Vepen avoimen luokan viimeinen koe

Osallistuimme Danan kanssa vesipelastuskokeeseen 15.7 Mannilassa. Tämä oli siitä erikoinen koe, että minusta tuntui, ettei minua jännitä yhtään. Ja se on harvinainen tunne minulle! Koe oli ensimmäinen meijän yhdistyksen iltakoe koko historiassa, jossa oli mukava olla osallisena ja tykkäsin kyllä kovasti iltakokeesta koetyyppinä. Sää oli aika mukava, suhteellisen tyyntä ja pilvistä oli. Tuomarina toimi Jyrki Heino ja hänen alkupuhuttelussa arvottiin vientiesine avoimeen luokkaan, ja meidän onneksi sieltä tuli dummy. Ranta oli vähän siirtynyt siitä, mitä se on tyypillisesti Mannilan kokeissa ollut ja se hämäsi myös Danaa.

Ensimmäinen liike oli uinti ja veneen nouto 50m. Tämä on yleensä ollut Danalla aika varma liike. Menin tässä liikkeessä hämääntyneeksi siitä, että ensimmäistä kertaa tuomari ei huutanutkaan, että "käsky!" vaan kuului vaan pillin vihellys. Katsoin venetuomaria vähän hämmentyneenä, mutta päättelin, että kaippa se oli merkki, että ajanotto alkoi. Niinpä lähetin Danan veneestä noutamaan toista venettä. Dana lähti reippaasti hakemaan venettä ja kuljettamaan sen rantaan. Alkoi näyttää siltä, että Dana vie veneen juurikin siihen rantaan mikä on yleensä aiemmin ollut eikä tämänhetkiseen koerantaan, vaikka tuomari seisoi siinä tolppien välissä. Tiesin, ettei minun auta huutaa toisesta veneestä sille mitään, koska minulla ei ole siihen mitään käskyä. Niimpä minä vaan pysyin hiljaa ja toivoin parasta. Loppua kohden Dana taisi hoksata, että eihän tämä ollutkaan se ranta mihin tämä piti kuskata ja yritti uida lähemmäs tolppia veneen kanssa, mutta ohitti ne sivusta, ja ajanotto päättyi. Kehuin Danaa hyvästä työstä ja tuomari alkoi laskea tolppien ylittäviä metrejä. Niitä tuli 3m, eli tuli -3 virhepistettä, ei paha. Tämän jälkeen alkoi minua hieman jännittää, koska ne meille jännittävimmät liikkeet oli vielä edessä ja nyt jo menetettiin pisteitä liikkeessä, joka yleensä on ollut aika varma. Aloin samalla miettiä, miten saisin Danan hoksaamaan oikean rannan.

Toisena liikkeenä oli esineen vienti 30m. Tässä minun ei tarvinnut rantaa stressata, koska jäin itse rantaan. Lähetin Danan viemään, se lähti innokkaasti ja luovutti esineen hyvin vastaanottajalle. Kutsuin vielä luokseni kun se jäi siinä ikään kuin odottamaan jotain veneestä. Se meni hyvin, ei ylimääräisiä käskyjä tai virheitä, eli tästä tuli täydet pisteet.

Kiitos Juha Rautiolle kuvista.

Hyppy

Sen kummempaa taukoa emme iltakokeessa pitäneet, joten mentiin kaikki liikkeet yhteen pötköön. Kolmantena liikkeenä tuli hyppy ja veneen hinaus 50m. Olin miettinyt hieman strategiaa, että kuinka saisin sen rannan Danalle selkeäksi. Tein niin, että ennen lähtöämme rannasta kysyin tuomarilta saanko sanoa koiralle vielä tässä vaiheessa ja kun se antoi luvan, niin täppäsin kädellä maata veneestä ja sanoin Danalle että tähän. Sitten lähdettiin. 50:ssä sain luvan lähettää Danan ja lähetin sen, mutta samalla säikähdin kun se hyppäsi aivan köyden päälle ja uppeluksiin. Onneksi se pintaan noustuaan nappasi köydestä oikein kiinni, eikä se ollut enää sen alla, joten itse veneen kuljetus sujui hyvin. Tämä liike meni tosi hyvin ja Dana vei loistavasti nyt oikeaan rantaan. Olin aivan mielissäni, täydet pisteet tuli vielä tästä liikkeestä, jonka olen kokenut aina vähän jännittävänä. Korvat kuivasin etenkin heti kunnolla kun se kävi sukelluksissa, ettei sinne jää vettä muhimaan.

Vakavana..

Voi sitä helpotuksen ja ilon fiilistä kun liike on ohi ja hyvin tehty

Viimeisenä koitti hukkuvan pelastaminen veneestä lähtien 50m. Siinäkin vielä kohdistin rannan Danalle ennen lähtöä ja pyysin tuomarilta luvan, saako hukkuva kutsua Danaa nimeltä ennen lähtöä. Hukkuva kutsui ja sitten lähdettiin. Kun hukkuva tippui veneestä, Dana lähti jälleen ilman sen kummempaa käskyä minulta, meni hukkuvan luo ja vei sen rantaan, tolppien väliin. Meni aivan huipusti ja tästä liikkeestä tuli täydet pisteet.

 

AVO1 97p, sijoitus 1/3, siirto voittajaluokkaan!

Monet onnittelivat kokeen loppua kohden, että onnea, teillä on mennyt tosi hyvin! Kun en ollut nähnyt kaikkia osasuoritusten pisteitä taululla niin ajattelin taas, että uskon vasta kun näen. Palkintojenjako koitti ja Dana tuli hienosti ensimmäiseksi luokassaan tuloksella AVO1 97p ja näin ollen kolmas ykköstulos heitti meidät nyt voittajaluokkaan! Olen aivan hämilläni tuosta koirasta, että kuinka se on vedellyt noita ykkösiä kerta toisensa perään. Olen miettinyt, että siihen vaikuttaa tietysti Dana itse sillä tavalla, että se on kuin tehty tähän lajiin ja se nauttii tästä suunnattomasti, kuten minäkin. Myös se on ehkä ollut se juttu, etten ole kiirehtinyt tässä harrastamisessa sen kanssa, vaan olen mennyt kokeisiin aina sitten kun olen kokenut, että se ihan oikeasti osaa ne jutut. Olen ajatellut, että en halua pilata tätä kiirehtimällä, koska minusta Dana ei ole sen tyyppinen koira, että kannattaisi kiirehtiä. Eikä meillä ole kiire mihinkään. Tämä iltakoe oli menestys, kaikki koirakot saivat vain yhtä lukuunottamatta ykköstuloksen, lienekö koskaan ollut noin kova taso!

Dana poseeraa hienojen palkintojen kanssa

Seuraavana päivänä olin yleisavustajana vepekokeessa ja se tehtävä kyllä jännitti, koska siinä on jotenkin niin iso vastuu kisaavien koirakoiden onnistumisesta. Se meni hyvin kuitenkin kun yritti vaan tehdä kaikille koirakoille samalla tavalla ja yrittää saada jokaisen koiran onnistumaan. Se oli tosi opettavainen kokemus ja oli kiva nähdä samalla koirakoiden suorituksia.

Tämän kesän tavoitteena minulla oli saada Danalle avoin luokka tapulteltua, ennen kuin vepen uudet säännöt tulevat voimaan ensi vuoden alusta ja tämä tavoite on nyt saavutettu. Loppukausi otetaan rennosti Danan kanssa, pikkuhiljaa perehtyen uusiin sääntöihin ja valmistautuen voittajaluokan uusiin liikkeisiin ja haasteisiin. Olen niin ylpeä Danasta, minun tyttöni!

Vesipelastuskoepäivä

Ilmoitin Danan vesipelastuskokeisiin, jotka pidettiin 19.6. Oulussa. Sää oli melko kurja, joka on nyt tuntunut toistuvan useasti kesäkuun kokeissa. Oli lähinnä pilvistä, tuulista ja sateista. Ajattelin kuitenkin, että kunhan ei ukonilma tule niin se on pääasia. Lähdin ilman mitään ennakko-odotusta kokeeseen kokeilemaan. Ajattelin, että tänään voi hyvinkin olla se päivä kun ei tulekaan sitä ykköstulosta. Meinasi vähän olla sellainen etiäinen aamulla, että näin tulee ehkä käymään.. Alussa oli tuomarin puhuttelu, jossa käytiin yleisiä asioita läpi ja arvottiin avoimen luokan vientiesine. Ja sieltähän tuli dummy, luojan kiitos! Pelastusliivithän meillä on ne hankalimmat olleet, enkä ihmettele, sillä niitä on koiran vähän hankalempi kantaakin. Vuoronumerot arvottiin ja olimme avoimessa luokassa vuorossa viimeisinä.

Kuva: Tanja Loukusa

Kaikista eniten liikkeistä minua jännitti vienti ja oman veneen hinaus. Ensin oli uinti ja veneen nouto 50m. Se meni hyvin, lähetin Danan hakemaan venettä ja Dana vei veneen tolppien sisään. Siitä tuli täydet pisteet. Värväsin kaverin hakemaan ottamaan Danan kiinni niissä liikkeissä, joissa tulin veneellä jälkikäteen rantaan. Keli oli sateinen ja joidenkin kisaajien liikkeiden aikana vettä tuli miltei saavista kaatamalla. Sitten oli esineen vienti 30m. Edelleen satoi, mutta ei kaatamalla onneksi. Lähetin Danan viemään dummya ja Dana vei tosi hyvin perille asti. Siitä tuli täydet pisteet.
Sitten pidettiin tauko.

Kuva: Tanja Loukusa

Kisat jatkuivat sitten liikkeellä hyppy ja veneen hinaus 50m. Olin miettinyt itse mielessäni jo selkeäksi sen toimintakaavion miten toimin. Pidän köyden rullana kädessä, heitän köyden taakseni ja sanon Danalle vene. Sitten siirryn veneen pohjalle istumaan katse kohti koiraa. Kokeessa piti lähettää toiselta puolelta koira ja tätä toista puolta oltiin vähemmän treenattu. Onneksi oltiin kuitenkin edes vähän treenattu, sillä en tiennyt kuin vähän ennen koetta, että se puoli voi vaihdella. Hermoilin tuota liikettä jo sen takia, että siinä liikkeessä etenkin voi möhliä sekä koira että omistaja. Tässä liikkeessä on aika monta vaihetta mitä tulee muistaa. Hyvin se meni kuitenkin ja Dana ei hypännyt köyden päälle onneksi. Tuulenpuuska vaikutti kuitenkin niin, ettei Dana saanut käännettyä venettä tolppien väliin ja meni viisi metriä yli tolppien. Tästä tuli -5 pistettä. Ja aika jännitykseksi muuttui loppukisa. Laskin paljonko olisi varaa menettää, että saataisiin silti ykköstulos. Vielä oli varaa menettää 5 pistettä viimeisessä liikkeessä.

Viimeisenä liikkeenä oli hukkuvan pelastaminen veneestä lähtien 50m. Siinä ei tarvinnut mitään sen kummempia valmisteluita Danalle. Kun hukkuva tippui veneestä niin Dana tiesi saavansa lähteä, en käyttänyt tähän käskyä vaan annoin tytön tehdä kaiken omatoimisesti. Dana lähti viemään rantaan hukkuvaa, mutta näytti siltä, että menee hieman tolppien vierestä. Jännitin ja jännitin.. Katsoin, että kohta tuomari huutaa ajanoton seis ja Danalla tulee ylimeneviä metrejä, vaan ei, Dana teki yllärin! Dana ihan viime hetkellä kaartoi tolppien sisään ja se oli siinä! Aivan uskomaton veto, hienosti korjasi! Tästä tuli siis täydet pisteet. Viimeisen liikkeen pisteitä ei laitettu enää tulostaululle, joten minusta tuntui, että en uskalla uskoa sitä tulosta, ennen kuin näen sen.

Kisat saatiin päätökseen ja koitti palkintojenjako. Dana sai hienosti AVO1 95 pistettä voittaen koko avoimen luokan! Palkinnoksi Dana sai pari possuluuta, herkkuja ja lelun. Herkut menivät kyllä taas Haltille, mutta onneksi Dana saa itselleen sopivampia herkkuja korvaukseksi. Lisäksi saatiin viltti, jossa luki söpösti "läträäjä". Olen niin ylpeä Danasta, uskomatonta vesipelastusta, se on niin sen laji. Vielä pitäisi Danan saada yksi AVO1-tulos, jotta siirtyisimme voittajaluokkaan.

Kuva: Laura Kainulainen

Kisojen jälkeen olemme pitäneet miltei kolme viikkoa taukoa. Danan atooppinen iho tahtoo valitettavasti tykätä kyttyrää liiallisesta uittamisesta, mutta onneksi hiustenkuivaaja on tuonut apua ongelmaan. Päätin kuitenkin, että annan nyt Danan ihon levähtää kunnolla ja aletaan taas likempänä seuraavia kokeita treenaamaan. Tällä viikolla aloitimme treenaamiseen jälleen ja hyvä fiilis jäi treeneistä. Viikon päästä koittaa jälleen kokeet.

Sorsan aloitus ja vesipelastuskoe

Ilmoitin Danan heinäkuun puolella Oulun vesipelastuskokeeseen varalle, koska treeneissä meni niin kivasti. Pidin aika epätodennäköisenä sitä, että kokeeseen päästäisiin, koska olimme kuudennella varasijalla. Tiedossa oli jo tuolloin, että sorsan aloitus on muutamaa päivää ennen. Totesimme kuitenkin mieheni kanssa, että jos meitä lykästäisi kokeen suhteen, olisi asiat melko varmasti kuitenkin järjestettävissä.

Viikko sitten tuli tieto, että saisimme paikan sunnuntain kokeesta jos haluaisimme. Päätin katsoa saman päivän vepe-treenit ja päättää niiden perusteella osallistummeko. Treenit meni tosi kivasti, joten pidimme sitten palaveria mieheni kanssa miten asiat saataisiin sumplittua. Sovimme, että Dana on sorsan aloituksessa mukana pari päivää, sitten pitää lepopäivän ja sunnuntaina käy kokeessa.

Sorsastuksessa meni hyvin, Dana pääsi noutamaan useastikin. Eräs metsästäjä oli tullut vastaan siellä ja kysynyt mieheltäni ja sen kaverilta, että olisiko heillä toimivaa koiraa. Hänellä oli siellä sorsa ammuttuna vedessä, jota hänen koiransa ei noutanut. Mieheni oli antanut Danan matkaan sille ja se oli antanut oman koiransa siksi aikaa miehelleni. Pian ne olivat tulleet sieltä ja Dana oli noutanut linnun. Metsämies oli ollut mielissään ja antanut keksiä palkaksi Danalle. Mies oli kehunut Danaa, että on siinä hyvä koira.

Yöllä veneilemässä

 

Uni maistui mökillä

Tavi-saalis

Lauantaina Dana sai levätä koko päivän ja sitä se onneksi tekikin. Halti antoi Danan levätä kun oltiin käyty sen kanssa se hyvä lenkki metsässä kamujen kans niin maistui uni lappalaisellekin. Lepopäivänä Dana kävi vain pienet kävelyt ulkona, ja venyttelin sekä hieroin sitä. Se selvästi nauttikin niistä. Saimme nauttia mieheni laittamasta sorsapaistista illalla. Olipas se herkkua, tytötkin saivat hieman maistella :)

Sunnuntaina koitti vesipelastuskoe-päivä. Koe järjestettiin Mannilassa, Kiimingissä, jossa kisasimme viime vuonna SOVE-kokeen. Sattui tosi kaunis ja tyyni sää ensimmäiselle avoimen luokan kokeellemme. Lähdin kokeeseen ilman sen kummempia odotuksia tietäen Danan viime päivien olleen aktiivisia metsästyksen saralla. Aluksi oli tuomarin puhuttelu, jossa arvottiin myös avoimen luokan vientiesine. Ajattelin siinä, että ei pliis pelastusliivejä.. No sitten tuomari nosti lapun ja sanoi että pelastusliivit! Olin heti että voi per.. :D Sitten kohta se sanoi, että ei vaiteskaan vaan dummy! Kyllä huokaisin helpotuksesta!

Lämmittelin Danan aina hyvin ennen vuorojamme. Olimme aina viimeisenä vuorossa avoimen luokan koirakoista, joita oli yhteensä viisi. Pidin huolta Danan nesteytyksestä juottamalla sille vettä, jossa oli tonnikalaa seassa. Otin myös kevythäkin Danalle mukaan, koska autossa oli turhan kuuma. Ensin oli vuorossa uinti ja veneen nouto 50m. Avoimessa luokassa käskyjä on käytettävissä kolme. Ensimmäisessä liikkessä riitti lähetyskäsky ja kaikki meni tosi hyvin, Dana vei toisen veneen rantaan. Siitä tuli täydet pisteet. Esineen vienti 30m oli seuraava liike, jossa käytin kaikki kolme käskyä. Dana vei kyllä tosi hyvin perille, mutta kun avustaja yritti ottaa dummyn niin Dana ei heti irroittanutkaan sitä niin sanoin irroituskäskyn. Se irroitti sitten heti ja ui luokseni. Se meni kyllä nappiin, täydet pisteet tuli siitäkin. Sitten pidettiin tauko.

Loput kaksi liikettä koitti sen jälkeen. Olin yllättynyt, kuinka hyvässä vireessä Dana oli pitkin koetta. Pidin kyllä huolta siitä, että se kans lepäsi väliajoilla. Kolmantena koitti liike, joka pisti jännittämään; hyppy ja veneen hinaus 50m. Se on aina ollut sellainen jännä liike meille. Lähinnä sen takia, että siinä liikkeessä on ohjaajan roolikin suurempi. Sain aika hyvät niksit jo aiemmin siihen köyden heittoon, joten se meni hyvin. Dana myös hyppäsi hyvin köyttä hakemaan. Dana oikeastaan toimi siinä täysin moitteettomasti. Minä istuin vähän väärinpäin vaan siinä veneessä kun en tiennyt, että minun pitäisi olla toisin. No onneksi siitä ei tullut mitään sanktioita, se on vaan yksi niistä vepen kirjoittamattomista säännöistä, josta en ollut tietoinen. Tietääpähän vastaisuuden varalle. Tässä liikkeessä käytin vain yhden käskyn, ja saimme täydet pisteet.

Viimeisenä liikkeenä oli hukkuvan pelastaminen veneestä lähtien. Siinä en käyttänyt yhtään käskyä ja Dana pelasti hukkuvan tosi hienosti. Siitä tuli myös täydet pisteet. Dana teki aivan loistavaa työtä  koko kokeen ajan ja annoin sille kyllä kiitosta siitä paljon <3
Palkintojenjako koitti ja Dana sijoittui ensimmäiseksi luokassaan tuloksena AVO1, pisteet 100/100! Ihan mahtava tyttö! :)

Dana poseeraa palkintojen kanssa :)

Löysin illalla youtubesta rotuesittelyvideon labradorinnoutajista, jossa sanottiin, että labradorinnoutaja on hyvin energinen rotu. Se on kyllä totta, kyllä sitä energiaa löytyy :) Illalla katsottiin leffaa ja Dana makoili meidän kainalossa, tyytyväisenä kuorsasi menemään. Nyt tyttö saa ansaitusti levätä useamman päivän ajan, on se ollut niin mahottoman reipas! Ollaan kyllä niin ylpeitä siitä!

Vesipelastusviikonloppu ja tarkan nokan noutaja

Koiratanssin jälkeen oli aika alkaa suuntautumaan vesipelastuksen puolelle ja kävimme treenaamassa neljästi ennen kokeita. Vesi oli kylmää ja jänskätti että mitähän tästä tulee, koirakin vielä vähän herkkis kylmälle kaiken lisäksi.. Vaan vesihännän torjuntaan sain hyvät vinkit sosiaalisesta mediasta ja kuivasin etenkin hännän todella tarkasti joka uinnin jälkeen, etenkin tyvestä. Siitä on näyttänyt olevan apua tähän saakka, ei ole oireillut mistään. Lisäksi loimi on myös hyvä lämmitin aina suorituksen ja kuivauksen jälkeen.

Kuva: Mikko G.

Onneksi menimme kaikkiin treeneihin mihin vain pääsimme, sillä parilla kerralla Dana ei jostain syystä lähtenyt viemään, mikä oli erikoista, koska on ollut aina suhteellisen varma viejä. Muutamilla muillakin koirilla oli vähän samaa ongelmaa niin totesimme, että vesi voi olla sen verran vilpoisaa että se voi vaikuttaa. Pienessä paniikissa sitten mietin, että saas nähdä mitä kokeessa tapahtuu ja kun tällainen ongelma vieläpä juuri ennen koetta, kiva.. Viimeiset treenit järjestettiin paria päivää ennen kisoja ja menimme sinne. Ja onneksi menimmekin. Siellä Dana vei yhtäkkiä tosi hyvin ja sai treenata hukkuvankin haun ensimmäistä kertaa tälle keväälle ennen koetta ja se meni aivan kuten ennenkin, eli nappisuoritus.

Koepäivä eli lauantai koitti ja se ei jännittänyt enää kuten ennen, ehkä tuo koiratanssikoe pisti asioita taas vähän uuteen perspektiiviin :D Mutta lähellä lähtöä rupesi hieman jännittämään, että keksiiköhän tuo neitokainen jotkut yllärit minun pään menoksi. Koepaikalla lähtövuorot arvottiin ja vaihdoimme numerot päikseen toisen kaverin kanssa, starttasimme siis numerolla 9, viimeisenä alokas-luokan koirakoista. Alokasluokassa oli suhteellisen paljon osanottajia, 7 koirakkoa, kaikkein eniten. Sää oli haasteellinen, ennusteen mukaan ei olisi pitänyt sataa vettä kuin aamupäivällä, mutta sitä satoi pitkin päivää. Ei se sade vielä paha, mutta se tuuli.. Se hankaloitti asioita kyllä. Iltapäivällä kokeen loppuvaiheessa sää alkoi vasta selkiintyä..

Ensimmäisenä oli uintiosuus eli veneestä hyppy. Se meni hienosti, siitä tuli täydet pisteet. Seuraava liike oli vienti ja Dana oli tosi hyvässä tatsissa, lähti viemään kuten on totuttu eli ampaisi täydet vauhdit dummy suussa ja toimitti sen veneeseen. Siitä täydet pisteet. Kolmantena oli veneen haku, joka meni oikein hyvin, paitsi tuuli puhalteli niin että se kuljetti venettä sivuun ja Danalla oli hankaluuksia korjata veneen suunta. Ei siis ihan maalitolppien väliin osunut, maalitolppien vierestä, 2 metrin päästä tuli sisälle ja siitä tuli -2p (piste per metri), mutta ei paha ollenkaan. Lopussa oli hukkuvan haku ja sekin meni tosi hyvin vaan sama juttu kuin viime kerralla, ei saanut käännettyä hukkuvaa tolppien sisään kun tuuli vastusti ja siitä jälleen 2 metrin päästä tolppia, josta tuli myös -2p. Lopputulosta jännitin, muut vaan sanoi, että nyt te pääsette avoimeen, jee! Vaan en uskonut sitä ennen kuin sain kuulla ne lopulliset tulokset ja nähdä ne paperilla..

Ja niinhän siinä kävi, tuli luokkasiirto ylempään luokkaan eli avoimeen luokkaan ja ALO1 tulos pisteillä 96 (max. 100p)! Eli erittäin kiva tulos, ja meni tosi hyvin siihen treenien aiheuttamaan jännitykseenkin nähden. Kaiken lisäksi sijoituimme kolmansiksi omassa luokassamme, kaiken kaikkiaan neljä ykköstulosta tuli alo-luokkaan, hienoa! 

Valitettavasti sää vaikutti monilla koirakoilla tuloksiin hyvin paljon..

Minä, Dana ja vieraileva häntä ;)

Monet sanoivat, että Dana on tosi nopea uimari ja kyllähän se taas mennä polski siellä menemään kuin olisi ollut moottori perässä :D Vertasin kotona huvikseen Danan uusimpia kisa-aikoja edelliskesän aikoihin ja Dana oli hyvässä iskussa, ui vielä kovemmat ajat näissä kisoissa.

Hienoa päästä avoimeen luokkaan treenaamaan, mutta ne liikkeet jännittää, koska ne vaikeutuu heti kertaheitolla ja ne muuttuvat yhden veneen liikkeistä kahden veneen liikkeiksi, hui.. Jos nyt saadaan kesällä hyvin treenattua, niin tähdätään elokuulle ensimmäisiin avoimen luokan kokeisiin.

Perjantaina kävimme agilityn SM-kisoja katsomassa, jotka järjestettiin aivan meidän lähellä. Kylläpä oli hienoa katsottavaa, niin taitavia koirakoita! Sitä olisi voinut katsella vaikka kuin kauan.. Paikalla oli myös myyntikojuja eri paikoista ja siellä oli vaikka mitä ihanuuksia myynnissä..

Melko epeli tuo meijän luppanen, olimme kävelyllä yhtenä iltana Danan kanssa ja yhtäkkiä se pistää stoppia eräiden tyhjillään olevien rivitalojen kohdalla ja katsoo vaan minua. Mietin, että aika harvinaista tällainen äkkipysähdys Danalta, että onkohan sillä jotain asiaa. Pysähdyin ja odotin minne se minut vie. Se haisteli kovasti maata ja seiniä ja sitten nousi seinää vasten ja osoitti ylhäällä olevan jotain. Siellä numerovalon päällä oli linnunpesä, jota en edes ollut huomannut! Se oli hirveän kiinnostunut siitä, katseli sitä koko ajan, haisteli paljon ja nousi seinää vasten. Kehuin sitä paljon ja lähdettiin sitten jatkamaan matkaa, tytöllä häntä innokkaasti heiluen, tyytyväisenä löydöstään. 

On sillä tarkka nenä!

NOU0, SOVE1 ja ALO1

Ensimmäinen blogi-kirjoitukseni koskee viime kuun ihan ensimmäisiä kokeitamme, jotka olivat noutajien taipumuskokeet. Kevään olimme valmistautuneet kokeisiin käymällä Oulun seudun noutajakoirayhdistyksen järjestämällä toko-kurssilla taipumuskokeisiin tähtääville, sekä taipparikurssilla. Taipparikurssi oli ihan mahtava! Sinne vien ehdottomasti jokaisen tulevan noutajani heti kun sellainen järjestetään ja ikää on riittävästi. Kursseilta sai hirveästi vinkkejä koulutukseen. Tuli näiden kurssien aikana myös huomattua, että noutajille on todella paljon eri harrastusmahdollisuuksia. NOME-puoli on kiehtova, toivottavasti joskus pääsisimme sinne Danan kanssa, edes vaikka ALO-luokkaa kokeilemaan. Taipparikurssillahan lokki meinasi tökkiä Danalla kuivalla maalla. Onneksi saimme kurssilta mukaan yhden harjoituslokin. Sillä treenasimme ihan älyttömästi sen kurssin jälkeen ja joka välissä. Vesipelastustreenien jälkeenkin otin lokin esiin ja tein pari noutoharjoitusta. Ei se loppupeleissä paljoa vaatinut, heti kun Dana sai noutaa vedestä niin ei enää tuottanut ongelmia. Sen myötä uskalsin ilmoittaa Danan taipumuskokeisiin. 

Kokeet pidettiin Ylikiimingissä 8.7.2014. Silloin oli jo muutaman päivän ajan ollut ihan mieletön helle, kyllä hirvitti lähteä kokeisiin kun mittari näytti 31c! Olimme aamupäiväryhmässä ja luojan kiitos olimme toisena koevuorossa, koirakkoja oli yhteensä kuusi. Aluksi tuomari puhutteli ja kertoi kokeesta. Samalla pidettiin sosiaalisen käyttäytymisen osio, jolloin tuomari tarkkaili, miten koirakot ovat tilanteessa. Tuomari kävi hieman jututtamassa ja silittämässä jokaista koiraa ja käski meidän tehdä liikkeet toisiamme lähemmäs. Siinä ei ollut mitään ongelmia ja kaikilla meni se osio hyvin. Sitten jokainen lähti vuorollaan yksin suorittamaan kokeen muita tehtäviä. Sain käytettyä Danan vielä uimassa ennen koettamme, mutta kyllä hirvitti se, kuinka kuuma sillä oli ja kuinka kuumana se kävi.. Ensimmäistä koirakkoa seurasimme odottelupaikalta. Katsoin että lokkiosuus meni hyvin, katosivat sen jälkeen metsään. Meni jonkin aikaa, jonka jälkeen tulivat takaisin ja kaikki taputtivat. En ole koskaan ollut taipumuskokeissa, joten ajattelin, että heillä meni varmasti läpi. Ei mennyt.

No sitten oli meidän vuoromme. Meinasihan se jännittää, mutta yritin pitää pään kylmänä ja ajatella, että tässä vaiheessa ei enää ihmeitä tehdä, ainoa mitä voin tehdä, on ohjata parhaani mukaan ja koira tekee työn. Menimme lokki-osuudelle. Kuului laukaus, Dana katseli vain tarkkaavaisena, eli hyvin meni. Sitten veneestä heitettiin lokki ja sain lähettää Danan noutoon. Dana lähti ja haki lokin moitteetta ja toi käteen. Toinen kerta myös meni erittäin hyvin. Osio siis hyväksyttiin ja saimme edetä hakuruutuun. Hakuruutu lähti lupaavasti käyntiin, Dana työskenteli voimakkaasta helteestä huolimatta tarmokkaasti ja sai nostettua kiitettävästi variksia. Dana oli tuonut kuudesta variksesta neljä, joista yksi oli markkeerausvaris. Neljännen variksen kohdalla huomasin, että Danan voimat alkoi hiipua ja oli aivan läkähdyksissä. Sitten tuomari pyysi, että laita hakemaan vielä yksi.. Yleensä siis taippareissa variksia täytyy hakea 4-6, riippuen hakuinnosta. Se yksi varis koitui meidän kohtaloksi sitten. Dana yritti ja yritti, mutta sää hankaloitti kovasti työskentelyä, koska ilma seisoi, eikä vainua saanut oikein mistään. Danan vainu on loistava, mutta jos ilma seisoo paikallaan, on erittäin hankalaa saada vainua linnuista. Yritin ohjata Danaa käsimerkein ja Dana lähti kyllä oikeaan suuntaan, mutta ei saanut vainua ja alkoi selvästi väsyä. Tuomari kyllä antoi minun lähettää Danan useampaan otteeseen uudestaan, mutta yrityksistä huolimatta ei onnistunut. Niimpä tuomari keskeytti kokeen. Saimme koeselostuksen ja tuomari vielä kätteli meidät ja totesi myös, että keliolosuhteet olivat vaativat. Kaikki läsnäolijat taputtivat, se kannustava ilmapiiri on kyllä tosi mukava noissa metsästyspuolen kokeissa. Harmitti ihan älyttömästi ja Dana raukka teki kyllä parhaansa. Onneksi ei sentään saanut lämpöhalvausta. Harmitti myös, että sen yhden variksen jälkeen olisimme todennäköisesti päässeet etenemään jäljelle ja sehän olisi ollut Danalle mieluinen. Kanin kanssakaan sillä ei ole ongelmia.

   Keliolosuhteet olivat tuollaiseen metsästyskokeeseen aivan absurdit. Liene tuloksetkin kertovat sen, yleensä suurin osa koirakoista läpäisee testin, tällä kertaa suurin osa hylättiin.

Tässä meidän koeselostus:

1. Sosiaalinen käyttäytyminen: Suhtautuu myönteisesti vieraisiin ihmisiin ja koiriin. Hyväksytty.

2. Uimahalu: Menee innokkaasti veteen, ui hyvin ja noutaa molemmat linnut ohjaajalle. Hyväksytty.

3. Hakuinto: Aloittaa haun mukavasti saaden riistoja mukavasti ylös. Loppua kohden hakuinto hiipuu, eikä koira lähde työskentelemään riittävän etäällä löytääkseen riistaa. Hylätty.

4. Noutohalu: Ottaa oma-aloitteisesti linnut. Hyväksytty.

5. Nouto-ote: Hyvät otteet linnuista. Hyväksytty.

6. Palauttaminen: Palauttaa linnut ohjaajalleen. Hyväksytty.

7. Reagointi laukaukseen: Tarkkaavainen. Hyväksytty.

8. Itseluottamus ja aloitekyky: Hakutyössä koiralla riittävä itseluottamus. Hyväksytty.

9. Yhteistyö: Hyvä. Hyväksytty.

10. Yleisvaikutelma: Mukavanoloinen koira, joka suoriutuu helposti vesityöstä. Aloittaa hakutyön mukavasti saaden lähempiä riistoja ylös, loppua kohden into hiipuu, eikä koiraa saada enää työskentelemään, joten tuomari keskeyttää kokeen. Hylätty.

Aluksi olin tietysti pettynyt tuloksesta, mutta saimme paljon kannustuksia jatkoon ja itsekin tajusin, että jos olisi keliolosuhteet olleet erilaiset, niin ihan hyvin olisimme voineet päästä läpi. Ja Dana kyllä pystyy tämän kokeen läpäisemään, siitä olen varma. Siispä nyt katselemme uusia taippareita, josko vielä tälle syksylle pääsisimme ne tekemään. Jos emme, niin sitten ensi keväänä. Niihin kokeisiin tahtoo vaan olla niin kovasti tunkua ja varasijoiltakaan ei tahdo monesti päästä.. Mutta me ei luovuteta! :)

Saman viikon sunnuntaina kävi sitten todella mukava asia, nimittäin Dana läpäisi vesipelastuksen soveltuvuuskokeet läpi ja vieläpä täysin pistein, eli 100p! Soveltuvuuskokeitahan saa yrittää siis kahdesti ja jos ei mene läpi niin vesipelastuksessa ei pääse kilpailemaan. Oli ihan mahtava fiilis ja sää suosi meitä mukavasti tuolloin! Dana niin nautti tekemisestä ja teki liikkeet todella varmasti. Siitä oli hyvä lähteä aloittamaan kisa-uraa. Kaksi viikkoa sen jälkeen Dana nappasi vepe-kokeissa ALO1-tuloksen pisteillä 98! Vielä kun toisen ALO1-tuloksen saisimme niin siirtyisimme avoimeen luokkaan kilpailemaan :)