Kävimme viime torstaina Saajománnussa, Pellossa poroja paimentamassa Haltin kanssa. Matka meni hyvin, tytöt vain nukkuivat.
En ollut varma kuinka energinen Halti olisi pitkän automatkan jälkeen niin halusin, että pidetään se liinassa varalta aluksi. Eipä sitä olisi sitten tarvinnutkaan.. Halti oli rauhallinen kun astui aitaukseen ja nuuski vaan maata. Lähdimme kiertämään poroja ja Halti ohjasi niitä rauhallisesti. Oli mielenkiintoista kun Minna tulkitsi Haltin liikkeitä ja eleitä samalla kun kuljimme, samalla siinä oppi itsekin mitä se milloinkin viestittää poroille. Ensimmäinen kerta poroilla meni erittäin hyvin. Porot olivat vaan vähän junttura-tuulella kaikille koirakoille, eivät olisi halunneet liikkua mielellään mihinkään. Ohjaajalla olikin siinä vaiheessa suuri merkitys tukea koiransa paimennusta ja saada yhteistyöllä porot liikkeelle.
Toisella kerralla Haltilla meni myös tosi hyvin. Meno oli pääosin rauhallista, pari innokkaampaa pätkää siinä oli, jolloin Haltin pentumaisuus pääsi valloilleen ja lähti ajattamaan poroja. Se pääsi yllättämään minutkin niin, että silloin tein ensimmäistä kertaa tyypillisen virheen ja karjaisin EI, vaikka olisi riittänyt pelkkä "nätisti"-sanakin. Koiraa ei siis saisi kieltää paimentamasta vaan liikaa innostusta tulisi hillitä esim. sanomalla "nätisti". Noo onneksi Halti ei näyttänyt ottavan nokkiinsa siitä, se tuli vierelleni ja jatkettiin paimennusta rauhallisemmissa merkeissä. Paimennus meni hienosti, Halti kiersi tokkaa ja paimensi tällä kertaa poroja paljolti takaapäin. Haltin harrastustausta näkyi myös, sillä jonkun kerran se tuli sivulleni ja katseli minua kysyvästi että mitäs sitten tehdään? Myös Haltin itsenäisyys ja rohkeus oli nähtävissä hyvällä tavalla. Minna ihmetteli kuinka hyvä laumanlukutaito Haltilla on noin nuoreksi ja noin vähän paimentaneeksi. Koko ajan Halti luki laumaa ja oli kartalla missä mikäkin poro menee, sitä oli hieno seurata. On tainneet suvun taipumukset paimennukseen periytyä Haltillekin.
Allekirjoittaneella taas on taipumusta jännittämiseen niin oli hyvä kun Minna huomasi sen kun olimme aitauksessa ja sanoi, että älä jännitä! Se oli hyvä huomio, koska en itse edes tiedostanut sitä :D Aloin kävellä rennommin niin oli heti parempi!
Siinäkin mielessä jos itsellä on taipumusta jännittämiseen, on hyvä kun käy useamman kerran paimentamassa vaikka koiralla sujuisikin paimennus hyvin, koska siitä saa myös itselle ohjaajana varmuutta lisää.
Lopuksi kuljetimme vielä porukassa lampaita tiellä, ja kuljetukset meni mukavasti. Oli kiva huomata, kuinka Halti osaa kiertää näppärästi laumaa ja poimia lampaita mukaan jos joku jäi jälkeen (tämä tallentui myös mieheni kuvaamalle videolle).
Olen tosi tyytyväinen, miten paimennukset meni Haltilla, tyttö oli mukavasti kuulolla. Nämä paimennusreissut Pelloon on aina niin mukavia kun oppii hirveästi uusia juttuja ja näkee miten koira toimii. Muun muassa myös paimennuksen myötä olen nähnyt uusia puolia Haltissa ja oppinut ymmärtämään sitä paremmin.
Tämän viikon sunnuntaina meillä on edessä poropaimennuksen taipumustesti. On hienoa päästä käyttämään Haltia siinä, koska sitä kautta saa arvokasta tietoa Haltin paimennustaipumuksista. Minna kertoi, että testi on epävirallinen, mutta se ei haittaa minua, testaus on kuin oikea koe tuomareita, tehtäviä ja tuloksia myöten. Mielelläni haen jonkin tuloksen poroiltakin, oli se sitten epävirallinen tai virallinen, pääasia että on käyty.
Tämä testi on myös hyvää harjoitusta lammas paimennustaipumustestausta ajatellen, jossa olisin myös kiinnostunut Haltia käyttämään. Ehkä porotestauksen myötä omakin jännitys vähän laantuu ja pystyy sitten toisissa mahdollisissa taippareissa jo suhtautumaan vähän rennommin.
Siskokset Pihka ja Halti
Lukee laumaa..
Kameralle poseerausta
Porot hidastelee, ohjaaja tukee
Allekirjoittaneella taas on taipumusta jännittämiseen niin oli hyvä kun Minna huomasi sen kun olimme aitauksessa ja sanoi, että älä jännitä! Se oli hyvä huomio, koska en itse edes tiedostanut sitä :D Aloin kävellä rennommin niin oli heti parempi!
Siinäkin mielessä jos itsellä on taipumusta jännittämiseen, on hyvä kun käy useamman kerran paimentamassa vaikka koiralla sujuisikin paimennus hyvin, koska siitä saa myös itselle ohjaajana varmuutta lisää.
Lopuksi kuljetimme vielä porukassa lampaita tiellä, ja kuljetukset meni mukavasti. Oli kiva huomata, kuinka Halti osaa kiertää näppärästi laumaa ja poimia lampaita mukaan jos joku jäi jälkeen (tämä tallentui myös mieheni kuvaamalle videolle).
Tämän viikon sunnuntaina meillä on edessä poropaimennuksen taipumustesti. On hienoa päästä käyttämään Haltia siinä, koska sitä kautta saa arvokasta tietoa Haltin paimennustaipumuksista. Minna kertoi, että testi on epävirallinen, mutta se ei haittaa minua, testaus on kuin oikea koe tuomareita, tehtäviä ja tuloksia myöten. Mielelläni haen jonkin tuloksen poroiltakin, oli se sitten epävirallinen tai virallinen, pääasia että on käyty.
Tämä testi on myös hyvää harjoitusta lammas paimennustaipumustestausta ajatellen, jossa olisin myös kiinnostunut Haltia käyttämään. Ehkä porotestauksen myötä omakin jännitys vähän laantuu ja pystyy sitten toisissa mahdollisissa taippareissa jo suhtautumaan vähän rennommin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti