Eipä olisi ikinä uskonut mitä viikonloppu tuo tullessaan ennen kuin sen koki. Päätettiin siskon kanssa lähteä tuttuun tapaan lenkille ja suunnattiin ihan tutuille lenkkimaastoille peltojen keskelle, missä usein tulee käytyä. Haltia en ottanut mukaan, koska sillä on ollut ripuli, joten lähdettiin vain Danan kanssa lenkille. Siskollani oli toinen koira vapaana ja minulla oli Dana vapaana. Oltiin jo pitkällä menossa, kaukana autoistamme peltotiellä, kunnes Dana päästi pienen äänen ja meni aivan ihmeelliseksi. Kuopi nenäänsä ja liikkui levottomana ympäriinsä. Menin heti sen luo ja katsoin sinne, mistä Dana lähti niin siellähän oli kyykäärme ja selvästi äreän näköisenä.
Sen jälkeen hetken meinasi tulla paniikki, kunnes tajusin, että se ei auta, vaan jotain on nyt tehtävä. Danalla näkyi verta kuonon päässä. Vietiin koirat kauemmas siitä kyystä ja aloin soittamaan päivystävälle eläinlääkärille. Se ei vastannut niin soitin miehelleni, että pääseekö hän hakemaan meidät. Se lähti liikkeelle oitis ja soitin heti perään taas päivystykseen, josta onneksi vastattiin. Käskivät tulemaan heti klinikalle ja pitämään koiran mahdollisimman liikkumattomana. Kyytablettien antamista kyynpuremiin ei suositella. Odoteltiin siinä paikallamme ja ajattelin, että kyllä olisi hirmu pitkä matka ollut lähteä kantamaan autolle koiraa, ihan mahdoton tehtävä, jos ei mieheni olisi päässyt hakemaan. Onneksi mieheni tuli tosi nopeasti, nappasi Danan kantoon ja kantoi n. 100m sitä autolle.
Sen jälkeen hetken meinasi tulla paniikki, kunnes tajusin, että se ei auta, vaan jotain on nyt tehtävä. Danalla näkyi verta kuonon päässä. Vietiin koirat kauemmas siitä kyystä ja aloin soittamaan päivystävälle eläinlääkärille. Se ei vastannut niin soitin miehelleni, että pääseekö hän hakemaan meidät. Se lähti liikkeelle oitis ja soitin heti perään taas päivystykseen, josta onneksi vastattiin. Käskivät tulemaan heti klinikalle ja pitämään koiran mahdollisimman liikkumattomana. Kyytablettien antamista kyynpuremiin ei suositella. Odoteltiin siinä paikallamme ja ajattelin, että kyllä olisi hirmu pitkä matka ollut lähteä kantamaan autolle koiraa, ihan mahdoton tehtävä, jos ei mieheni olisi päässyt hakemaan. Onneksi mieheni tuli tosi nopeasti, nappasi Danan kantoon ja kantoi n. 100m sitä autolle.
Kantomatka autolle
Kotimme oli siinä matkan varrella niin otetiin sieltä Halti mukaan kun ei kehdannut sitä yksin jättää mahavaivaisena. Matkalla katsoin Danaa niin sillä oli alkanut kuono turpoamaan, myös olemus alkoi muuttua uneliaaksi. Oli neuvoton olo, mutta eihän siinä mitään olisi voinut tehdä muuta kuin yrittää päästä äkkiä sinne klinikalle. Dana teki vähän sellaista kakomisääntä, aivan kuin olisi yrittänyt oksentaa.
Dana matkalla klinikalle
Klinikalle saavuttuamme eläinlääkäri tarkisti Danan ja kertoi hoitovaihtoehdoista. Hän sanoi, että yleensä näitä kyynpuremia hoidetaan tiputuksella. Myös vastalääke-seerumia heillä on muutama annos, joka voidaan halutessa antaa. Se maksaa 400e ja parantaa kuulemma ennustetta. Sanoi, ettei se kuitenkaan ole välttämätön, sillä olikohan se nyt vuosi vai pari takaperin niin sitä vastalääkettä ei oltu saatu mistään, jolloin kyynpuremapotilaat oli hoidettu pelkällä tiputuksella niin sanoi, että se oli toiminut aivan yhtä hyvin. Mietittiin mieheni kanssa siinä asiaa ja todettiin, että mennään sillä tiputuksella. Tiputuksellahan joka tapauksessa kaikki koirat hoidetaan ja se seerumi tulisi vain siihen lisäksi jos sen haluaisi. Täytyy kyllä antaa pisteet miehelleni ripeästä toiminnasta, sillä 42min meni minun puhelusta siihen, että oltiin klinikalla. Se nopea hoidon saaminen on hirmu tärkeää näissä kyynpurematapauksissa.
Dana oli reppana kun kanyylia laitettaessa verisuonta ei tahtonut löytyä. Neula piti vaihtaa pienempien koirien neulaan, jolloin vasta suoni löytyi. Inhottavaa kun suonta täytyi sillä tavalla etsiä, mutta Dana kesti sen tosi urheasti. Pari tuntia Danan täytyi olla tipassa ja suoraan suoneen laitettiin myös opiaattikipulääke, josta eläinlääkäri sanoi, että tässä tulee nyt samalla Danalle pienet lauantaikännit. Se tekee siis olon hieman pökkyräiseksi ja koira saattaa ukista itsekseen sen vuoksi. Tavallista kipulääkettä ei voida antaa näissä tilanteissa, koska ne rasittavat munuaisia liikaa.
Kysyin eläinlääkäriltä myös Haltista kun sen ripuli oli kestänyt jo neljä päivää niin hän totesi, että ripuli saattaa herkästi kestää viikonkin. Hän ei olisi huolissaan, vaan jatkaisi vielä canicurin antamista pidempään kuin sen yhden kuurin verran ja katsoa sitten tilannetta. Kysyin, että onko tarvetta katsoa paikan päällä niin eläinlääkäri sanoi, että ei ole välttämätöntä, että kuulemma kotikonsteilla kannattaa vielä kokeilla, koska eläinlääkärissä ei hirveästi muuta voida tehdä kuin antaa pahoinvoinninestolääkettä. Lähdin sitten käyttämään Haltin tarpeilla. Kun tulin takaisin niin eläinlääkäri oli huoneessa ja Danalle oltiin laitettu uusi kanyyli ihon alle niskaan, sillä turvotus oli lisääntynyt. Tipan oli tarkoitus ylläpitää munuaistoimintaa ja poistaa myrkkyä. Välillä Dana ukisi kivusta, mutta uskomattoman reipas se oli ja antoi laittaa kaikki neulat ilman ongelmia. Danalla oli turvotusta kuonossa ja kaulassa, ja ne turvonneet kohdat oli tosi kipeitä.
Dana oli reppana kun kanyylia laitettaessa verisuonta ei tahtonut löytyä. Neula piti vaihtaa pienempien koirien neulaan, jolloin vasta suoni löytyi. Inhottavaa kun suonta täytyi sillä tavalla etsiä, mutta Dana kesti sen tosi urheasti. Pari tuntia Danan täytyi olla tipassa ja suoraan suoneen laitettiin myös opiaattikipulääke, josta eläinlääkäri sanoi, että tässä tulee nyt samalla Danalle pienet lauantaikännit. Se tekee siis olon hieman pökkyräiseksi ja koira saattaa ukista itsekseen sen vuoksi. Tavallista kipulääkettä ei voida antaa näissä tilanteissa, koska ne rasittavat munuaisia liikaa.
Kysyin eläinlääkäriltä myös Haltista kun sen ripuli oli kestänyt jo neljä päivää niin hän totesi, että ripuli saattaa herkästi kestää viikonkin. Hän ei olisi huolissaan, vaan jatkaisi vielä canicurin antamista pidempään kuin sen yhden kuurin verran ja katsoa sitten tilannetta. Kysyin, että onko tarvetta katsoa paikan päällä niin eläinlääkäri sanoi, että ei ole välttämätöntä, että kuulemma kotikonsteilla kannattaa vielä kokeilla, koska eläinlääkärissä ei hirveästi muuta voida tehdä kuin antaa pahoinvoinninestolääkettä. Lähdin sitten käyttämään Haltin tarpeilla. Kun tulin takaisin niin eläinlääkäri oli huoneessa ja Danalle oltiin laitettu uusi kanyyli ihon alle niskaan, sillä turvotus oli lisääntynyt. Tipan oli tarkoitus ylläpitää munuaistoimintaa ja poistaa myrkkyä. Välillä Dana ukisi kivusta, mutta uskomattoman reipas se oli ja antoi laittaa kaikki neulat ilman ongelmia. Danalla oli turvotusta kuonossa ja kaulassa, ja ne turvonneet kohdat oli tosi kipeitä.
Lisänesteytys
Parin tunnin nesteytyksen jälkeen käytettiin Dana ulkona, jolloin se ei tehnyt muuta kuin kakan. Sitten eläinlääkäri sanoi, että voidaan lähteä seuraamaan tilannetta kotiin ja ruokaa saa tarjota pienenä määränä. Kotona täytyi seurata, että Dana hengittää ja sen tulisi pissata 12h sisällä. Kysyin siitä kuinka yleistä on, ettei pissaa tulisi niin eläinlääkäri sanoi, että on todella harvinaista, ettei virtsa alkaisi kulkemaan. Helpotuin vähän sen kuultuani ja lähdettiin kotiin. Dana oli aika pökkyräinen, mutta kotona onneksi rauhoittui nukkumaan. Välillä ukisi itsekseen, mutta malttoi kotona rauhoittua paremmin kuin klinikalla.
Kotona
Kotona suunniteltiin miten herätään yöllä seuraamaan Danan vointia. Dana ei pissannut illalla ollenkaan, myöskään ruoka ei maistunut. Se oli ulkonakin sen näköinen, että mitä me täällä oikein tehdään. Heräsin yöllä käyttämään sen ulkona niin se meni siihen pissaamisasentoon, mutta sieltä ei tullut mitään. Ajattelin, että ehkä ensi kerralla jotain tulee kun käydään. No, 12h kului eikä pissaa tullut. Aamulla ruoka kuitenkin maistui sille. Sanoin Danalle, että sinun täytyy jaksaa olla urhea, kun meidän pitää valitettavasti lähteä taas klinikalle. Soitin klinikalle ja sanoivat, että tulkaa tänne. Lähdimme sinne ja kaikenlaisia ajatuksia pyöri mielessä. Mietin, että selviääkö se tästä, voiko olla ettei se selviä.. Klinikalla Dana laitettiin heti takaisin tippaan. Siltä otettiin myös verikoe. Nyt tiesin sanoa, että Danalle täytyy olla se pienempien koirien kanyyli niin suonikin löytyi helpommin.
Tästä näkyy kuinka turvonnut kuono oli
Suupielet ihan eri tasolla turvotuksen takia
Munuaisarvot oli ok. Verikoe oli suppea, siinä ei kaikki näkynyt ja ilmeisesti laajempia verikokeita voidaan ottaa arkisin. Danan täytyi olla jälleen pari tuntia tipassa. Eläinlääkäri tunnusteli Danaa ja sanoi, ettei virtsarakossa ole mitään. Munuaiset eivät muodosta tällä hetkellä virtsaa. Munuaisarvot kertoivat, että akuuttia munuaisten vajaatoimintaa Danalla ei voi olla, vaikka oireet siihen viittaavatkin. Virtsan tulemiseksi eläinlääkäri laittoi suoraan suoneen nesteenpoistolääkkeen, jonka pitäisi edesauttaa virtsaamista.
Lähdimme käymään ulkona jonkin ajan päästä niin olihan se näky kun me siellä käveltiin. Kun Dana näytti siltä, että se etsi paikkaa niin me molemmat mieheni kanssa mentiin kyykkyyn ja tiirailtiin tuleeko sieltä pissaa, kyllä ohikulkijat katsoi vähän ihmeissään. Mikä helpotus olikaan kun sitä pissaa tuli! Oltiin niin iloisia. Sitten Danalla tulikin sitä pissaa enemmän ja mieheni jäi sen kanssa ulos. Minä menin sisälle odottamaan, että hoitaja tulee katsomaan. Kerroin, että Dana teki pissat. Dana jatkoi vielä sen jälkeen jonkin aikaa tipassa oloa ja vähän sieltä tiputteli vielä pissaa niin laitoin paperia sinne. Eläinlääkäri sanoi, että voidaan lähteä kotiin. Sanoi, että tuon nesteenpoistolääkkeen pitäisi auttaa, mutta ei tosiaan osaa varmaksi sanoa, koska tämä on ollut niin harvinainen tapaus. Määräsi kuitenkin reseptille varalta nesteenpoistolääkkeen, joka tulisi hakea apteekista, jos virtsaaminen tyssäisi illalla.
Lähdimme käymään ulkona jonkin ajan päästä niin olihan se näky kun me siellä käveltiin. Kun Dana näytti siltä, että se etsi paikkaa niin me molemmat mieheni kanssa mentiin kyykkyyn ja tiirailtiin tuleeko sieltä pissaa, kyllä ohikulkijat katsoi vähän ihmeissään. Mikä helpotus olikaan kun sitä pissaa tuli! Oltiin niin iloisia. Sitten Danalla tulikin sitä pissaa enemmän ja mieheni jäi sen kanssa ulos. Minä menin sisälle odottamaan, että hoitaja tulee katsomaan. Kerroin, että Dana teki pissat. Dana jatkoi vielä sen jälkeen jonkin aikaa tipassa oloa ja vähän sieltä tiputteli vielä pissaa niin laitoin paperia sinne. Eläinlääkäri sanoi, että voidaan lähteä kotiin. Sanoi, että tuon nesteenpoistolääkkeen pitäisi auttaa, mutta ei tosiaan osaa varmaksi sanoa, koska tämä on ollut niin harvinainen tapaus. Määräsi kuitenkin reseptille varalta nesteenpoistolääkkeen, joka tulisi hakea apteekista, jos virtsaaminen tyssäisi illalla.
Nesteenpoistolääkettä ei tarvinnut onneksi hakea apteekista, sillä Dana virtsasi. Ainoastaan nukkumaan mennessä ei pissannut, joka tietysti pisti huolettamaan. Meillä olikin sopivasti siitä ylihuomiselle jo entuudestaan varattuna eläinlääkäriaika muuhun asiaan liittyen niin se huojensi mieltä, että siellä voidaan sitten vielä katsoa, että kaikki on ok. Eläinlääkärikäynnit päivystyksessä kyynpureman osalta maksoivat kaiken kaikkiaan yhteensä 330€. Pari päivää menee turvotuksen laskemisessa ja päivä päivältä Dana on ollut enemmän oma itsensä. Jospa selvittäisiin tästä perinpohjaisella säikähdyksellä, toivotaan!
Kaksi päivää kyypureman jälkeen
Turvotus laskenut, vähän vielä silmän alaluomi roikkuu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti