Matkajärvellä lenkkeilyä

, , No Comments
Lähdimme tyttöjen kanssa toissa pyhänä käymään lenkillä Tervareitistöllä Matkajärven mannuilla Haltin agilityn jälkeen. Minulla on jo jonkin aikaa ollut mielessä käydä siellä järvellä, koska  se on vain n.15 min ajomatkan päässä meiltä. Matkajärvellä on kyllä hyvin kaunista ja hyvät puitteet retkeilyyn. Siellä on karttaopaste ja laavu, missä voi paistaa makkaraa. Keli oli pilvinen ja räntää satoi. Muita siellä ei näkynyt.



Pitkospuut lähtivät rannasta, joita pitkin lähdimme kävelemään



Hyvin kauniita paikkoja järven varrella

Ympäri järven oli sijoitettu tällaisia ulokkeita, joista on kesällä kätevä kalastaa


Danan silmät hohtaa..


Pitkospuut veivät metsään saakka, jossa käveltiin pikkumatka ilman puita. Siellä lähti lentoon kaksi kanalintua, jotka Halti heti huomasi ja se lähti ajamaan niitä. Dana ei huomannut mitään koska piehtaroi :D Halti tuli kutsusta luokse ja lähdettiin jatkamaan pitkospuilla kävelyä. Siitä eteenpäin oli erikoiset maisemat, vähän sellaiset erämaatyyliset. Useita reittivaihtoehtoja olisi ollut minne mennä, mutta valitettavasti on ollut niin kostea syksy, että se näkyi polulla ja kun pitkospuut loppuivat, ei voinut edetä, koska oli niin kosteaa. Pakkasilla siis voisi onnistua paremmin! Aivan mahtava patikkareitti tuo on varmasti.

Tuli meillä joka tapauksessa sellainen 3km lenkki ja tytöt saivat juosta




Ehdin juuri ottaa nuo kuvat niin Dana päätti ihan loppumetreillä järjestää hieman äksöniä ja tyttö päätti hypätä järveen. Jokin puun kannikka sieltä vedestä sojotti, joka ilmeisesti herätti sen mielenkiinnon.. Onneksi se sattui vasta lenkin loppumetreillä, mutta kyllähän se sapetti kun tiesin, että ilman seuraamuksia siitä ei selvitä. No eihän siinä auttanut kuin lähteä äkkiä autoa kohti, kääriä se siellä peiton mutkaan ja ajaa nopsaan kotia.


Kotona aloin heti pesemään sitä ja pesin Hexocil-shampoon kera ja kuivasin pyyhkeellä ja föönillä. Siitä meni ehkä tunti aikaa niin alkoi näkymään jo vesihännän oireet ja juuri kun olisi pitänyt lähteä koiratanssiin, tein sen ratkaisun, että otin Haltin mukaan. Dana jäi kotiin ja annoin sille kipulääkkeen lähtiessä. Häntä oli aivan halvaantunut tyvestä alaspäin ja Dana vähän väliä kirputti sitä.
   Dana kärsi vesihännästä kolmen päivän ajan, jolloin annoin joka päivä sille kipulääkkeen. Sitten se alkoi helpottaa ja meni ohi onneksi. Toivottavasti ei enää keksi tuollaisia temppuja! Olen muutenkin yrittänyt varjella, ettei menisi itseään uittamaan enää mihinkään ojiin tms..

0 kommenttia:

Lähetä kommentti