siirtää sinne ohjelman loppupäähän niin ei tarvitsisi niin niitä jännittää. Tykkään hirveästi meidän musiikista, olisi sääli alkaa sitä vaihtamaan niin ehkä kokeilen nyt ensin tuota, että mietin vaan liikkeiden järjestykset uusiksi. Eiköhän tämä tästä! Niin mukava tanssia Haltin kanssa kun se on niin näppärä käyttämään kehoaan.

lauantai 18. helmikuuta 2017

Aurinko näyttäytyy


On kyllä ihanaa kun valon määrä on alkanut lisääntyä ja ei ole niin kamala kiire lenkille heti kun töistä pääsee, jotta pääsisi vielä valoisaan aikaan lenkille. Kyllä tämä talvi on ihanaa aikaa, ei ole punkkeja, käärmeitä, hirvikärpäsiä ja hyttysiä. Tänä talvena ei olla vielä niin paljon potkuroitu kuin viime talvena potkuroitiin, sillä ilmojen vaihtelun takia asfaltti on näkyvissä monilla teillä. Toiveissa olisi päästä vielä hiihtämäänkin Haltin kanssa, mutta katsotaan kuinka ehditään. Tässäpä muutamia mukavia kuvia arjestamme satunnaisessa järjestyksessä.


Dana, Halti, Taika, Lumo, Elinan kuvaamana


Potkurointia


Halti löysi jälleen jotain mielenkiintoista

Dana katselee televisiota

Unikaveri


Dana ja unikaveri

Tyttöjen riemua

maanantai 13. helmikuuta 2017

Synttärisankarit

Halti täytti viime viikon tiistaina 3v ja Dana täytti tänään 6v. Kyllä se tuo aika rientää ihan mahdotonta vauhtia! Danalla harmaat senkun lisääntyy ja vitsailinkin tänään, että kuinkahan monta harmaata sille tuli nyt yön aikana lisää. Muutama vuosi tästä eteenpäin niin Dana on oikea valkonaamio. Tytöt kun ovat syntyneet niin lähekkäin niin vietettiin yhteissynttäreitä viikonloppuna. Malttoivat sentään hetken poseerata vaikka Danallakin suupieli tippasi.

Täytyy myöntää, että pentukuume on sen kun kasvanut vaan. Olen silti joutunut muistuttamaan itseäni siitä, että kolme koiraa on taas ihan eri asia kuin kaksi koiraa. Silloin se meni suhteellisen ok:sti kun Minka oli reilusti vanhempi Danaa ja Haltia niin niillä oli ihan eri tarpeet. Nyt kun Dana ja Halti molemmat on vielä aktiivisessa iässä, en ottaisi kolmatta, koska aika ei yksinkertaisesti riitä ja se on jo arjessakin eri asiaa lenkittää kolmea verrattuna kahteen. Minulla on kuitenkin halu harrastaa kaikkien kanssa eikä niin, että joku jäisi sen harrastamisen ulkopuolelle.

Juhlakalut

Kävimme myös lenkkeilemässä Kaapo-herran kanssa
 
Olen tässä kovassa pentukuumeessa yrittänyt kuitenkin erottaa järjen tunteista. Olen suunnitellut, että jos vain Danalla vuosia vielä riittää eikä mitään yllättävää tule, olisi kolmannen aika ehkä siinä vaiheessa kun Dana on n. 8-9-vuotias, eli kahden-kolmen vuoden päästä. Sitten Dana alkaa pikkuhiljaa varmaan eläköityä harrastuksista, tai ainakin niiden määrää vähennetään ja harrastaminen painottuu enemmän Haltiin. Sitten voisi olla sijaa uudelle harrastavalle koiralle. Olen myös tykännyt tästä 3v ikäerosta tytöillä, se on tosi hyvä ikäero ja mielellään pitäisin sitä myös jatkossakin. Nythän se tulee olemaan automaattisesti sitten Haltin ja seuraavan koiran välillä, se on hyvä.

Mikäs rotu sitten seuraavaksi? Cockerspanieli on kovasti nostanut itseään mielessäni. Hirveästi kiehtoisi kokeilla jotain uutta rotua, mutta vielä enemmän kuitenkin se labradorinnoutaja sieltä puskee. Kun toinen labbis puuttuu niin se on vaan niin omituista, niitä kun on kuitenkin aina ollut se kaksi. Täytyy tarkkaan nyt vaan perehtyä kenneleihin ja miettiä se linja, vaikka kyllähän se sinne käyttölinjaiseen kallistuu aika selkeästi. Onneksi kaksi-kolme vuotta menee nopeasti ja on lähinnä mukavaa kun ehtii hyvin ottaa selvää kaikesta omaa nahkamassu-luppakorvaa odotellessa.

perjantai 10. helmikuuta 2017

Kilparyhmä starttasi jälleen

Pääsimme jälleen jatkamaan agilityä Haltin kanssa kun kilparyhmällemme löydettiin kouluttaja. Sama kouluttaja jatkoi, joka oli syksylläkin ja hyvä kouluttaja onkin! Kyllä on taas Halti ollut mielissään kun on päässyt agikentille! Olen päässyt harjoittelemaan ohjauskuvioita ja niiden harjoittelu on ollut tosi tarpeen. Välillä tuntuu, että sitä on niin hukassa omien käsien kanssa niin hyvä tehdä tuollaista harjoitusta, jossa panostetaan niihin. Näissä ohjauskuvioissa on myös Haltille haastetta, vähän vaihtelua perusasioihin.

Välistävetoa neliössä

Persjättö

Maksi-rengas on edelleen sellainen epävarma, johon pitäisi ottaa ihan tehotreeniä vaan. Kepit on alkaneet sujumaan tosi kivasti. Viimeksi oli puolikkaat kepit ilman yhtään ohjuria ja kerran jätti yhden välistä ja kaksi kertaa teki ne puhtaasti.

Välistävetoa

Tässä kun aidat on vierekkäin samassa linjassa niin minun tulisi muistaa antaa Haltille vielä enemmän tilaa tuossa vaiheessa kun olen vetänyt sen aitojen välistä ja se lähtee hyppäämään seuraavaa aitaa. Monenlaista muistettavaa tuossa kuviossa. On kyllä aivan ihanaa, että päästiin taas jatkamaan agilityä, me molemmat tykätään siitä niin paljon. Se on kyllä haastava laji, mutta onneksi mulla on tuo Halti, joka viipottaa ja liitää sen minkä ehtii ja nauttii siitä.