Kimpassa on kivempaa

Ollaan käyty kevään mittaan jonkun kerran treenailemassa hallilla Haltin siskon, Pihkan, kanssa. Haltin kanssa ollaan tanssittu ja Pihka on treenaillut tokoa. Tosi kivasti on mennyt ja naurattaa vaan miten jotkut koirat voi olla niin samanlaiset kuin nuo kaksi! Kaikki eleet, ulkonäkö, ääntely, tavat... Ja me omistajat saadaan samalla vaihtaa kuulumisia ja saada vertaistukea kun samojen ongelmien kanssa painitaan.

Halti etualalla ja Pihka taaempana

Haltin (vas.) monet poseeraustavat

Kaksoset

Halti vasemmalla ja Pihka oikealla

Dana, Rossa ja Kiela

Ollaan myös käyty lenkkeilemässä muidenkin koirakamujen kanssa. Danan kanssa käytiin Kielan (Haltin emän sisko) ja Rossan kanssa lenkillä kun taas Halti pääsi piitkästä aikaa Hertan kanssa lenkkeilemään ja leikkimään. Voi sitä riemun määrää!

Hertta ja Halti

Danan siskopuolien omistaja järjesti Oulun Hundspahan sukulaiskoirille yhteisen uinnin ja muutama koirakko meitä sinne saapui yhdessä polskimaan. Ei olla koskaan käytykään Hundspassa vaan siinä aiemmassa Oulun koirauimalassa monia vuosia sitten, joten oli mukava päästä testaamaan Hundspan uinnit. Alussa Danaa jännitti se ramppi, josta altaaseen mentiin vaan sitten rohkaistui kun heitin lelua veteen ja jännitys hälveni. Ihan hyvän aikaa siinä polskittiin, jonka jälkeen shoppailin Danalle herkkuja uimalan myymälästä, oli muuten hyvä valikoima luonnonmukaisia herkkuja siellä. 

Vesipeto räpylöi

Lopuksi kuivatus ja lepäämään

Talirauhasadenooma

Joskus aiemmin olen jo kirjoitellutkin Haltin näppylöistä tänne blogiin. Niitä näppyjä sillä on ollut jo useamman vuoden ajan, joita ilmestyi ensin lähinnä pään alueelle, mutta sittemmin ympäri kehoa. Eläinlääkäri sanoi niiden olevan tukkeutuneita talirauhasia, vähän niin kuin ihmisillä finnit. Hän neuvoi, että niitä voisi tarvittaessa puristaa ja puhdistaa. Ne näpyt ovat kyllä hyvin finnimäisiä ja purkautuvat joko itsekseen tai avustettuna. Viime vuoden aikana kuitenkin huomasin, että näppyjen määrä kasvoi. Samalla myös vaikutti siltä, että niissä alkoi olla kutinaa, joka häiritsi Haltia. Syksyn mittaan huomasin purkautuneita näppyjä ympäri kehoa yhä enemmän. Määrällisesti niitä alkoi olla jo parisenkymmentä. Sitten löysin yhden purkautuneen patin hännästä, joka ei tuntunut paranevan purkautumisen jälkeen.

Purkautunut patti

Varasin ajan samalle eläinlääkärille ja vastaanotolla hän sanoi, että se hännän patti on tulehtunut ihorauhanen. Hoidoksi määräsi antibioottikuurin ja haalealla vedellä puhdistamista. Suositteli myös laittamaan joko hunaja- tai pihkavoidetta siihen. Myös nuoleminen täytyi estää niin ostin sitten sellaisen puhallettavan kaulurin kun Halti ei oikein innostu siitä kaukalon kanssa kulkemisesta. Kysyin, että mitä näille voi tehdä jos ne alkaa jatkossa lisääntymään ja tulehtumaan näin niin hän meinasi, että niitä voidaan sitten kirurgisesti poistaa. Minusta kuulosti ikävältä, että koiran loppuelämä olisi yhtä leikkausta, etenkin kun näppylöiden ilmaantumistahti oli kiihtynyt.

Häntää

Hännän patti hieman parani antibioottikuurilla, muttei kokonaan ja eläinlääkäri ei sanonut muuta kuin, että jatkaa hunajavoiteella. Säälitti Halti kun oltiin jo niin kauan jouduttu pitämään kauluria sillä, vaikkakin se onneksi oli ihan ok siitä puhallettavasta kaulurista. Samanaikaisesti kyljessä oli purkautuvia patteja kun hännän pattia yritettiin hoitaa. Päätin sitten varata ajan Haltille ihosairauksiin erikoistuneelle eläinlääkärille, jolla olin Danan kanssa joskus käynyt allergian tutkimisen vuoksi. Näpyille oli saatava syy. Halti tutkittiin ja siltä otettiin verinäyte, jossa tutkittiin pieni verenkuva ja yleisimpiä aineenvaihdunnallisia arvoja. Diagnoosiksi tuli talirauhasadenooma, eli ne näpyt ovat siis hyvänlaatuisia karvatuppien talirauhasten kasvaimia. Eläinlääkäri sanoi, ettei suomenlapinkoira ole kylläkään mikään ihan tyypillisin rotu tälle sairaudelle, ja sairaus on geneettinen eli periytyvä. Eläinlääkäri sanoi, että 60-70% sairastuneista ovat saaneet apua isotretinoiinivalmisteesta (=ihmisten aknelääke), koska se deaktivoi näpyt, jotka ilman lääkettä pysyisivät aktiivisina ja altistaisivat tulehduksille. Yleensä käy niin, että jos lääkkeet lopettaa kokonaan niin ne patit alkaa tulla takaisin. Jos lääke olisi sopiva Haltille ja patit saadaan rauhoittumaan voitaisiin jatkaa ylläpitoannoksella. Verinäytteessä ei ollut normaalista poikkeavaa joten pidempiaikaiselle lääkitykselle ei ollut esteitä.

Eläinlääkärissä reippaana

Isotretinoiinin käytössä voi ilmetä sivuvaikutuksia, koska lääke on vahva, joten eläinlääkäri kehotti ottamaan yhteyttä jos sivuvaikutuksia ilmenee (esim. silmävuoto, maha-suolikanavan oireita tms.) Kerroin iholääkärille mitä toinen eläinlääkäri sanoi leikkaamisesta, niin iholääkäri sanoi, että se on pidemmän päälle raskasta kun patteja ilmaantuu koko ajan lisää ja esimerkiksi hännästä leikkaaminen on tosi vaikeaa, kun siinä on niin vähän ihoa. Omega-rasvahappoja olen syöttänyt Haltille ja niitä suositeltiinkin tämän sairauden hoidossa. Eihän se ajatus todennäköisesti elinikäisestä lääkityksestä tunnu kivalta, mutta niitä patteja ilmaantuu koko ajan lisää ja ne vaivaa sitä. Kun on nähnyt kuinka se häntä sillä kipuilee ja kuinka ne patit sitä vaivaa niin todellakin otan sen lääkityksen jos vain Haltin vointi sillä kohenee.

Isotretinoiinin annostus oli neljän viikon ajan kaksi tablettia päivässä. Lääke alkoi tepsimään heti ihan eri tavalla kuin antibiootti ja häntäkin alkoi näyttää paranemisen merkkejä. Oli helpottavaa huomata, että lääkkeestä oli apua enkä huomannut sivuvaikutuksia lääkkeestä. Kuukauden päästä mentiin kontrolliin ja eläinlääkäri totesi hoitovasteen olleen positiivinen. Hän sanoi, että jatketaan lääkitystä vielä toiset 4 viikkoa ja kokeillaan sitten pitää tauko siitä jos tilanne on hyvä. Lääkitys saatiin tiputtaa nyt yhteen tablettiin päivässä kuurin loppuun asti. Saatiin mukaan resepti jatkolääkitykselle, että jos/kun vaiva myöhemmin uusii niin lääkitys voitaisiin aloittaa entisen ohjeen mukaan uudelleen. 

1 viikko lääkkeen aloittamisesta

2 viikkoa lääkkeen aloittamisesta

3 viikkoa lääkkeen aloittamisesta

Nyt ollaan menty yli kuukauden verran ilman lääkettä ja patit eivät ole ainakaan vielä alkaneet kovin aktivoitumaan. Yhtään purkautunutta pattia en ole löytänyt, mutta deaktivoituneita patteja on kyllä. Täytyy toivoa, että tätä jatkuisi pidempään. Olisi hieno juttu, jos lääke jäisi kausittaiseksi, tarvittaessa otettavaksi ja tähän löydettäisiin sellainen hyvä tasapaino. Veikkaisin, että tätä sairautta on lapinkoirissa enemmän kuin julki tuodaan. Moni varmaan ajattelee niiden olevan harmittomia patteja ja toisekseen se ei välttämättä kaikilla oireile yhtä voimakkaasti kuin Haltilla. Ja sitten toisilla se voi oireilla vieläkin voimakkaammin, jolloin jatkuva lääkitys on välttämätön. Onneksi kuitenkin on joku lääke, joka noihin tepsii. Täytyy toivoa, että tämän sairauden kanssa pärjäiltäis. Ikäväähän se on kun koira nuorena sairastuu, mutta näinhän se on myös meillä ihmisillä.

Lisäys 24.2.2024: Blogin kirjoittaminen on jäänyt ajan saatossa ja olemme aktiivisempia somessa nykyään. Meitä voi seurata instagramissa @tatamitassun, jossa kerron kuulumisiamme myös talirauhasadenooman suhteen.

Kuma-kakkua ja tanssisuunnitelmia

Pidimme koiratanssiporukalla perinteisen videoiden katselupäivän, jonne leivoimme Haltin ja Islan yhteisen kunniamaininta-kakun Jennin kanssa. Päätimme tehdä kinderkakun. Valkosuklaa-osio meni pieleen niin se piti tehdä uusiksi, mutta muuten kakun teko oli suht helppoa. Tuli kyllä herkullisen makuista, vaikka itse sanonkin.

Halti ja Isla saivat kunniamaininnat viime vuonna

Pöytä laitettiin koreaksi ja videot pyörimään. Siinä pähkäilin Haltin videon jälkeen, että jatkaisiko vielä alokkaassa vai siirryttäiskö avoimeen luokkaan. Avoimessa kuumottaa se, että Dana on samassa luokassa ja se on huono tilanne minun kannalta, että molemmat olisi samassa luokassa. Taidollisesti Halti olisi kyllä avoimen luokan koira, mutta häiriöherkkyytensä puolesta olisi parempi vielä treenata niitä kisatilanteita alokkaassa. Päätin sitten, että jatkamme alokkaassa vielä toistaiseksi kisaamista, se on parempi niin. Noustaan sitten kun koetaan, että ollaan valmiita siihen. Onneksi näin on mahdollista koiratanssissa tehdä.

Ihanat tarjoilut

Lapinkoira-lehdessä

Vuoden koira-palkinnot on jälleen joka keväiseen tyyliin jaettu viime vuoden tulosten mukaan. Oulujokilaakson kennelkerho palkitsi Haltin kymmenen parhaan joukkoon Vuoden harrastuskoira-kisassa ja Danan sijoitusta en itseasiassa edes tiedä, koska 10 parasta oli vaan laitettu järjestykseen. Molemmat saivat tosi söpöt omalla nimellä painatetut kassit kerholta, kiitos paljon Ojlkk! Halti tuli lappalaiskoirien vuoden koiratanssikoira-kisassa sijalle 5. Lisäksi Oulun koirakerhon vuoden tanssikoirakisassa Dana tuli sijalle 4 ja Halti sijalle 11. Kivasti meni!

Tytöt poseeraa ihanien palkintokassien kanssa

Jari Kantoluodon seminaarissa

Osallistuimme Oulun koirakerhon järjestämään Jari Kantoluodon seminaariin Haltin kanssa joulukuussa. Seminaarin mainostettiin olevan sopiva kaikille koirakoille lajista ja rodusta riippumatta. Koulutuksen pääteemana oli "Koiran ja ohjaajan yhteistyö sekä koiran oikea tunnetila". Oli myös mahdollisuus kysyä neuvoja erilaisiin teemoihin, kuten palkkaamattomuuden rakentaminen, arka ja reaktiivinen koira, yhteistyön luominen häiriöherkän koiran kanssa, vireen hallinta, jne... Jari Kantoluoto on suorittanut eläintenkouluttajan ammattitutkinnon ja hänellä on erikoisosaamista tunteen ja vireystilan kouluttamisessa. Seminaari kesti viikonlopun verran, alkaen lauantaina luennolla ja sen jälkeen alkoivat yksärit. Sunnuntaina oli pelkästään yksäreitä. Oulun koirakerhon kouluttajille hinta oli edullisin, muutoin olisin varmaan miettinyt osallistumistani muutaman kerran jos en olisi kouluttaja-alennusta saanut. On ollut noita koiraharrastusmenoja nimittäin taas kiitettävästi.. :)

Etukäteen osallistujille lähetettiin kyselylomake, jossa kysyttiin toiveita koulutukselle. Laitoin aiheiksi mm. epävarman koiran tukemisen, kiihtymisen jne. Oli ihan jännä osallistua siihen seminaariin kun ei oikein tiennyt mitä odottaisi koulutukselta. Seminaarista lopulta oppi paljon ja muiden yksäreitä seuraamalla tuli tehtyä myös monenlaisia huomioita.

Tässä muistiinpanoja, joita tuli tehtyä luennolta ja harjoituksista:

Yhteistyön vahvistaminen

• Palkkio kaikkein tärkein! Miten palkitseminen tapahtuu jne. 
• Mieti syy miksi koira haluaa tehdä yhteistyötä

Vire vaikuttaa häiriöherkkyyteen, pelkäämiseen... (korkea vire)

Edellytykset koulutukselle

• Ympäristöoppi
• Sosiaalisuus (neutraali suhtautuminen toisiin koiriin&ihmisiin)
• Suhde
• Motivaatio

Positiivinen stressi

• Koira käyttäytyy tietyllä tavalla saavuttaakseen jotain

Negatiivinen stressi

• Koira käyttäytyy tietyllä tavalla välttääkseen/väistääkseen jotain (lievittää huonoa oloa), sijaistoiminto

→ Voi ilmetä lajityypillistä käytöstä muistuttavalla tavalla, jolloin voi olla vaikea tunnistaa

Jos koiralla on häiriökäytöstä niin koiralle on annettava turvaa

- Mikä käytöksen aiheuttaa? Syyhyn paneuduttava

Koira kertoo itse milloin se on valmis koulutukselle (kun se on pystynyt luopumaan ympäristöön ja sosiaalisuuteen liittyvistä asioista)

Stressi koulutuksessa

• Koulutuksessa on tavoite päätyä tilanteeseen, jossa koira motivoituu puhtaasti positiivisen stressin kautta
• Positiivinen stressi voi muuttua negatiiviseksi myös odotusten kautta→ turhautuminen
• Miten harjoitus aloitetaan? Miten harjoitus jatkuu
• Millainen klassinen ehdollistuma syntyy harjoituksen aloitukseen? Entä harjoituksen kulkuun?

Toiminta-alue (motivoitunut, kykenevä toimimaan kuten ohjaaja haluaa):

turhauma/stressi (anna turhauman laskeutua, sitten vasta jatkuu hommat)
↓

toiminta-alue → vahvistus
                        → palkkion arvon nousu (pysyessään halutulla toiminta-alueella)
↑
passiivisuus

1. Palkataan koiraa tunnetilasta eikä niinkään siitä mitä tekee
2. Oikeassa tunnetilassa tehdyt asiat → palkkaus

Vasta-ehdollistaminen

• naksuttelu ja palkkaus esim. toisen koiran katsomisesta
• negatiivisen tunteen tilalle positiivista
• tunnista ärsykekynnys, ei työstetä liian lähellä kun jo pelottaa enemmän

Toiminta-alue tuottaa palkkion

Mitä enemmän nostetaan palkkion arvoa, sitä enemmän keskittyy

Voi harjoitella kotioloissa esim. ulos mentäessä, ruokaa annettaessa; Saavutan tämän haluamani asian hallitsemalla tunteeni

Jos muut asiat kiinnostaa koiralla ohjaajaa enemmän→ korosta omaa merkitystä tosi paljon kaikkeen siihen, mitä koira todella haluaa

Passiivisuus, vaihtoehdot: houkuttelu tai pakottaminen

- palkkaaminen aktiivisuudesta

- minkä mittaiset treenit parhaita yksilölle

Palkkautuminen - ulkoinen palkka

Ruoka

• vireystila, palkan laatu, palkan määrä, palkitsemistiheys

Leikki/saalistus/taistelu

• Metsästysketju, tunnetko oman koirasi?
• Leikki - millainen sosiaalinen lataus? Millaiset säännöt?
• Taistelutahto, nauttiiko koirasi?

Sosiaalisen ja ulkoisen vahvisteen tasapaino

Sosiaalisen palkan tehtävä

• luoda varmuutta
• luoda motivaatiota yhteisen oppimisen ja onnistumisen kautta
• luoda mielihyvää ohjaajan osoittaman tyytyväisyyden kautta

Saaliin ja ruoan merkitys

• Koiralla on "oma lehmä ojassa"
• Energian tuottaja
• Toinen motivaation lähde sosiaalisen palkan rinnalla

- Oleellista tasapaino näiden välillä

- Energia tulee ulkoisesta palkasta, loistokkuus suhteesta

Jos menet johonkin tilanteeseen, joka jännittää, ajattele mikä on sellainen asia missä varmasti ainakin onnistutte. Hae onnistumisen tunne!

Mitä enemmän koiraa saadaan treeneissä hakemaan oma tunnetilansa, sitä vähemmän se kokeessa vaikuttaa

Päästetään koira outoihin tilanteisiin ja annetaan sen ratkaista ne

Jos halli kiihdyttää (esim. agility) niin palkataan esim. hallista luopumisesta tai mennään halliin & palkataan siellä vireen laskemisesta

→ Jos luopuu radasta niin pääsee tekemään/saa palkan (harjoitellaan vaikka yhdellä esteellä)

→ Jos karkaa niin rata häviää (se yksi ainoa este otetaan sieltä pois)

Mitä enemmän koiralla on odotuksia, sitä enemmän tulee konflikteja/häiriökäytöstä

Oletusarvojen muutosta tehtävä:

Kun koira hallitsee jonkin asian hyvin, täytyy sille tuoda siihen vaihtoehtoja

→ korkea motivaatio

→ kun koira osaa, oletuksia tulee rikkoa (vaihtoehtojen tulee olla myös positiivisia) → kuuntelee ihmistä

Lelupalkka

• anna välillä voittaa
• ajatus niin, ettei lelua viedä pois vaan sen jakaminen on tosi siistiä
• ei kamppailua, vaan ohjaaja melko rentona antaen välillä viedä lelun
• jos koira jää lelun kanssa kauas → kertoo, että ei ole niin hyvä leikki
• jos jää lähelle ohjaajaa lelun kanssa →leikki toimii

Jos koira ottaa häiriötä ympäristöstä, älä houkuttele tai vaadi mitään vaan odota siltä mitä se itse tarjoaa ja palkkaa siitä

Kun koira luopuu namista niin keskittyy paremmin tehtävään (vs kuin että olisi nenä kiinni siinä)

Jos koira alkaa komentamaan/ääntelemään turhautumistaan niin astu kauemmas sen luota, sitten takaisin & palkka

→ koira näkee, että menettää jotain kun ääntelee

Yhteinen motivaatio - yhteinen päämäärä

"Hän haluaa, että olen tällainen ja itsekin haluan olla"

Vahvista oikeaa tunnetilaa, mieluummin että itse tarjoaa kuin että ohjaaja käskee

Palkka ei liikuta koiraa, vaan koira liikuttaa palkkaa (esim. istu-maahan)

Kun koira käsittelee tunnetta (esim. turhauma, pelko) niin käytöskriteerin on oltava helppo

Turhauma-keinot (riippuu turhauman määrästä)

- vie koira pois tilanteesta

- menet itse kauemmas koirasta / käännät selän koiralle (parempi vaihtoehto kuitenkin mennä kauemmas, koska näet samalla milloin tunnetila tasaantuu)

- vahvista muutosta!

Lauantain yksityistunnilla vähän tanssittiin ja Jari seurasi tekemistämme siinä sivussa. Sanoin, että Halti on häiriöherkkä ja kisoissa haasteena saada se keskittymään minuun ja tekemiseen eikä häiriöihin, etenkin kun kisatilanteessa ei ole niitä nameja, jotka kiinnostaa. Ihmiset oli ikään kuin katsomona siinä, isona yleisönä niin se välillä tuntui jännittävän hieman Haltia. Jari sanoi, että jos kesken liikkeen tulee häiriötä niin kannattaa palkata heti, ei liikkeen lopussa. Lähestyminen jännittäviin asioihin tanssiessa kannattaa tehdä pikkuhiljaa, paineesta täytyy vapauttaa. Esim. jos peruuttaa yleisöön päin niin vapauttaminen kannattaa tehdä ihan päinvastaiseen suuntaan. Häivyteltiin myös minun käsiä siinä tekemisessä pois ja koitin olla pitämättä namia valmiina käsissä. Se on ollut sellainen turva minulle tuolla halliympäristössä, mutta oli tosi hyvä opetella olemaan ilman, ja sitä treeniä me juuri tarvitsemme. Sitä harjoiteltiin niin, että käveltiin kohti jännittävää asiaa (esim yleisö), mutta jo hyvissä ajoin kun Halti oli itse aktiivinen eli katsoi minua niin minä kehuin sitä, käännyttiin ympäri päinvastaiseen suuntaan ja juostiin kauemmas palkalle.

Sunnuntain yksärillä Jari sanoi, että kun minulla on namit kädessä niin Haltin aktiivisuus on parempi, mutta nyt tulee totuttaa se olemaan ilman nameja. Kertauksena otettiin samoja juttuja, eli namit pois kädestä ja palkkaa tuli antaa heti kun Halti osoitti aktiivisuutta (haki kontaktia). Harjoitus eteni näin:

- Namit pois kädestä → kun osoittaa aktiivisuutta, kehu, teetä helppo temppu & palkka
- Namit pois kädestä → kun osoittaa aktiivisuutta, kehu, teetä 2 temppua & parempi palkka
- Namit pois kädestä → kun osoittaa aktiivisuutta, teetä 1-3 temppua & tosi hyvä palkka

Lisäksi sain neuvon, että kannattaa palkata toisinaan useammalla namilla aktiivisuudesta, mutta nostaen välillä kättä ylös. Eli palkka - käsi ylös - palkka - käsi ylös - jne.. Sillä saa luotua motivaatiota.

Alku-odotukset koulutuksesta pohjautui ehkä vähän aiempiin kouluttajakokemuksiin, mitä on ollut ja ajattelin, että lähdettäisiin niistä asioista liikkeelle, joista etukäteen esitin toiveita, mutta koulutus lähtikin siitä liikkeelle, että Jari seurasi ja arvioi meidän yhteistyötä. Ihan mukava juttu, että siitä lähti se koulutus, mukavan erilainen kokemus itsellekin ja ei sinänsä haitannut vaikkei niitä etukäteistoiveita niin käsiteltykään sillä tunnilla. Aina on kuitenkin jotain mitä petrata ja harjoitella, sitä riittää vaikka kuinka..

Smartdog on nimensä veroinen

Käytimme Haltin Oulun seudun lappalaiskoirille suunnatussa Smartdog-testissä. Smartdog tarjoaa tutkimukseen perustuvaa koirien kognitiivisten ominaisuuksien testausta. Omistaja on mukana aktiivisesti testissä. Olin lukenut testistä positiivisia kommentteja netistä, muun muassa että testi sopisi reaktiivisille koirille. Innostuin ilmoittamaan Haltin mukaan ja päätin, että otetaan se kattavin eli "Kognitio"-testipaketti, johon kuului kaikki pienet testipaketit eli smartdog eleet, smartdog muisti ja smartdog ongelma. Kognitio-testipaketin avulla saa kattavan käsityksen koiran kognitiivisista ominaisuuksista. Testi maksaa 198€ ja hintaan sisältyy koiran testaus (kesto n. 1,5h), asiantuntijan raportti testistä,  mahdollisuus verrata oman koiran kognitiivisia ominaisuuksia muihin saman ja erirotuisiin (pääsy smartdog-tietokantaan), ja aktiivisuuden mittaus (FitBark). Kognitio Smartdog-testiin ei ole yläikärajaa, alaikäraja on 7kk.

Koira tuli tuoda testiin nälkäisenä, koska testi tehtäisiin ruoan avulla. Lempiherkkuja tuli varata paljon mukaan. Paikalle täytyi tulla n. 10 min aiemmin ja ulkoiluttaa koira. Halti alkoi uteliaasti haistelemaan ja tutkimaan testipaikkaa sinne saavuttuamme, mutta testaajaa kohtaan ei osoittanut  heti kiinnostusta, ympäristö kiinnosti enemmän. Kun testi aloitettiin niin Halti oli heti innolla mukana. Testi aloitettiin sylinteritestillä, jonka avulla mitataan koiran itsehillintää. Smartdog-testiraportin mukaan: "Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä sekä V-aita-testillä. Sylinteritestissä Halti opetettiin ensin syömään makupala läpinäkymättömän putken päästä, ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, että Halti saikin nähdä palkkion. Hyvän itsehillinnän omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu helposti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi.

Sylinteritesti

Huomioitavaa: Sylinteritesti ei aina kerro koko kuvaa koiran impulsiivisuudesta ja testissä tulee helpoimmin esiin voimakas, yhden tyyppinen impulsiivisuus, joka on yhteydessä koiran aktiivisuuteen sekä myös rohkeuteen. Impulsiivisuus on monitahoinen ominaisuus, niin ihmisellä kuin koirallakin.

Haltin käyttäytyminen osiossa: Haltilla on erinomainen itsehillintä ja impulssikontrolli sylinteritestissä. Sylinteritestissä koira toimii siten, kuin se juuri oppi edellisessä osiossa, (nami otetaan avoimesta päästä) eikä palkkio näköärsykkeenä häiritse koiraa. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79% ja susilla 77% - Haltilla tämä oli 90%."

Tämä oli itselle vähän yllättävä juttu kun olen pitänyt Haltia hieman impulsiivisena, mutta tässähän selvisikin, että itsehillintä on monipiippuinen asia. Toisissa asioissa itsehillintä pitää paremmin, toisissa heikommin. Ja kun ajattelen asiaa enemmän niin Halti kyllä osaa joissain tilanteissa harkita, kuten tässäkin kävi ilmi. Tietokannan mukaan rodun keskiarvo itsehillinnässä on 74,3%.

Seuraavaksi mitattiin eleiden lukukykyä. Siinä testattiin miten Halti lukee ihmisen jalkoja, ylävartaloa ja katsetta.

Haltin käyttäytyminen osiossa: "Halti luki ihmisen kommunikointia erittäin hyvin saaden 83% oikein. Hyvin harva yltää täysin virheettömään suoritukseen tässä osuudessa. Testi vaatii myös hyvää keskittymiskykyä, ja koirallasi on myös tämä ominaisuus vahvana."

Tätä oli hyvin mielenkiintoista seurata. Kädellä osoittaminen eleenä ei ollut Haltille niin selvä kuin muut eleet. Tämä eletieto on etenkin agilityä ajatellen tärkeää tietoa ja toki muutenkin.

Haltin tulokset tietokannassa eleiden lukemisessa verrattuna muihin

Muisti vs osoitus-tehtävässä (muisti ja looginen päättely-osio) testaaja vihjasi Haltille namin "väärän" sijainnin. "Koirilla tiedetään ennestään, että sen omaa päättelykykyä vaikeuttaa koiran suuri herkkyys ohjaajan eleille ja kommunikoinnille - tämä vaihtelee paljon yksilöiden välillä, ja myös rodulla saattaa olla siihen vaikutusta. Koulutuksella ja aikaisemmalla kokemuksella on myös merkitystä.

Haltin käyttäytyminen osiossa: Halti seurasi osaa testaajan vääristä vihjeistä siitä huolimatta, että näki namin menevän toiseen astiaan. Koirasi on herkkä ihmisen kommunikoinnille, ja se kannattaa pitää mielessä niin koulutus- kuin kilpailutilanteessa.

Tärkeää tietoa tämäkin itselle harrastusmielessä ja muutenkin. Halti parka aina sokeasti kuitenkin luotti ihmiseen ja ajatteli, että siellä sen namin on oltava kun sinne osoitetaan, vaikka silmät toisin samaan aikaan todistikin. Halti meni 50% kerroista testaajan ohjauksen perässä ja 50% kerroista oikealle namipurkille. Rodun keskiarvo on 77,1%, eli yleensä lapinkoirat menevät ihmisen ohjauksesta huolimatta sinne minne nami tipahtaa.

V-aita-tehtävässä testattiin Haltin ongelmanratkaisukykyä. Siinä Haltin oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma. V-aidan sisälle laitettiin ruokaa ja koiran on tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta on mahdollista saavuttaa se.
"Tehtävä mittaa ongelmanratkaisun nopeuden lisäksi itsehillintää. Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20-40 sekunnissa. Ongelmanratkaisukykyyn vaikuttaa aina myös aikaisempi kokemus ja oppiminen.

Haltin käyttäytyminen osiossa: Tehtävä tuotti aluksi jonkin verran vaikeuksia Haltille, mutta se ratkaisi sen kolmen minuutin määräajan puitteissa (49 sekunnissa). Koira pyytää jonkin verran apua ihmiseltä, mutta ratkaisee tehtävän lopulta itse."

Suomenlapinkoirien keskiarvo tehtävän ratkaisemisessa on tietokannan mukaan 54 sekuntia ja kaikkien rotujen keskiarvo 57 sekuntia.

 Muistin kesto-testi: ensin harjoittelua lyhyemmillä odotusajoilla

Harjoittelua

"Muistin kesto-tehtävässä (muisti ja looginen päättely-osio) koiran täytyy muistaa tarkalleen kohteen sijainti lähellä toisiaan sijaitsevasta kolmesta astiasta minuuttien odottelun jälkeen. Muistitehtävässä pisin aikaviive oli 2min 30s. Käytännössä koiran muisti on paljon pidempi kuin tämä - koira saattaa muistaa useita kuukausia, jopa vuosia tiettyjä asioita ja paikkoja. Näin pitkiä viiveitä on vain hankala testata testiolosuhteissa, ja siksi vaikeus tehtävässä luotiin kolmella samankaltaisella muistipaikalla. Tehtävä on vaikea, koska samanlaisia astioita on kolme ja ne ovat lähellä toisiaan. Koiran näköyhteys peitettiin, jotta muistia voidaan mitata. Testissä oikein muistaminen vaatii, että koira käsittelee spatiaalista tietoa (oikea purkin sijainti), painaa sen mieleensä, sekä noutaa tiedon muististaan tietyn aikaviiveen jälkeen. Muisti on yksi oppimisen tärkeimpiä edellytyksiä.

Haltin käyttäytyminen osiossa: Halti muisti oikein kolme (1min, 2min ja 2 min 30s) neljästä (1min, 1 min 30s, 2min, 2min 30s) mikä on erittäin hyvä suoritus. Testi vaatii paitsi hyvää muistia myös kykyä keskittyä ja kykyä odottaa. Keskimäärin koirat muistavat tässä testissä kaksi aikaa oikein."

Haltin tulos oli rodun keskiarvon kanssa aika samassa linjassa, hitusen verran parempi muisti on Haltilla kuin rodun keskiarvolla. Tässä tehtävässä sattui sellainen juttu mikä ei kuulunut oikeasti testaukseen, nimittäin autotallissa soi ovikello kaksi kertaa. Se oli tietysti kiihdyttävä juttu Haltille, ja ekalla kerralla reagoi isommin, toisella kertaa vähän vähemmän. Testaaja sanoi, että jännä huomata, ettei sen muistiin vaikuta sen kiihtyminen, ja Haltilla itseasiassa on keskivertoa parempi muisti. Impulsiivisuutta oli joka tapauksessa nähtävissä ovikellon soidessa, vaikkei ongelmanratkaisutilanteessa niinkään, eli impulsiivisuutta on vaihtelevasti. Yleensä kiihtyminen vaikuttaa muistiin heikentävästi niin Haltilla ei niin käynyt.

1min 30s odottelun jälkeen vapautus, tällä kertaa muisti ei osunut oikeaan

Mahdoton tehtävä

Ongelmanratkaisun testaamista jatkettiin mahdottoman tehtävän parissa. "Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisun strategiaa - itsenäinen vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Tehtävä on aluksi helppo, mutta muuttuu mahdottomaksi ratkaista. Koiran tapaa ratkaista ongelma tarkkaillaan kahden minuutin ajan. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä, ja riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi. Itsenäiseen työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä sinnikkäästi ongelman ratkaisuun itse. Apua pyytävä strategia on erinomainen silloin, kun koiralta vaaditaan suurta ohjattavuutta ja sitä, että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin kuin toimii itsenäisesti. Kotikoiralle apua pyytävä strategia on ehkä paras arkielämän hallittavuuden kannalta, mutta harrastuskoiralla tai työkoiralla olisi hyvä olla edes jonkin verran itsenäistä tehtävän ratkaisua. Koulutuksella pystytään vaikuttamaan jonkin verran ongelmanratkaisustrategiaan, esim koiralla pystytään vahvistamaan erityisesti ohjaajan apuun luottavaan strategiaan.

Haltin käyttäytyminen osiossa: Halti pyrkii ratkaisemaan mahdottoman tehtävän lähes yksinomaan itsenäisesti (93%) - pienen hetken Halti pyytää apua ihmisiltä (7%). Halti on tehtävässä hyvin sinnikäs eli ajasta 0% Halti tekee muuta kuin ratkoo tehtävää."

Mahdottomassa tehtävässä kävi aika huvittavasti, nimittäin kun Halti alkoi ratkomaan tehtävää, se  sai liikutettua tassullaan ruuvia, jolla laatikon kansi suljettiin. Ja siis sitähän ei ole tarkoitus saada auki. Kyllä me katsottiin silmät lautasina siinä, että saako se oikeasti sen auki! Testaaja sanoi, että kerran oli joku koira vahingossa saanut sen testissä auki.

Ensin opetetaan, että täältä saa namia

Tässä mahdottoman tehtävän suoritus kokonaisuudessaan

Haltin tulokset mahdottomassa tehtävässä muihin verrattuna

Looginen päättely

Muisti ja looginen päättely-osio sisältää testin vaikeimman tehtävän. "Loogisen päättelyn tehtävässä koiran on pääteltävä tyhjän astian perusteella palkkion sijainti negaation kautta. Tämä on erittäin haastava koiralle, ja suurin osa koirista kiinnostuu tyhjästä astiasta sen vuoksi, että siihen kosketaan viimeiseksi. Koiran omaa päättelykykyä vaikeuttaa koiran herkkyys ohjaajan eleille ja kommunikoinnille - eli tässä tehtävässä testaajan viimeksi koskettama astia saattaa olla koiralle houkuttelevin, vaikka se on tyhjä. Vain noin 30% koirista ymmärtää tehtävän.

Haltin käyttäytyminen osiossa: Halti ymmärtää selvästi loogisen päättelyn tehtävän. Se tarkoittaa, että koirasi ymmärtää ongelman ja ilmiön sen takana. Tällaisen kyvyn omaava koira pystyy uudessa tilanteessa ratkaisemaan ongelmia, vaikka ei ole niitä aikaisemmin kohdannut. Koirasta riippuen saattaa olla, että tällainen koira turhautuu helppoihin harjoituksiin."

Testaaja sanoi, että aina hauska nähdä näitä 30%:iin kuuluvia koiria. Hän sanoi myös, että erinomainen päättelykyky vaikuttaa sillä tavalla, että se kaipaa haasteita tehtäviin ja jos niitä ei tarjota sille niin sen motivaatio laskee. Oli kyllä niin mainiota seurata tätä tehtävää, näki oikein miten Haltilla aivot raksutti!

Looginen päättely

34% testatuista lapinkoirista ja 33% kaikista roduista
on ymmärtänyt loogisen päättelyn tehtävän

 Sosiaalinen oppiminen:
testiajan loputtua Halti hoksasi laitteen toiminnan

Sosiaalisen oppimisen testissä tutkittiin toisen käyttäytymisen seuraamista ja sen matkimista. "Testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai kolme minuuttia aikaa puuhastella laitteen kanssa.

Haltin käyttäytyminen osiossa: Halti painaa pari kertaa namikoneen oikeaa nappulaa - se saattoi ottaa mallia esimerkistä, tai sitten vahingossa painoi oikeaa paikkaa. Se, että koira yrittää ylipäätään selvittää tehtävää, kertoo paljon myös koiran luonteesta: koiralla on halua selvittää, miten namit saadaan sekä rohkeutta manipuloida laitetta. Halti ei opi laitteen käyttöä varsinaisessa testissä, mutta siitä alkaa kehkeytyä laitteen sujuva käyttäjä jo pian kolmen minuutin testiajan päättymisen jälkeen."

Tietokannan mukaan vähän alle puolet testatuista suomenlapinkoirista 

ovat lähteneet matkimaan ihmisen toimintaa

Haltin aktiivisuutta mitattiin testissä FitBark-aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon. "Koiran aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko testissä oloajan. Testattujen koirien välillä on paljon eroa siinä, miten aktiivisia ne ovat testissä. Aktiivisuus käyttäytymisominaisuutena on yleensä hyvin voimakkaasti periytyvä ominaisuus, mutta se voi vaihdella paljon tilannekohtaisesti. Esim. vilkaskin koira saattaa olla hyvin rauhallinen uudessa tilanteessa, mikäli se kokee tilanteen pelottavana tai mikäli se rauhoittuu keskittymään tehtäviin. Haltin aktiivisuus oli 22 FitBark-pistettä. "

Haltin aktiivisuus on lähellä rodun keskiarvoa

Tosi hienosti Halti jaksoi testin ajan parin pienen paussin siivittämänä keskittyä. Oli hyvin mielenkiintoinen ja hauska testi, jossa tuli opittua uusia asioita Haltista. Jatkossa tulen saamaan tulevista koirista alennusta testaamisessa, nimittäin toisesta koirasta saa -20% jokaisesta testipaketista, kolmannesta koirasta ja siitä eteenpäin -30%. Smartdog-testauksesta voit lukea lisää vielä Smartdogin sivuilta.

Pöhkisaksaa

Käytiin syksyllä pari kertaa Haltin kanssa agilityssä Pöhkisaksaan vuoroilla Heidin ohjauksessa. Keväällä ne jatkuvat ja päästään Haltin kanssa säännöllisemmin mukaan mikä on kiva, koska muuta säännöllistä aksaa meillä ei nyt olekaan. Ekalla kerralla tehtiin radan pätkää, josta alla eka video. Siinä minulla oli kovasti vaikeuksia malttaa pysyä kauempana kun ohjaan Haltia esteelle, mikä näyttääkin aika hassulta, nimenomaan yrittämiseltä! Tokalla videolla harjoiteltiin ohjaajasta irtaantumista. Se meni kivasti ja myös keppejä Halti oli innokas oma-aloitteisesti tekemään. Namit kiinnosti kovasti kuten videolta näkyy.

Ennen toista aksakertaa olin telonut jalkani ja tiedotin siitä etukäteen Heidiä. Heidi sanoi, että tehdään vähän hyppy-putki erottelua, backflappiä ja lähetystä poispäin kääntöön. Näissä harjoituksissa minun ei tarvitse juurikaan liikkua vaan koira saa itse kuunnella ja järkeillä. Näihin harjoituksiin on sitten helppo lisätä jatkossa vauhti.

Tässä vähän lyhyempää lähetystä poispäin kääntöön

Toisella videolla näkyy kun aluksi menee hyvin, sitten ohjaan liikaa vasemmalle ja Halti kiertää esteen. Se jää sillä mieleen joksikin aikaa kunnes lopussa tulee onnistuminen. Harvemmin tulee tehtyä tällaisia harjoituksia, joissa minä olen aikalailla paikoillani. Hyvää treeniä!

Haltin vuoro loistaa

Oulun koiratanssikisat tulivat tuttuun tapaan yhtä nopeasti eteen kuin aina on tuntunut tulevan, sillä aika vaan menee niin äkkiä kesäkuun kisoista syyskuun kisoihin. Danan ilmoitin heti ensisijaisesti kisaamaan, koska olin joutunut perumaan sen kanssa koko kesän kokeet Danan sairastelun ja kyynpurematapauksen vuoksi. Olin myös lisännyt Danan koreoon vaativampia juttuja, joiden toivoin onnistuvan. Haltin kanssa en ollut ajatellut mennä, koska ajattelin, että kaksi freestyle-ohjelmaa voisi olla minulle liikaa. Kisojen lähestyessä kävi ilmi, ettei niistä ole tulossa yhtä isot kuin kesäkuun kisoista ja ilmoittautuneita oli siihen mennessä nykyistä totuttua lukemaa vähemmän. Mietin siinä ihan viimeiseen ilmoittautumis-iltaan asti ja päätin sitten ilmoittaa Haltinkin, meni miten meni. Meillä kuitenkin oli valmis ohjelma ja oltiin Haltin kanssa käyty hallilla treenailemassa aina välillä häiriöiden kanssa, joten lähtötilanne ei ollut mikään huonoin. Ainoa mikä oikeastaan laittoi jännittämään oli se, että kuinka selviän kahdesta freestylestä. Nyt sitä oli tilaisuus kokeilla.

Suunnittelin paperille, että mitä teen kummankin koiran kanssa kisapäivänä missäkin vaiheessa. Se selkeytti ja toimi itsellekin hyvänä raamina kun on monta asiaa mistä pitää huolehtia ja tiettyyn aikaan. Haltin kanssa liikkuminen vaatii kuitenkin aina ninjailua niin suunnitelma on hyvä olla. Ensin oli vuorossa HTM, jonka jälkeen oli freestyle, joten hirmu aikaisin meidän ei tarvinnut hallille suunnata. Päiväsaikaan oli luvattu reilummasti sadetta niin heti herättyäni päätin suunnata Haltin kanssa metsälenkille liinassa. Dana sai jäädä kotiin lepäilemään, koska sille taas energianpurku ennen kehää ei ole tarpeen vaan päinvastoin saattaisi olla aika huonokin asia. Haltille lenkki teki hyvää ja tästä opinkin, että ehkä tuon tyyppinen lenkki olisi sille just passeli kisapäivänä. Ja minulle.

Puolen päivän aikaan suuntasimme hallille ja leiriydyin halliin Danan kanssa. Juoksutarkistukset täytyi tehdä niin vein sitten molemmat tytöt siellä käymään erikseen. Tämä on vain minun mielipide, mutta koska se ei ole luoksepäästävyystesti niin tuntuu vähän hassulta, että miksi se tarkistus täytyy tehdä myös leikatulle nartulle. Eikö riittäisi, että todistaisi eläinlääkärin todistuksella, että narttu on steriloitu? Siinä voisi olla ainakin tulevaisuuteen jotain kehitysideaa. Vein Haltin sitten autoon, jotta pystyin keskittymään Danaan, koska avoin luokka oli ennen alokasluokkaa. Mentiin Danan kanssa avoimen luokan kehääntutustumiseen ja siellä minulla tuli sellainen tiltti aivoihin, että minulla oli namit taskussa. Sitten tuomari huomautti ja sanoi, että ne täytyy viedä pois ja olin ihan nolona, että mikä ihmeen suttaus päässä mulla oikein tuli kun en ollut jättänyt niitä nameja pois. Varmaan johtui siitä, etten ollut pitkään aikaan ollut kehääntutustumisessa yhtään kenenkään kanssa kun Haltin kanssa ei viime kisoissa käyty ollenkaan siellä tutustumisessa. No siinä vaiheessa kun ne namit vein sinne kehän ulkopuolelle niin Dana ehti nähdä sen piilottamani loppupalkan siellä ja sehän sinetöi sitten meidän kisapäivän aivan täysin. Jouduin tekemään sitten niin, että vein Danan häkin luo odottelemaan kun kävin muuttamassa loppupalkan paikan. Alkoi olla kiire kun olimme toisena vuorossa niin siinä ei hirveästi enää ehtinyt toimenpiteitä tekemään. Ennen kuin kävelimme esiintymisvuorollemme kehään kävimme vielä vilkaisemassa sen ekan paikan, jossa palkka oli, että se ei ole enää siinä, ettei se jäisi siihen palkkaan kiinni.

Kuvista kiitos Taru Vallius.

No toisin kävi. Tämä oli meidän heikoin avoimen kisaveto tällä kertaa ja syynä toki voi olla sekin, että Danalla on pitkä kisatauko alla, mutta kaikkein suurimpana syynä pidän sitä, että se jäi siihen palkkaan kiinni. Sen ei ikinä kestäisi nähdä loppupalkkaa, ei missään. Muuten sillä menee systeemit sekaisin. Dana teki kyllä joo, mutta puolivillaisesti ja höselsi. Sillä ei ollut kestoa ja tarkkuutta liikkeissä vaan koko ajan ikään kuin kokeili kaikkea, että mistä se palkka tulisi. Kun lähetin sen noudolle niin se meinasi lähteä kehästä (siihenkin syynä palkka, yritti kerran alokkaassa samaa).  Ja sellaiset liikkeet mitkä on ollut sen vahvuuksia jäi kyllä ihan puolitiehen kun se ei malttanut yhtään. Ja ankkuria tarjotteli minulle parissakin kohtaa. Itselle jäi aika kaoottinen fiilis siitä kun välillä tuntui, että se sen hösellys ja kiire meinasi tarttua jo minuunkin. Saatiin ohjelma tehtyä, mutta harmi ettei oikein onnistunut. Voihan labradori ja palkka. Danan kanssa toisaalta ei nyt ole mitään maatakaatavaa tuollaiset jutut, sillä olen monesti ajatellut, että sillä on ollut jopa ihmeen hyviä kisavetoja avoimessa. Ja kun tiedän mistä se johtui niin jatkossa saan olla kyllä ihan supertarkkana ja 100%:n keskittynyt, etten itse vaan sössi sen palkan kanssa. Pisteitä tuli 152p. No mutta se oli sellainen esitys meiltä tällä kertaa, no worries. Pisteet esityksestä ovat minusta linjassa esityksen laadun kanssa. Tulipahan käytyä humputtelemassa, heh!

Häntä oli tuttuun tapaan kunnon heiluri!

Dana
Tulos: FS AVO 152,00p, 6.sija

Katja Tamminen: Jäi hieman kiinni ankkurin noutamiseen. Iloinen kappale sopi koirakolle, oivaltavia liikkeitä. 77/80, 157p

Nadja Böckerman: Hauskasti rakennettu teema. Muutamia stipluja ja ihmettelyjä. Ankkuri tuntui olevan koiralle mieluisa noudettava, jahka se ensin löytyi. Toivoisin hieman sujuvampaa tekemistä avoimeen. 77/79, 156p

Susanna Ekblom: Ohjelmassa kiva tarina. Koira jäi hieman "kiinni" ankkuriin, ole varovainen, että rekvisiitasta ei tule motivointiväline koiralle. Teknistä vaikeutta vaaditaan lisää. 72/71, 143p

Sitten piti nollata koneisto ja alkaa valmistelemaan seuraavaa tanssia eli esitystä Haltin kanssa. Ennakko-odotukset ei todellakaan ollut kummoiset kun meidän aiemmat kokemukset esityksistä on olleet aika haukkupainotteisia. Meillä on ne omat tavoitteet, joista olenkin aiemmin tänne jo kirjoitellut.. Toin Haltin autosta halliin ja vein Danan vuorostaan autoon. Halti oli hallissa aika rauhallinen, johon ilman muuta vaikutti myös se kuinka hyvin olin tilanteen tasalla toisista koirista ja osasin palkkailla sitä luopumisesta. Ajattelin silti, että on Halti rauhallisempi aiempiin kertoihin verrattuna. Toki hälinää oli myös hieman vähemmän kuin aiemmin koiramäärän ollessa pienempi kuin viime kisoissa. Kehääntutustumiseen menemistä puntaroin, mutta päätin että pienempi riski on olla menemättä kuin mennä, koska siellä on toisia koiria ja Haltilla saattaa sitten tulla turhaa kiihtymistä niistä siinä. Päätin, että vien sitten rekvisiitan sen kanssa kehään ennen vuoroa, että olkoon se sitten vähän niinkuin sen "kehääntutustumisen korvike".

Tein oikean ratkaisun. Palkan olin vienyt jo aiemmin lähemmäs piiloon ja ennen vuoroamme käytiin viemässä rekvisiitta yhdessä ja tein sen jälkeen kehän ulkopuolella vielä muutaman jutun joista palkkasin ja sitten vuoromme koitti. Halti oli aika mukavasti kontaktissa eikä osoittanut kiihtymisen merkkejä. Välillä katse kiinnittyi johonkin häiriöön ja jäi tuijottamaan, mutta pääsi niistä yli ja jatkoi tekemistä. Toki kontaktikatkoksina se näkyi ja koin, että minun täytyi ohjata vähän reilummin sen takia, mutta niillä asioilla ei ole väliä. Minua ihan hymyilytti ohjelman keskivaiheessa kun oli vaan niin kertakaikkisen kiva fiilis. Tiedostin myös, että se fiilis voi katketa milloin vain ja haukku saattaa alkaa. Nautin silti hetkestä ja ajattelin, että kylläpä se tekee hyvin. Kun päästiin loppuasentoon niin oli tosi epätodellinen olo, että mekö ihan oikeasti tehtiin tää?! Se oli kyllä aivan käsittämätön tunne ja itku tuli silkasta onnesta. Me onnistuttiin, kerrankin! Yli kaksi vuotta sitä onnistumista haettiin. Takana koiratanssista kaksi keskeytystä, kolme haukkushow:ta ja kaksi hämmentynyttä kisavetoa. Nyt Halti oli kaikista esityksistä eniten oman itsensä ja se oli tosi liikuttavaa.

Juostiin palkalle ja sinne tuli myös liikuttuneet tanssikaverit onnittelemaan, on ne niin ihania! He tietävät kuinka paljon tuo meille merkitsi ja kuinka paljon se on vaatinut. Vein Haltin turvallisesti pois hallista, jotta sille jäisi mahdollisimman kiva fiilis. Onnen tunne oli kyllä sanoinkuvaamaton. Olimme viimeisiä kisassa, joten sen jälkeen alettiin purkamaan kisakehää. Tulokset tuli ja olin kyllä kuin puulla päähän lyöty; 173,33p ja KUMA! Oli vaan semmoinen olo, että ei tää voi olla todellista... Palkintojen jaot koitti ja siellä palkittiin normaalin palkintojen jaon lisäksi lappalaiskoirat ry:n rotumestaruuskisojen voittajat. Halti tuli toiselle sijalle varsinaisen kisan alokasluokassa ja lappalaiskoirien ensimmäiselle sijalle alokasluokassa, ihan huikeaa. Tuntui aivan, että tässä menee aikaa ennen kuin tämän oikeasti käsittää, ettei tämä ole mitään unta. Palkintojen jaon jälkeen Haltista otettiin yksityiskuvia ja sitten lähdettiin kotia kohti. Olihan se melko tunteikas päivä. Pitihän sitä ottaa paljon kuvia, koska tämä on meille niin ennenkuulumaton juttu! Kiitos kaikille meitä tsempanneille, olette ihania!

Halti
Tulos: FS ALO 173,33p KM, 2. sija

Katja Tamminen: Hyvin suunniteltu ohjelma. Koiran keskittyminen välillä rakoili. Hyvä tunnelma ohjelmassa koirakolla. 90/86, 176p

Nadja Böckerman: Hieno alokasluokan ohjelma! Vaikka koiraa selvästi mietitytti ajoittain kehän ulkopuolinen elämä, sai ohjaaja rauhallisella ohjauksella tuettua koiraa hyvään suoritukseen. Paljon monipuolisia liikkeitä, vaikka välillä tuli pientä viivettä vihjeen ja suorituksen välillä. Tykkäsin! 85/86, 171p

Susanna Ekblom: Ihana tunnelma välittyi minulle asti, kiitos!❤ Kontakti pääosin hyvää. Koira pärjäsi jo osasta liikkeestä itsenäisesti. Käsiohjaus kauniisti piilotettu ohjelmaan sopivaksi. 87/86, 173p

Hienot palkinnot, kiitos Oulun koirakerholle ja Lappalaiskoirat ry:lle!

"Tänään on tullut sun päiväsi, nyt on sinun vuorosi loistaa"❤