Kesällä ehdittiin mejäilemäänkin pari kertaa ja kuumuus vaikutti siihenkin hommaan niin, että oli pakko olla aamusella liikkeellä kun oli vielä vähän viileämpää. Ekalla mejäilykerralla oltiin kaverin kanssa liikenteessä ja tehtiin Danalle noin 700m jälki. Jäljen suunnittelin etukäteen maastokartat-sovelluksella, joka on jäljen suunnitteluun kyllä tosi kätevä apuväline. Dana jäljesti hyvin makaukset tarkasti merkaten ja itselleen tyypillisellä tavalla hyvin ilmavainupainotteisesti. Sen johdosta Dana jäljestää aika laajaa kaarta tehden ja siinä näyttää olevan herkemmin sellainen vaara, että se ajautuu liian kauas jäljeltä. Niin kävi tälläkin kertaa, mutta koska tiesin missä jälki kulkee, pysähdyin ja kehotin uudelleen "jälki", jolloin löysi takaisin jäljelle. Sorkkakin löytyi ja Dana ilmaisi sen selvästi haistelemalla sitä pitkään ja vähän lipaistenkin.
Jäljelle lähdössä
Toisella mejäilykerralla otin sitten Haltinkin mukaan ja sille ei olekaan tehty varmaan pariin vuoteen jälkeä niin tehtiin lyhkänen noin 300m jälki. Oltiin ihan aamusta liikkeellä. Alussa pidin vähän lyhyemmältä matkalta liinaa kiinni varmuuden vuoksi jos alku teettää haasteita, mutta hyvin se lähtikin siitä rullaamaan niin päästiin liinaa pidemmälle. Makaukset Halti merkitsi hienosti ja muutenkin työskentely oli tarkkaa. Halti kulkee tarkemmin jäljen päällä kuin Dana, koska käyttää enemmän maavainua hyväkseen verrattuna Danaan.
Kun sorkka löytyi niin Halti ilmaisi sen hyvin ja onnellisena lähti kuljettamaan sitä. Sorkassa näytti vipeltävän hieman muurahaisiakin vaan se ei Haltia haitannut. Täytyy tehdä useammin sillekin jälkiä kun se niin tykkää siitä puuhasta. Harmi vain kun kokeita ei pysty sen kanssa oikein ajattelemaan kun sille olisi liian kova paikka olla laukauksensietotestissä yksin muiden koirien ympäröimänä. Molempien iloksi on kuitenkin kiva harrastella tätä vaikkei ikinä kokeisiin mentäisikään.
Olin suunnitellut Danalle ensin pidemmän jäljen, mutta lyhensinkin sitä reilu 400m pituuteen, koska päivästä oli tulossa lämmin. Tällä kertaa tuntui, että Dana oli hieman tarkempi. Jarrutella välillä sai kun nokka vei niin vauhdilla. Kivasti kuitenkin työskenteli ja sorkkakin löytyi lopulta. Vaikka olin yrittänyt katsoa sorkan paikan niin, ettei siinä olisi muurahaisia niin niitä kuitenkin vipelteli sorkassa. Danahan ei oikein siitä perustanut. Ilmaisu jäi vähän lyhyeksi sen takia, mutta ilmaisi siinä sorkalle saavuttaessa kuitenkin. Danalla menee aina muurahaiset tunteisiin, raukka! Kyllä oli tyytyväisiä tyttöjä aamujäljestyksen jälkeen kotona. Ensi keväänä jatketaan sitten viimeistään mejäilyn parissa, on se mukavaa puuhaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti