Juhannus meni mukavasti maalla maalaiskartanossa tyttöjen ja sukumme kanssa. Kävimme joka päivä lenkillä ihanissa pelto- ja joenranta maisemissa, ja sielu lepäsi.. Eräällä luontopolulla tosin ei hirveästi voinut levätä kun siellä oli niin nälkäisiä hyttysiä, että olivat ihan vimmatusti kimpussa. Muuten lenkit olivat tosi rentouttavia ja mukavia.
Minkalle ison porukan reissu alkaa ottaa jo voimille ja sen perussairaudet alkoivat vaivata sitä jo siihen malliin, että sen hoitaminen oli ajoittain rankkaa.. Viimeiset ajat on meillä käsillä ja sen tiedostaminen on hyvin raskasta.
Tää oli vissiin Minkan mielestä parempi peti, vaikka omakin peti olisi ollut saatavilla ;)
Kartanon pihalla on pieni lampi, jossa tytöt kävivät aina onnessaan uimassa. Halti villiintyi lammella aivan täysin ja sai aina hirveitä hepuleita juosta lampea ympäri kun Dana meni uimaan. Halti katsoi aina jonkun aikaa Danan uintia ja lähti pian itsekin perään. Harmi kun ei tullut otettua videota, se oli niin hauskaa katsottavaa. Minka nautti lammen viilentävästä vaikutuksesta, monesti kävi omia reissujakin lammella, vanha vesipelastajamme <3
Dana uiskentelemassa
Minka uinnin jälkeen
Sunnuntaina lähtöä tehdessämme olin ulkona pakkaamassa autoa, kun siskoni tuli pirtistä ja huusi, että Danaa on pistänyt joku. Se oli sisällä yhtäkkiä pompannut pystyyn ja ulvahtanut isoon ääneen. Dana juoksi ulko-ovelta suoraan minua kohti ja hyppäsi autonkonttiin ja tärisi. Aloimme heti tutkimaan sitä vaan emme löytäneet mitään, peppua se piti lattiaa vasten ja yritimme tunnustella senkin parhaamme mukaan läpi. Annoin sille varalta koirien tulehduskipulääkkeen. Harmittelin, ettei minulla ollut mukana kyypakkausta kun yleensä pidän sitä aina mukana reissuilla kaiken varalta.
Kotipihalla aukaisin kontin ja Halti hyppäsi sieltä pois. Dana ei meinannut ensin hypätä, mutta rohkaisin sitä ja se hyppäsi. Sitten huomasin, että sen masun alla oli ampiainen! Hyi kamala, Dana ravasi ja minä hätyyttelin sitä ampiaista pois ja Danakin säpsähteli sitä. Se oli siis ollut jossain piilossa! Sain sen hätyytettyä pois ja kopeloin Danan vielä kunnolla läpi, ettei missään ole mitään. Sisällä jatkoin tunnustelua ja yritin etsiä mahdollista piikkiä jostain, mutten löytänyt. Muutaman tunnin Dana oli vähän vaivaantunut ja tutkaili itseään paljon. Onneksi sitten alkoi rauhoittua ja alkoi palata normaaliin, jospa kipulääkkeestä olisi ollut apua. Ensimmäinen kerta kun meillä koiraa pistää ampiainen, tosi inhottava ja varmasti kipeä!
Oli mukava irtiotto arjesta ennen pian häämöttävää lomaa. Saimme nauttia kauniista ja lämpimistäkin säistä, todella nopeasti menivät päivät. Tytöt ovat olleetkin väsyneitä pidennetyn ja touhukkaan viikonlopun jälkeen. Nyt sitten paluu arkeen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti