sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Lumi tuli ja kaikkea muuta yhtä kivaa

Eilen oli ihana herätä aamulla kun maa oli aivan valkeana! Tosin lunta pyrytti ihan tosissaan ja tuuli kovasti, mutta se ei haitannut, kunhan vain oli lunta! Tuo ei ole pysyvää lunta valitettavasti, koska ensi viikolla menee taas plussan puolelle, harmi vaan.. Mutta Halti oli aivan riemuissaan! Se oli hirveän leikkisänä ulkona ja uitti kuonoa lumessa. Se yritti myös saada kenkästäni kimpoavia lumipalleroita kiinni, söpö pentunen. Dana oli myös aivan mielissään ja tytöt halusi koko ajan pihalle leikkimään. Sai ne siellä sitten ollakin, hippaa leikkivät kun katsoin ikkunasta ;) Minkahan vallan rakastaa lunta, tykkää piehtaroida lumessa aina, samoin kuin Danakin. Kaikki nämä meidän tyttärethän ovat pohjoisesta kotoisin, että eihän tuo ihme ;) Minka oli tällä viikolla viettämässä syyslomaa Syötteellä äitini ja siskoni kanssa ja siellähän oli ollut ihan älyttömästi lunta!

Halti lumileikeissä



Minka Syötteellä




Ennen lumen tuloa Halti ehti kaivaa muutaman kuopan pihalle. Peitin kuopat uudestaan mullalla ja ystävä antoi hyvän vinkin, että kannattaa lorauttaa hieman etikkaa päälle. Sehän tepsi! Ei mennyt Halti enää saman kuopan kimppuun ja muutenkaan niitä ei onneksi ehtinyt kovin montaa ilmestyä. Aina jos sen ehti yllättää itse teosta niin se lopetti sen kaivamisen heti kun torui.

Pihallaolon suhteen ollaan toimittu niin, että jos alkaa tekemään vahtihaukkua niin se on samantien sisälle tulo. Se sisälletulo on sille aika toimiva "rangaistus", koska se tykkää olla ulkona niin ei mielellään aina sisälle tuliskaan. Aika pieniä pätkiä se siellä on ja kurkitaan aina akkunasta mitä se siellä puuhaa.. Mutta sitä haukkua se tekee yleensä silloin jos näkee koiria ja kyllähän siitä meidän pihan edestä niitä tahtoo kulkea, koska se tie on tämän asuinalueen yksi päätie. Halti yleensä itsekin hoksaa milloin tuli tehtyä töppi, ja tulee itse omaehtoisesti monesti sisälle korvat luimussa, mutta joskus joudun sen kyllä hakemaankin jos turhan intohimoisesti siellä vahtii.

Asumme aika rauhallisella asuinalueella metsän keskellä ja täällä on tosi paljon oravia.. Ja Halti käy ihan kuumana niihin. Monesti kun ollaan lenkillä, niin  se ei juuri muuta tee kun tiirailee vaan puiden latvoja päin, että bongaisko sieltä jonkun kurren. Ja monestihan se bongaa. Sitten se nousee kahdelle jalalle ja alkaa haukkumaan sellaista epätoivoisen kuuloista tosi kimakkaa haukkua. Ollaan koitettu kouluttaa sitä pois siitä, katsotaan onnistutaanko ajan myötä. Täällä on ainakin usein tilaisuuksia harjoitella sitä.. Voimakas vietti sillä ainakin on.

Halti pääsi viime viikolla käymään työpaikallani uimahallissa, uimavalvojan työpisteessä. Oikein topakasti se siellä valvoi kaverina ja oli aivan ihmeissään, että mitä nuo ihmiset tuolla oikein tekee.. Luuta se söi suurimman osan ajasta ja välillä aina tarkisti akkunasta, että kaikki on varmasti pinnan päällä. Hallilla kuului paljon erilaisia ääniä niin siinä onkin hyvää totuttelua ja sosiaalistamista pennulle. Illan päätteeksi Halti olikin aivan poikki. Asiakkailta Halti sai kehuja, että ompas söpö uimavalvoja!

Halti valvoo tarkkaavaisena

Sitten tulikin väsy!

Tein jäljestysharjoituksia tytöille yhtenä sadepäivänä sisällä. Pilkoin nakkeja ohuiksi viipaleiksi ja ripottelin niitä ympäri asuntoa. Kumpikin sai vuorotellen käydä etsimässä ne ja energiaa kului, oli selvästi mieluisaa puuhaa! Lisäksi olen tehnyt älypelejä tytöille aina välillä margariinirasioista ja munakennoista. Nekin ovat osoittautuneet mieluisiksi, ja on ollut myös hauska katsella millä tavalla tytöt ratkaisee ne. Margariinirasiat on kyllä suht kestäviä, mutta munakennot on kertakäyttökamaa, ainakin Danalla :D

Halti saa aukaistua munakennon

Mutta Dana haluaa nopean ratkaisun ja repii kennon, makupalat on saatava äkkiä! :D

Haltin kanssa ollaan nyt harjoiteltu ihan tosissaan hihnassakävelyä, koska se toisinaan tykkää vetää paljon, varsinkin jos huomaa jossain jotain mielenkiintoista, jonka luokse olisi päästävä. Ollaan nyt tehty sitä, että kun hihna kiristyy niin itse pysähtyy ja sitten kutsuu Haltin luokse tai odottaa, että se itse hoksaa tulla luokse ja ottaa kontaktia. Sitten palkkaus ja mahdollisesti suunnanvaihto eri suuntaan, kuin sinne minne veti. Tätä kokeillaan nyt ja monesti kyllä jo itsekin tarjoaa sitä kontaktia kun huomaa, että stoppi tuli.
Kyllähän sitä on koittanut muistuttaa itseään siitä, että eihän se hihnassakävelyn opettaminen Danallekaan mitään helppoa pentuna ollut. Dana veti tosi paljon ja oli tosi innoissaan kaikesta, ja monet kerrat olin koivunrungossa kiinni kun ei muuten saanut koiraa pideltyä. Paljon se vaati treeniä ja kärsivällisyyttä, mutta kyllähän se oppi kuin oppikin ja nykyään kävelee kivasti hihnassa.

Koiratanssissa on ollut ihan huippua Danan kans! Siellä on opeteltu uusia temppuja ja liikkeitä, ja aina on hauskaa kun siellä ollaan. Onneksi tuo peruskurssi on saamassa jatkoa, koska ollaan Danan kans tykätty tuosta harrastuksesta tosi paljon! Olen myös Haltille opettanut niitä temppuja, mitä siellä on käyty. Voisi jossain vaiheessa lähteä Haltinkin kans tanssimaan, mutta ehkä sitten kunhan se on vähän varttuneempi.



Koiratanssi sopii Danalle kuin nappi puseroon


Labradorinnoutajat ovat tunnettuja nopeasta oppimiskyvystään ja miellyttämisenhalusta. Oman kokemuksen perusteella labradorit ovat kyllä suht helppoja kouluttaa ja ne yleensä kestää toistoja hyvin, mikä on hyvä asia.
Lueskelin eilen suomenlapinkoirien rotumääritelmää, ja lisäksi lapinkoiran luonteesta ja käyttötarkoituksesta. Siellä sanottiin, että lapinkoira on nopea oppimaan, ja se kuuntelee tarkasti ja rekisteröi kuulemansa. Olen kyllä huomannut saman, että Halti on myös tosi oppivainen ja uusien temppujen opettaminen sujuu aika näppärästi.

Minkan katse <3

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti