Viimeinen päivä Kilpisjärvellä koitti ja päätimme pitää Tromssa-päivän. Aikaisempina päivinä Tromssassa oli satanut, mutta nyt luvattiin hyvää säätä, joten lähdimme koko konkkaronkalla ajelemaan sinne. Googlemapsin mukaan matkassa menisi 2 h 15 min. Äitini ajoi sinne ja minä ajoin sitten paluumatkan. Jännä miten maisemat muuttuivat kun rajan ylitti. Norjan puolella on erilaista ajaa, koska ajetaan vuoriston kupeessa ja näkyvyys ei ole aina niin hyvä mutkittelevan tien vuoksi. Vuoristojen koko oli hulppea ja maisemat upeita. Vuoristoissa oli paljon upeita putouksia. Yllättävän paljon asutusta siellä vuoristojen kupeessa myös on, ei tule samanlaista erämaa-vaikutelmaa kuin Suomen käsivarrella.
Jäämerenkatedraali
Tromssan kaupungin yhdisti silta
Vuoret olivat olennainen osa kaupungin yleiskuvaa, yhdelle vuorelle pääsi hissillä
Tromssan kaupungin kirjasto
Tromssassa oli jännä ajaa kun kadut olivat välillä hyvin kapeita ja kaupungissa meni pitkä, pitkä tunneli, jonka kautta ajeltiin eri puolille kaupunkia. Etsimme kauan sieltä ruokamarkettia ja kun ajelimme vähän syrjäisemmälle seudulle niin löysimme Coop-extran. Pysähdyimme pikaisesti siellä ja lähdimme ajelemaan Kilpisjärveä kohti.Tromssa on söpö jäämerellinen kaupunki, jossa varmasti aikaa vierähtäisi enemmänkin.
Tromssa
Norjan puolella matkustaminen on tehty mukavammaksi kuin Suomen puolella. Esimerkiksi yleisiä vessoja oli tien varrella suht. tiheään ja niistä oli huolehdittu, paperia löytyi. Miinuksena se, että Norjan puolella tienviitoissa ei usein lukenut etäisyyksiä kohteisiin, joissain harvoissa saattoi lukea. Suomen puolella etäisyyskylttejä oli n. kymmenen kilometrin välein. Peltipoliisejakin oli Norjan puolella ja ne olivat aika isoja pömpeleitä.
Taukopaikalla matkan varrella
Oiva matkustusautomme Corolla
Maisemat oli aika mahtavat..
Tromssa-päivän jälkeen seuraavana päivänä olikin aika lähteä kotimatkalle. Pakkasimme autoa äitini kanssa ja tytöt odottivat sisällä majapaikassamme. Kohta kuulin kun ovi aukesi ja Halti siellä katseli terassilla, niin menin sitten sen luokse ja toruin niin se oli aivan nolona, eikä enää yrittänyt aukaista ovea toistamiseen. Se kai ajatteli, että onko nuo lähdössä ilman meitä :D
En olisi kyllä halunnut lähteä sieltä pohjoisesta pois vaan eihän se auttanut. Pohjoisessa aurinko paistoi ja oli tosi lämmin. Lämpötilat nousi kun ajettiin Pelloa kohti ja ihmiset olivat siellä t-paidoissa. Kun siitä lähdettiin Oulua kohti niin taivas meni pilviseksi ja Oulun lähestyessä jo satoi, möh. Muonioon oli reissumme aikana tulleet itikat, mutta siitä pohjoisempana niitä ei vielä ollut. Oli mahtava reissu ja menemme kyllä tassukoiden kanssa sinne ehdottomasti vielä uudestaan. Ajattelin jo, että täytyy ensi kesänä tehdä uusi reissu sinne! Tytöillekin se oli varmasti elämys kun pääsivät ihan erilaiseen paikkaan olemaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti