sunnuntai 3. tammikuuta 2016

BAT-seminaari

Olimme BAT-seminaarissa joulukuussa opiskelemassa lisää BAT:ista ja koiran ei-toivotun käytöksen ratkaisemisesta. BAT (Behavior Adjustment Training) on Grisha Stewartin kehittämä menetelmä, jossa elämäntapana on, että jos eläin haluaa tilaa, sitä annetaan. Eläimen annetaan tehdä lähestymisaloite ja mennä kauemmas. Eläin oppii tutkitusti paremmin, kun se kokee voivansa kontrolloida tilanteita ja kokee mahdollisimman vähän huonoa stressiä. BAT sopii kaikille, mutta erityisesti pelokkaille, aggressiivisesti käyttäytyville tai helposti ylikiihtyville koirille.
Seminaari oli kuuden tunnin mittainen ja täynnä asiaa. Seminaarin piti meille Miira Hellsten Koira- ja Kissakoulu Heiluva Hännästä.  BAT:ista kirjoittelinkin täällä jo aiemmin Yksityiskoulutusta -kirjoituksessani.

BAT:issa koiran annetaan tutkia ympäristöä, ohjaaja seuraa pitkä hihna löysällä perässä. Hihnan käyttö tulee ensin opetella. Hihnan pituus saisi olla mielellään 3-4,5m, jotta koiralla olisi mahdollisuus kävellä ilman vetämättä. Koira pysäytetään hitaasti (slow stop) jos se kävelee suoraan kohti ärsykettä (=trigger) tai ei-toivottuun paikkaan. Koira kutsutaan tempun avulla pois jos koira innostuu/ylireagoi liikaa. Harjoitukset aloitetaan kaukana ärsykkeestä, jotta koira on rento. Kaikkiin muihin suuntiin voi edetä, mutta ei suoraan kohti ärsykettä. Jos koira osoittaa stressin eleitä niin koira tulee kutsua pois. Jos tulipalo on syttymässä, eli koiran ei-toivotut reaktiot ovat jo alkaneet, koira kiskotaan mahdollisimman kevyesti pois paikasta ja haetaan tilaa.

BAT:issa käytetään hyväksi eri palkkioita. Tällaisia ovat esimerkiksi maassa oleva haju, ympäristössä oleva mielenkiintoinen ja tutkittava asia, sosiaalinen kanssakäyminen, ärsykkeeltä saatava palaute ja liikkumisen mahdollisuus (koira pääsee kauemmas tai lähemmäs tai kiertämään). Ärsykkeiden suhteen täytyy huomioida etäisyys ärsykkeestä, ja myös että onko se paikallaan vai liikkuuko se. Liian montaa ärsykettä ei saisi olla kerralla, täytyy miettiä mikä on koiran taso. Lisäksi tulee ottaa huomioon muut mahdolliset ärsykkeet ympäristössä sekä äänet.

Treeniympäristön suhteen kannattaa lähteä nurmikentästä tai puistosta liikkeelle, jossa on riittävästi tilaa väistää. Aina täytyy siis olla jokin turvapaikka minne väistää! Maaston tulisi olla mielenkiintoinen, jossa on myös tuoksuja. Treenipaikkaa kannattaa sitten alkaa vaihtelemaan ja samaa häiriökoiraa/ihmistä voi käyttää useamman kerran. Olennaista on muistaa, että vähän kerrallaan vaikeampia häiriöitä ja lähempänä.

Kävimme myös läpi koiran elekieltä ja olenkin oppinut tästä aiheesta viime aikoina tosi paljon. Nykyään yritän kovasti tarkkailla omien koirieni elekieltä ja ottaa niistä oppia. Koira käyttää tilanteissa kahdenlaisia signaaleja; lähentäviä tai loitontavia. Lähentävät signaalit kertovat halusta kohdata sosiaalisessa tarkoituksessa toinen osapuoli. Niitä ovat esimerkiksi leikkiin kutsut tai muut ennen tapaamista "alistuvalta" näyttävät käytökset. Loitontavia signaaleita käyttäessään koiran tarkoituksena on pyrkiä lisäämään etäisyyttä. Turid Rugaas on kuvannut loitontavia signaaleita eskalaatiotikkailla, joilla kuvataan koiran aggression asteittaista etenemistä ja kuinka koira reagoi stressiin tai uhkaan:
  • Vihreällä tasolla koira käyttää rauhoittavia eleitä kertomaan, ettei pidä kyseisestä tilanteesta. Rauhottavia eleitä ovat esimerkiksi pään kääntäminen, haukottelu, kirsun nuoleminen, maan haistelu.. Jos se ei pääse niitä käyttämällä pois tilanteesta, se siirtyy käyttämään keltaisen tason signaaleita.
  • Keltaisen tason signaalit ovat karkottavia. Niitä ovat pieneksi tai suureksi tekeytyminen, murina, tuijotus, jäykistyminen, niskakarvojen nostaminen pystyyn.. Tätä pidemmälle tilanne ei missään nimessä saisi mennä, sillä sitten koira siirtyy punaiselle tasolle.
  • Punaisen tason signaalit ovat koirasta riippuen joko hyökkäämistä eri asteilla tai pakenemista. Esiaste on ilman näykkäisy, siitä seuraava kevyt näykkäisy ihosta, sitten pureminen jne.


Alla vielä kuvattuna koiran stressitasoja ja niiden myötä kasvavia reaktioita, vähän kuten eskalaatiotikkaissakin.



  • Kaikki koirat saadaan puremaan!
  • Koirilla on eri tilanteissa eri tasot
  • Myös oppiminen vaikuttaa
  • Jos koiraa on rankaistu aina murinasta, se ei jatkossa välttämättä murise vaan siirtyy suoraan puremiseen


  • Miira täsmensi sitä, että koira ei ole koskaan väärässä. Koira oppii koko ajan ja jatkuvasti. Poikkeuksena tästä on kuitenkin se kun koira on stressissä, tällöin koira ei pysty oppimaan. Eläin päättää, mikä sillä toimii kyseisessä hetkessä palkkiona, jonka takia ohjaajan tulisikin enemmän ajatella niin kuin koira ajattelee. Miettiä mikä toimii palkkiona, onko se leikki, sosiaalinen palkkaus, herkut, tms..

    Seminaarin kokonaisanti itselleni oli merkittävä ja tässä vain murto-osa asioista, joita kävimme läpi. Nyt on tullut ammennettua paljon tietoa, joita yritän parhaani mukaan käyttää hyväksi arjessa. Pää aivan pyörällä tästä tiedon määrästä, mutta tästä se lähtee, tie paremmaksi koiranomistajaksi ja koirakielen ymmärtäjäksi :)

    Ei kommentteja:

    Lähetä kommentti