Rankka viikonloppu

Eipä olisi ikinä uskonut mitä viikonloppu tuo tullessaan ennen kuin sen koki. Päätettiin siskon kanssa lähteä tuttuun tapaan lenkille ja suunnattiin ihan tutuille lenkkimaastoille peltojen keskelle, missä usein tulee käytyä. Haltia en ottanut mukaan, koska sillä on ollut ripuli, joten lähdettiin vain Danan kanssa lenkille. Siskollani oli toinen koira vapaana ja minulla oli Dana vapaana. Oltiin jo pitkällä menossa, kaukana autoistamme peltotiellä, kunnes Dana päästi pienen äänen ja meni aivan ihmeelliseksi. Kuopi nenäänsä ja liikkui levottomana ympäriinsä. Menin heti sen luo ja katsoin sinne, mistä Dana lähti niin siellähän oli kyykäärme ja selvästi äreän näköisenä.

Sen jälkeen hetken meinasi tulla paniikki, kunnes tajusin, että se ei auta, vaan jotain on nyt tehtävä. Danalla näkyi verta kuonon päässä. Vietiin koirat kauemmas siitä kyystä ja aloin soittamaan päivystävälle eläinlääkärille. Se ei vastannut niin soitin miehelleni, että pääseekö hän hakemaan meidät. Se lähti liikkeelle oitis ja soitin heti perään taas päivystykseen, josta onneksi vastattiin. Käskivät tulemaan heti klinikalle ja pitämään koiran mahdollisimman liikkumattomana. Kyytablettien antamista kyynpuremiin ei suositella. Odoteltiin siinä paikallamme ja ajattelin, että kyllä olisi hirmu pitkä matka ollut lähteä kantamaan autolle koiraa, ihan mahdoton tehtävä, jos ei mieheni olisi päässyt hakemaan. Onneksi mieheni tuli tosi nopeasti, nappasi Danan kantoon ja kantoi n. 100m sitä autolle.

Kantomatka autolle

Kotimme oli siinä matkan varrella niin otetiin sieltä Halti mukaan kun ei kehdannut sitä yksin jättää mahavaivaisena. Matkalla katsoin Danaa niin sillä oli alkanut kuono turpoamaan, myös olemus alkoi muuttua uneliaaksi. Oli neuvoton olo, mutta eihän siinä mitään olisi voinut tehdä muuta kuin yrittää päästä äkkiä sinne klinikalle. Dana teki vähän sellaista kakomisääntä, aivan kuin olisi yrittänyt oksentaa.

Dana matkalla klinikalle

Klinikalle saavuttuamme eläinlääkäri tarkisti Danan ja kertoi hoitovaihtoehdoista. Hän sanoi, että yleensä näitä kyynpuremia hoidetaan tiputuksella. Myös vastalääke-seerumia heillä on muutama annos, joka voidaan halutessa antaa. Se maksaa 400e ja parantaa kuulemma ennustetta. Sanoi, ettei se kuitenkaan ole välttämätön, sillä olikohan se nyt vuosi vai pari takaperin niin sitä vastalääkettä ei oltu saatu mistään, jolloin kyynpuremapotilaat oli hoidettu pelkällä tiputuksella niin sanoi, että se oli toiminut aivan yhtä hyvin. Mietittiin mieheni kanssa siinä asiaa ja todettiin, että mennään sillä tiputuksella. Tiputuksellahan joka tapauksessa kaikki koirat hoidetaan ja se seerumi tulisi vain siihen lisäksi jos sen haluaisi. Täytyy kyllä antaa pisteet miehelleni ripeästä toiminnasta, sillä 42min meni minun puhelusta siihen, että oltiin klinikalla. Se nopea hoidon saaminen on hirmu tärkeää näissä kyynpurematapauksissa.

Dana oli reppana kun kanyylia laitettaessa verisuonta ei tahtonut löytyä. Neula piti vaihtaa pienempien koirien neulaan, jolloin vasta suoni löytyi. Inhottavaa kun suonta täytyi sillä tavalla etsiä, mutta Dana kesti sen tosi urheasti. Pari tuntia Danan täytyi olla tipassa ja suoraan suoneen laitettiin myös opiaattikipulääke, josta eläinlääkäri sanoi, että tässä tulee nyt samalla Danalle pienet lauantaikännit. Se tekee siis olon hieman pökkyräiseksi ja koira saattaa ukista itsekseen sen vuoksi. Tavallista kipulääkettä ei voida antaa näissä tilanteissa, koska ne rasittavat munuaisia liikaa.

Kysyin eläinlääkäriltä myös Haltista kun sen ripuli oli kestänyt jo neljä päivää niin hän totesi, että ripuli saattaa herkästi kestää viikonkin. Hän ei olisi huolissaan, vaan jatkaisi vielä canicurin antamista pidempään kuin sen yhden kuurin verran ja katsoa sitten tilannetta. Kysyin, että onko tarvetta katsoa paikan päällä niin eläinlääkäri sanoi, että ei ole välttämätöntä, että kuulemma kotikonsteilla kannattaa vielä kokeilla, koska eläinlääkärissä ei hirveästi muuta voida tehdä kuin antaa pahoinvoinninestolääkettä. Lähdin sitten käyttämään Haltin tarpeilla. Kun tulin takaisin niin eläinlääkäri oli huoneessa ja Danalle oltiin laitettu uusi kanyyli ihon alle niskaan, sillä turvotus oli lisääntynyt. Tipan oli tarkoitus ylläpitää munuaistoimintaa ja poistaa myrkkyä. Välillä Dana ukisi kivusta, mutta uskomattoman reipas se oli ja antoi laittaa kaikki neulat ilman ongelmia. Danalla oli turvotusta kuonossa ja kaulassa, ja ne turvonneet kohdat oli tosi kipeitä.

Lisänesteytys

Parin tunnin nesteytyksen jälkeen käytettiin Dana ulkona, jolloin se ei tehnyt muuta kuin kakan. Sitten eläinlääkäri sanoi, että voidaan lähteä seuraamaan tilannetta kotiin ja ruokaa saa tarjota pienenä määränä. Kotona täytyi seurata, että Dana hengittää ja sen tulisi pissata 12h sisällä. Kysyin siitä kuinka yleistä on, ettei pissaa tulisi niin eläinlääkäri sanoi, että on todella harvinaista, ettei virtsa alkaisi kulkemaan. Helpotuin vähän sen kuultuani ja lähdettiin kotiin. Dana oli aika pökkyräinen, mutta kotona onneksi rauhoittui nukkumaan. Välillä ukisi itsekseen, mutta malttoi kotona rauhoittua paremmin kuin klinikalla.

Kotona

Kotona suunniteltiin miten herätään yöllä seuraamaan Danan vointia. Dana ei pissannut illalla ollenkaan, myöskään ruoka ei maistunut. Se oli ulkonakin sen näköinen, että mitä me täällä oikein tehdään. Heräsin yöllä käyttämään sen ulkona niin se meni siihen pissaamisasentoon, mutta sieltä ei tullut mitään. Ajattelin, että ehkä ensi kerralla jotain tulee kun käydään. No, 12h kului eikä pissaa tullut. Aamulla ruoka kuitenkin maistui sille. Sanoin Danalle, että sinun täytyy jaksaa olla urhea, kun meidän pitää valitettavasti lähteä taas klinikalle. Soitin klinikalle ja sanoivat, että tulkaa tänne. Lähdimme sinne ja kaikenlaisia ajatuksia pyöri mielessä. Mietin, että selviääkö se tästä, voiko olla ettei se selviä.. Klinikalla Dana laitettiin heti takaisin tippaan. Siltä otettiin myös verikoe. Nyt tiesin sanoa, että Danalle täytyy olla se pienempien koirien kanyyli niin suonikin löytyi helpommin. 

Tästä näkyy kuinka turvonnut kuono oli

Suupielet ihan eri tasolla turvotuksen takia

Munuaisarvot oli ok. Verikoe oli suppea, siinä ei kaikki näkynyt ja ilmeisesti laajempia verikokeita voidaan ottaa arkisin. Danan täytyi olla jälleen pari tuntia tipassa. Eläinlääkäri tunnusteli Danaa ja sanoi, ettei virtsarakossa ole mitään. Munuaiset eivät muodosta tällä hetkellä virtsaa. Munuaisarvot kertoivat, että akuuttia munuaisten vajaatoimintaa Danalla ei voi olla, vaikka oireet siihen viittaavatkin. Virtsan tulemiseksi eläinlääkäri laittoi suoraan suoneen nesteenpoistolääkkeen, jonka pitäisi edesauttaa virtsaamista.

Lähdimme käymään ulkona jonkin ajan päästä niin olihan se näky kun  me siellä käveltiin. Kun Dana näytti siltä, että se etsi paikkaa niin me molemmat mieheni kanssa mentiin kyykkyyn ja tiirailtiin tuleeko sieltä pissaa, kyllä ohikulkijat katsoi vähän ihmeissään. Mikä helpotus olikaan kun sitä pissaa tuli! Oltiin niin iloisia. Sitten Danalla tulikin sitä pissaa enemmän ja mieheni jäi sen kanssa ulos. Minä menin sisälle odottamaan, että hoitaja tulee katsomaan. Kerroin, että Dana teki pissat. Dana jatkoi vielä sen jälkeen jonkin aikaa tipassa oloa ja vähän sieltä tiputteli vielä pissaa niin laitoin paperia sinne. Eläinlääkäri sanoi, että voidaan lähteä kotiin. Sanoi, että tuon nesteenpoistolääkkeen pitäisi auttaa, mutta ei tosiaan osaa varmaksi sanoa, koska tämä on ollut niin harvinainen tapaus. Määräsi kuitenkin reseptille varalta nesteenpoistolääkkeen, joka tulisi hakea apteekista, jos virtsaaminen tyssäisi illalla.

Nesteenpoistolääkettä ei tarvinnut onneksi hakea apteekista, sillä Dana virtsasi. Ainoastaan nukkumaan mennessä ei pissannut, joka tietysti pisti huolettamaan. Meillä olikin sopivasti siitä ylihuomiselle jo entuudestaan varattuna eläinlääkäriaika muuhun asiaan liittyen niin se huojensi mieltä, että siellä voidaan sitten vielä katsoa, että kaikki on ok. Eläinlääkärikäynnit päivystyksessä kyynpureman osalta maksoivat kaiken kaikkiaan yhteensä 330€. Pari päivää menee turvotuksen laskemisessa ja päivä päivältä Dana on ollut enemmän oma itsensä. Jospa selvittäisiin tästä perinpohjaisella säikähdyksellä, toivotaan!

Häntäkin alkoi vähän jo heilua

 

Kaksi päivää kyypureman jälkeen

 

Turvotus laskenut, vähän vielä silmän alaluomi roikkuu

Muhos-Cupissa

Muhoksella on nyt kahtena vuonna järjestetty leikkimielinen koirakisa "Muhos-cup", jossa etsitään multitalentti-koiraa. Cupissa on kolme osiota; agility, toko/rally-toko ja temppu/tanssi. Kisa-osiot järjestettiin aina noin kuukauden välein, eli ensin alkoi agilityllä, sitten kuukauden päästä toko/rally-toko ja siitä kuukauden päästä temppu/tanssi. Jokaisessa osakilpailussa palkitaan kolme parasta ja lisäksi koko Muhos-cupin parhaat. Meillä meni asiat tällä kertaa sillä lailla, ettei päästy osallistumaan kuin tanssi/temppu-osioon, mutta kiva että edes siihen. Viime vuonna ei nimittäin päästy osallistumaan yhteenkään osioon.

Osallistuimme tanssi/temppu-osioon huhtikuussa Danan kanssa. Osion tehtävät tulivat näkyville muutamaa viikkoa ennen kisaa, jotta pystyi hieman harjoittelemaan niitä. Mietin kovasti otanko Haltinkin, mutta se ei osaa noutaa käskystä niin ei olisi tuntunut reilulta pyytää siltä sellaista mitä se ei osaa. A-esteen suorittamiseen oli vaihtoehto, esim jos koira ei osaa/pysty menemään A-estettä niin sen sai kiertää niin, että koira seuraa vierellä. Osallistuminen kisaan maksoi 5 euroa ja koiran sai palkata vasta radan suoritettua. Koiralle sai porista ja kehua niin paljon kuin vain halusi.

Radasta pätkää, edettiin aina pisteeltä pisteelle kuten rally-tokossa

Tanssi/temppuradan tehtävät, suluissa minun kommentit miten meni:

1. Koira antaa tassua ohjaajalle. Tyyli vapaa. (Hyvin sujui)
2. Koira kiertää kahdeksikon ohjaajan jalkojen ympäri. (Hyvin tämäkin)
3. Koroke: koira pitää takajalat korokkeella 5 s. (Tässä Danan molemmat takajalat ei mahtuneet korokkeelle niin meni vähän ylimääräistä aikaa kun yritin tähdätä niitä siihen, mutta tuomarit huomasivat sen ja alkoivat laskea vaan sekunteja, vaikka molemmat jalat ei ihan korokkeelle mahtuneet)
4. A-esteen ylitys (Kierrettiin se ympäri)
5. Oman lelun nouto 5 metrin päästä alueelta, jossa on 2 muuta esinettä/lelua. 3 yritystä; jokainen lähempänä esinettä. (Hyvin meni, Dana lähti vaan aika järjestelmällisesti hakemaan minulle kaikkia, eli ei heti sitä omaa lelua, se oli hauskaa)
6. Makkarapätkä 2m. Pätkällä 10 makkarapalaa, jotka täytyy syödä. (Huom. koiran!). Saa olla omat namit. (Danalla oli omat namit allergiansa takia, meni kuin imuri)
7. Koira peruuttaa 2m ohjaajan edessä (Hyvin meni)
8. Puolen vaihto. Koira vaihtaa puolta ohjaajan jalkojen välistä 6 kertaa. Ohjaaja astuu 6 askelta eteenpäin. (Hyvin sujui)
9. Lentävän esineen kiinniotto. Pallo, frisbee, tms heittäminen n. 5 metrin päästä. Koiran on otettava esine kiinni ilmasta ja tuotava ohjaajalle. Saa olla oma lelu. 3 yritystä; jokainen lähempänä koiraa. (Dana väisti heittoja, mutta nouti aina ohi menneet lelut minulle takaisin, olisi pitänyt harjoitella tätä enemmän, koska kisan päätteeksi testatessani otti kopit hyvin)
10. Tuomarin kierto ja juoksu maaliin. 3 yritystä; jokainen lähempänä tuomaria. (Toisella kerralla kiersi, ekalla kerralla lähti makkaralaudalle katsomaan jäikö sinne vielä herkkuja, haha!)
 

Arvostelu: Jokainen suoritus kellotetaan. Koirakko saa tuomarin luvalla siirtyä seuraavaan kohtaan radalla.

Nopeus oli siis valttia kisassa. Oli tosi hauska kisa ja naurua riitti ratoja katsellessa. Se oli selvästi koiristakin hauskaa tekemistä, etenkin makkarapätkä keskellä rataa. Yleisesti mietittiin muiden kanssa, että ehkä vähän enemmän tanssia olisi toivonut radalta, kun muissa osioissa tehtävät oli vastanneet hyvin sitä lajia. En itse miellä niinkään tempuksi makkarapätkää vaan enemmän ominaisuuden testaamiseksi (onko ahne vai ei) ja A-esteen ylitys on enemmän minusta agility-juttuja kuin temppu, mutta tiedä vaikka tämä osio joskus muuttuisi enemmän siihen tanssilliseen suuntaan. Tai temput olisi sellaisia temppuja, jotka olisi opetettavissa koiralle kohtuu nopeasti kuten vaikkapa kieri, kumarra tms niin se voisi innostaa niitäkin mukaan, jotka ei harrasta kyseistä lajia. Meillähän meni loppujen lopuksi ihan mukavasti kisa, sijoituimme kolmansiksi. Dana voitti pari lihatikkua, luuta ja lelun. Näitä leikkimielisiä kisoja lisää, hyvää kokemusta koirallekin tällaiset tapahtumat! Kiitos järjestäjille!

Kolmas sija

Nose-Work koulutuksessa

Ollaan tehty Haltin kanssa Nose Workissa kaikkia etsintöjä, eli laatikko-, ajoneuvo-, sisä- ja ulkoetsintää. Ainoa mikä vaivaa sen verran, etten ole kokeisiin sen kanssa lähtenyt, on se sen ilmaisu. Se on siis ilmaissut katseella, koska se on tullut siltä luontevasti, mutta sen ilmaisun ongelma on se, että joskus se tekee sen oikeasti hajun löytäessään ja joskus se tekee sitä myös vaikkei olisi löytänyt hajua. Aivan niinkuin testaisi, että tulisko se nami tästä. Siinä vaiheessa ohjaajan asemassa on melko hankala tietää onko se löytänyt hajun vai ei. Toki helppoa se sitten on jos itse olen tehnyt piilon (kuten yleensä) ja silloin voin vahvistaa sitä sen oikeaa ilmaisua. Toista se on sitten kun en tiedä sitä ja sehän olisi sitten edessä kun kokeisiin menee. Olen tätä vahvistamistekniikkaa tehnyt aika kauan aikaa ilman isompia tuloksia, joten ulkopuolisen kouluttajan apu tuntui tarpeelliselta.

Osallistuimme Haltin kanssa Oulun koirakerhon Nose Work-koulutusviikonloppuun, jossa kouluttajana toimi Ida Jokela Hundidasta. Kävimme läpi neljä eri etsintäpistettä. Ida huomasi myös saman ongelman Haltin ilmaisussa, ja ehdotti voisiko Haltille ajatella ilmaisuksi esimerkiksi istumista. Olin samaa mieltä, että se voisi toimia, koska sitä Halti tekee myös mielellään. Aloimme sitten poimimaan sitä niin, että kun Halti löysi hajun niin palkka siitä ja kun se saatiin ohjattua istuma-asentoon hajulle niin siitä tuli toinen palkka. Tätä tehtiin koko ajan ja jatkamme harjoittelua kotona. Se ainakin tuntui paljon varmemmalta tavalta kuin katse, vaikka se sitä katsetta mielellään tarjoileekin. Halti on yleensä nopea oppimaan, joten katsotaan mihin tämä johtaa. Ida kehui Haltin tarkkuutta ja sanoi, että Halti on fiksu koira. Näillä Idan ohjeilla on hyvä jatkaa treenailua!

Innoissaan ♡

Agilityn ohjauskuvioita

Viime aksatreeneistä vähän postausta. Nyt sain monenlaista videopätkää niin on mukava katsoa, että mitäs sitä tulikaan tunaroitua, heh! Otettiin hieman ohjauskuvioita, ja niiden treenaaminen onkin minulle ihan tarpeen. Allaolevassa videossa pakkovalssin opettelusta pätkää. Meidän aksaohjaaja on huippu kun hän huomaa heti missä teen virheen. Me ollaan kyllä hyvässä opissa kun saadaan olla hänen ohjauksessa. Kiitos Jennille kuvaamisesta.

Pakkovalssia

Allaolevalla videolla harjoiteltiin pakkovalssin tekemistä ja myös persjättö olisi ollut toinen harjoitus vaan minulla ei nähtävästi oikein irronnut se tuossa tilanteessa. Alussa jouduin tekemään hirveästi ajatustyötä sen suhteen, ettei se valssi sieltä vaan puskisi, koska se minulla aina tuntuu tulevan sieltä jostain selkärangasta. Valssi, valssi, valssi.. Onhan se niitä ensimmäisiä opetettuja kuvioita ja siksi tulee niin automaattisesti. Sitten kun siihen vielä yhdistetään Haltin nopeus niin sitä ei aina tiedä mitä heitän tarjolle siinä tilanteessa. Noo, sieltähän se valssi kuitenkin puski, haha!

Eli pakkovalssi ja valssi

Sitten vielä radasta pätkää, jossa hauskuus jatkuu. Nimittäin ensin Halti menee hukkaan minulla ja kohta se jo vilahtaakin sieltä minun takaa putkeen ja saan pinkoa perässä. Kepeillä se sitten lähtee jonkun ihme hajun perään ja kun ohjaan sen takaisin niin siltä tulee sanallista palautetta. Ja parilla viime esteellä unohdan mitä siellä piti tehdä. Vaan parasta on se, että meillä on hauskaa!

Rata pikkusähläyksillä maustettuna

Doboilua

Ollaan nyt doboiltu jälleen aktiivisemmin tilattuani oman pallon meille. Dobo-pallo maksaa koosta riippuen n. 30-80e. Dobo-pallon koko määräytyy koiran säkäkorkeuden mukaan. Pallon tulee olla korkeudeltaan vähintään 10-15cm koiran säkää korkeampi. Meillä on isoille koirille tarkoitettu pallo eli 85cm, joka vastaa Danan kokoisen koiran pallokokoa. Dobo-kouluttaja ohjeisti meille silloin, että vaikka Haltille sopiva pallo olisi 65cm voi Halti kuitenkin doboilla isommalla pallolla. Eli lähtökohtaisesti ennemmin isompi pallo koiralle kuin pienempi. Molemmat voivat doboilla samalla pallolla ja se on kätevää. Dobosta onkin yksi aiempi postaus jo olemassa täällä. Olemme siis Haltin kanssa käyneet muutama vuosi sitten Dobon alkeiskurssin ja nyt kävimme alkeiskurssin myös Danan kanssa. Doboilu on todella mukavaa yhdessätekemistä ja jumppaamista sekä koiralle että omistajalle.

Koiran saama hyöty doboilusta:

-kehittää koiran keskittymiskykyä

-kehittää koiran ketteryyttä, tasapainoa ja kehonhallintaa, mikä vähentää koiran loukkaantumisriskiä ja parantaa kisakoiran suorituksia

-vahvistaa koiran lihaksistoa, myös syviä lihaksia

-auttaa koiraa venyttämään itseään ja poistamaan lihasjännityksiä

-parantaa ja tukee suhdetta ohjaajaan

Halti makaa pallolla

Mitäs seuraavaksi?

Ennen varsinaista dobo-treeniä tehdään aina alkulämmittely, joka voi olla vartin mittainen kiihtyvätahtinen kävely. Lisäksi alkulämmittelynä voi tehdä erilaisia temppuja kuten pujottelua ohjaajan jalkojen välistä, ohjaajan ympäri kiertämistä, kasia... Sen jälkeen tehdään kevyt liikeratojen avaus, jossa käydään hetkellisesti ääriasennossa ja palataan takaisin. Esimerkkinä tästä koiran etuosan ja kaulan venyttely, yläniskan, selän, kylkien, vatsalihasten ja takareisien venytys. Sitten voidaan aloittaa harjoittelu.

Harjoittelun voi aloittaa esimerkiksi tasapainotyynyllä tehtävistä liikkeistä. Esimerkkejä tasapainotyynyllä tehtävistä helpoista liikkeistä ovat etutassut tyynylle, takatassut tyynylle ja istuminen tyynyllä (takatassuilla). Danalle tasapainotyynyllä tehtävät liikkeet olivat ennestään tuttuja niin ne sujuivat ihan mukavasti. Sitten siirrytään dobo-pallolla tehtäviin liikkeisiin.

Istuminen pallon päällä koiraa tukien

Koira houkutellaan namin avulla tutustumaan dobo-palloon. Sen jälkeen koiraa houkutellaan nostamaan etutassut pallolle. Kun tämä onnistuu, kannustetaan koiraa ponnistamaan pallolle. Kun koira tulee pallon päälle ensimmäisiä kertoja, saa koira valita itse mieluisan asennon tasapainon löytääkseen ja ohjaajan on hyvä tukea koiraa. Koiraa tuetaan pallolla tarvittaessa, mutta ei pakoteta pysymään siinä, vaan koira saa tulla pallolta pois milloin haluaa. Näin koira oppii, että pallolla on mukava olla ja sieltä voi tarvittaessa tulla aina pois. Halti ketteränä koirana oppi aika nopeasti tykkäämään dobo-pallon päällä olemisesta. Dana alkuun hieman jännitti pallon päällä olemista, mutta pääsi jännityksestä sillä tavalla, että sai hyviä makupaloja ollessaan pallolla ja sai tulla pallolta aina pois kun halusi.

Helppoja pallolla tehtäviä liikkeitä ovat makaaminen ja istuminen pallon päällä. Jos nämä sujuvat koiralta, voi myös kokeilla seisomista pallon päällä. Sitten lisää haastetta saa kun koira istuu pallolla ja kokeilee antaa tassua. Pallon pyöritystä voi kokeilla etutassuilla niin, että koira seisoo poikittain olevan pallon vieressä (ohjaaja vastakkaisella puolella) ja houkutellaan koiraa nostamaan etutassut pallolle. Tavoite on saada koira pyörittämään palloa niin, ettei sen kyynärpäät koske palloon. Tätä voi kokeilla niin, että koira pyörittää palloa eteenpäin tai toiseen suuntaan, jolloin koira joutuu pakittamaan ja käyttämään takapäätään enemmän.

Dobotreenin jälkeen on tärkeää tehdä loppuvenyttelyt ja jäähdyttely. Loppuvenyttelyissä voidaan tehdä esimerkiksi alkuvenyttelyt niin, että asennoissa pysytään vain 5-10 sekuntia ja palataan takaisin. Teimme Danan kanssa alkuvenyttely liikkeitä ja lisäksi kyljet venyteltiin dobo-pallon avulla seisaaltaan. Loppuvenyttelyiden jälkeen käydään vielä vartin verran ravilenkkiä, jonka vauhti hidastuu loppua kohden. Doboilu on kyllä tehokasta treeniä, jossa itsellekin tulee hiki. Dana oli innoissaan dobon alkeista ja loppupäivän uni maistui. Toivottavasti saamme jatkokurssinkin tänne, oli niin mainiota! Lisää dobo-liikkeistä löytyy sivulta http://www.dobo.fi/.

 

Unta ei tarvitse odotella dobon jälkeen

Etelän tanssikisat

Olimme viime kuussa Janakkalan koiratanssikisoissa kisaamassa. Saimme kisapaikan jopa suoraan, ei tarvinnut varapaikalta jonottaa kisaamaan. Olemme pitkin kevättä harjoitelleet uusia liikkeitä, joita olen suunnitellut ottavani mukaan tähän koreografiaan. Kisojen lähestyessä huomasin muutamien liikkeiden kohdalla kuitenkin, että Dana ei tee niitä välttämättä ilman herkkuja, saati sitten kun liikkeitä pitäisi pystyä tekemään putkeen tosi paljon ilman palkkaa itse esityksessä. Päätin sitten jättää muutamat uudet liikkeet vielä paremmalle harjoittelulle ja siirtää ne myöhemmälle ajankohdalle. Muutamat sujuvat uudet liikkeet otin koreoon ja muokkasin melko paljon koreon sisäistä järjestystä uusiksi. Oli aika epävarma olo lähteä kisaamaan.

Sen lisäksi samalla viikolla Dana taas kuolasi itsekseen. Mietin, että täytyykö lähteä lääkäriin, mutta mietin toisaalta, että mitäpä se lääkäri siihen osaa sanoa. Kypsensin lihan aamuruokaan ja turvotin iltanappularuoan. Niistä toimenpiteistä oli onneksi apua. Veikkaan, että lisääntynyt närästys johtui myös siitä, kun treenattiin paljon ja namuja kului tietysti sen takia tavallista enemmän.

Tytöt hotellin tervetuliaiskassin kera 

Hotellihuoneessa hengailua

Lähdimme kisaa edeltävänä päivänä matkaan ja ajoimme Hämeenlinnaan. Illalla kävimme lenkkeilemässä ja ihailemassa Hämeen linnaa, ja asetuimme Sokos Hotelliin. Hotellissa oli jälleen karvaisia lapsosia muistettu omilla kivoilla tervetuliaispaketeilla. Vähän ikävä puoli hotellissa oli se, että kaikki koirahuoneet oli sijoitettu lähekkäin ja vastakkaisessa huoneessa oli vahtikoiria, jotka haukkuivat melko herkästi. Se stressasi selvästi Danaa ja Innaa. Aamulla söimme kattavan aamupalan ja lähdimme suuntaamaan Janakkalaan.

Hämeen linna

Janakkalan koirakerhon halli oli puolilämmin, keinonurmipohjainen halli, oikein kiva. Nurmessa oli hieman korkkirouhetta, mikä kiinnosti joitakin koiria vähän liikaakin. Kilpailukehän koko oli n.18x22m. Halli oli koristeltu niin kauniisti! Järjestäjät olivat kyllä nähneet paljon vaivaa. Kisapaikalla treenattiin Danan kanssa muutama liike läpi lämmittelykehässä. Dana teki ne ihan hyvin, mutta läähätti ja vire ei ollut ihan parhain mahdollinen. Osasin odottaa, ettei esityskään varmasti tule olemaan nyt meidän parasta antia.

Tanssiesityksestä 

Kiitos Jennille kuvista

Olimme viimeisenä esiintymisvuorossa freestylen avoimessa luokassa. Minun jännitys oli aika perusjännitystä, odotukset ei olleet korkealla. Oli hyvä niin, sillä eihän Dana ihan parhaalla vireellä sitä tehnyt, mutta ei se nyt varsinaisesti huonostikaan mennyt. Dana vähän hidasteli eikä välillä reagoinut käskyihin heti. Ehkä kuitenkin meidän aikaisempiin kisavetoihin verrattuna meni heikommin vireen puolesta, mutta muuten teki yllättävän hyvin. Paremmin siis kuin alkuun odotin. Pisteetkin olivat kivat, mutta kumaan eivät aivan riittäneet. Yksi tuomari olisi antanut kuman. Olen joka tapauksessa tyytyväinen. Dana sijoittuikin hienosti toiseksi omassa luokassaan. Palkinnoksi saimme lahjakortin Jankk:n kisoihin, vinkupallon ja suklaata.

Dana Freestylen avoimen luokan 2. sija 

Dana ja Inna omien luokkiensa kakkoset

Tulos: 2. sija FS AVO-EH 159,34p

Tuomareiden arvostelut:

Nadja Böckerman: Hieno teema ja tulkinta. Liikkeitä naftisti, mutta koira teki siistiä työtä. Kaunista ohjaamista. Voisiko ohjelmaan liittää vielä teknistä vaativuutta? 80/81, 161p

Mari Väänänen: Koiralle kaipaisin vähän lisää reaktionopeutta vihjeisiin. Kivoja liikkeitä, mutta tarkkuutta lisää. Koreografia eteni kivasti ja oli tehty musiikkiin. 78/80, 158p

Mari Owsley: Koira tulisi saada terävämmin mukaan tekemään ohjaajan kanssa. Hyvää yhteistyötä :) 78/81, 159p

Palkintojenjaossa

Oli jälleen tosi kiva reissu hyvässä seurassa. On nuo tanssikisareissut vaan aina niin mukavia ja niistä jää niin kivoja muistoja! Nyt onkin hyvä alkaa harjoittelemaan niitä vaativampia liikkeitä kesäkuun kisoja varten, jos jotain niistä ehdittäis saada niin hyvälle mallille, että voisimme esitykseemme ottaa.

Dana-kulta kotona ruusukkeen kera

Danan tilanne

Minun täytyi varata taas Danalle aika klinikalle erikoisten oireiden vuoksi. Dana on jo jonkin aikaa tehnyt maiskuttelua ja sillä on saattanut roikkua pitkä kuolamälli suupielestä, vaikkei olisi ollut ruoan kanssa missään tekemisissä ennen sitä. Lisäksi Dana on kolisutellut hampaita yhteen oikein kuuluvasti, ikään kuin pureskellut ilmaa. Katselin suuhunkin enkä löytänyt mitään erikoista.  Dana on ollut myös tosi huomionhakuinen. Eläintenhoitaja sanoi, että kuulostaa, että Danalla on huono olo, ja että vähärasvaisemmasta ruoasta voisi löytyä apu. Saatiin aika sopivasti niihin aikoihin kun meidän oli tarkoitus muutenkin toimittaa pissanäyte.

Jätin öljyn lisäämisen ruoasta pois sen myötä kun puhuin hoitajan kanssa puhelimessa. Mittasin huvikseen ph-liuskoilla edeltävällä viikolla Danan virtsan ph:n ja se näytti kohtuu ok lukemia. Osasin sitten odottaa, ettei siinä eläinlääkärille vietävässä näytteessäkään ole varmaan mitään, ellei sitten kiteitä. 

Kovin innoissaan Dana ei ollut eläinlääkärille menossa kun viime käyntikerralla jouduttiin ottamaan ne verikokeetkin. Paljon ennemmin Dana olisi jatkanut hoitajan luona rapsuteltavana oloa kun eläinlääkäri kutsui sisään, mutta nöyränä tyttönä kuitenkin kävi peremmälle. Tällä kertaa Dana sai onneksi mukavamman kokemuksen lääkärikäynnistä, sillä sitä ei pistetty vaan ainoastaan tutkittiin pöydällä. Eläinlääkäri kyseli paljon ja totesi, että kuulostaa, että Danalla on närästystä, mahalaukun ärsytystä. Lääkkeeksi määräsi kahdeksi viikoksi happosalpaajan ja muutoksia ruokintaan: aamulla annettava toistaiseksi samanlaista ruokaa (eli ei isoja vaihteluita lihassa), on valittava vähärasvaisimmat lihat (poro, hevonen), lihan voi kypsentää ja voi kokeilla antaa pelkkää nappulaa. Yhtä muutosta tulisi seurata vähintään muutama viikko, jotta johtopäätöksiä voidaan tehdä. Eläinlääkäri sanoi, että soittelee jos pissanäytteestä löytyy jotain, mutta ei ainakaan silloin näkynyt mitään. Ei ole myöskään soittanut, joten siinä oli kaikki ilmeisesti ok.

Olen tuon käynnin jälkeen antanut vähärasvaista lihaa, kaventanut lihavalikoimaa ja kokeillut kypsentää lihan. Tietysti seuraten aina yhtä muutosta useamman viikon. Lisäksi olen turvottanut iltanappulat kun luin siitäkin jostain. Lääkekuuriakin syötettiin se kaksi viikkoa, eikä siitä tuntunut olevan hyötyä. En ole sitä pelkän kuivamuonan antamista vielä kokeillut enkä varmaan kokeilekaan. Oireilut ovat nimittäin enemmän iltapainotteisia, eli iltaruoka mahtaa vaikuttaa oireiluun. Danan allergia tässä lisäksi ei tee asioista helppoja. On tuntunut, ettei mistään ole oikein apua. Ikävä katsoa sitä kun toisella on huono olla. 

Olen nyt kääntynyt ravintoneuvojan puoleen, sillä eläinlääkäri ei enää tiedä, mitä voisi tehdä. Ei kai muuta kuin antaa lääkettä vaan, mutta minusta siinä ei ole mitään järkeä kun siitä ei ole mitään hyötyä ja jokuhan tuota aiheuttaa. Se syy vaan täytyy löytää. Katsotaan mitä ravintoneuvoja ohjeistaa, ainakin lupaavasti on asia lähtenyt käyntiin.

Long time no see - agility

Viime aikoina ollaan taas yritetty aktivoitua aksan saralla ja ai että kun Halti on ollut liekeissä, niin mielissään! Ollaan käyty omatoimitreenaamassa, ja ryhmässä käytiin sijaistamassa viime viikolla. Ensi viikolla mennään taas. Sijaisuuksia on onneksi tiedossa nyt jatkossakin kun ollaan ilmoittauduttu sijaiskoirakoksi, eli tuurataan niitä koirakoita, jotka ei pääse paikalle. Se sijaistaminen on juuri unelmatilanne minun vuorotöiden kannalta kun ryhmäpaikkaa ei ole oikein järkeä maksaa kun joka toinen kerta jäisi aina välistä. 

Jenni ja Halti tekemässä Muhos-Cupin agilityrataa

Minä ja Halti ryhmätreeneissä, oli niin hauskaa!

Olimme sijaistamassa ryhmätreeneissä ja kyllähän se oli sellaista komediaa, että kaikki sai kyllä hyvät naurut minun ohjaustoilailuista! Sitten kun pääsin alun sähellyksen jälkeen kartalle niin sehän alkoi jo ihan sujumaan ja siitä näytteenä tuo alin video. Harmi kun niitä toilailuja ei tullut videolle, olisin itsekin halunnut nähdä, että mitä oikein tein kun en itsekään ehtinyt rekisteröidä! Mutta ennen kaikkea minä tarvisin sitä treeniä, Halti on minua pidemmällä agilityssä, koska se on harrastanut sitä enemmän kuin minä. Treenien vetäjä kyseli olenko mittauttanut Haltia ja sanoi, että se on kyllä pätevä koira.

Halti on siitä hauska, että kun se jotain päättää niin se myös toimii niin. Esimerkkinä noissa ryhmätreeneissä oli kohta, jossa piti yhden putken jälkeen hypätä este ja lähettää heti toisen putken lähempänä olevaan päähän. No ensimmäisellä kerralla minä sössin sen kun ohjasin sen väärin ja Halti meni toisesta päästä sitä putkea. Toisella kerralla minä korjasin ohjaukseni ja silti Halti meni toisesta päästä putkea. Sitten treenien vetäjän täytyi tulla siihen putken suun eteen, ettei Halti mene sinne niin eiköhän siltikin vielä yrittänyt mennä, kyllä meitä nauratti kun Halti juoksi vaan päin toisen jalkoja! Sitten vasta tajusi, että niin joo, täytyy varmaan mennä tuonne minne mami ohjaa. Odotan kyllä, että päästään taas treenailemaan lisää, oli niin hauskaa!

Juhlakalut juhlii

Helmikuu on tyttöjen synttärikuu ja molemmat täyttävät vuosia viikon sisällä toistensa syntymäpäivistä. Haltilla tuli 7.2 neljä vuotta mittariin ja Danalla 13.2 seitsemän vuotta. Kuinka aika rientääkään, Dana harmaantuu aivan älytöntä vauhtia koko ajan. Molemmat tytöt kävivät myös rokotuksilla päivää ennen Haltin synttäreitä ja niin nätisti olivat.

Eläinlääkärissä

Halti 4v

Dana 7v

Minulle ilmoitettiin, että Mustissa ja Mirrissä on tytöille synttärilahjat. Tytöt saivat sieltä natures menu-herkkuja sekä pure naturalin märkäruokaa, kiitos Mustille ja Mirrille! Tytöt palkittiin kennelkerhomme vuosikokouksessa koetuloksistaan ja molemmat saivat söpöt pinkit ruokakupit. 

Virikkeistämistä ja aktivointia

Olen etenkin viime aikoina perehtynyt koiran virikkeistämis- ja aktivointipuoleen, koska niistä saa niin paljon hyötyjä. Termeistä sen verran, että aktivointi on aktiviteettia, jossa koira joutuu käyttämään sekä aivojaan että lihaksiaan. Fakta on, että aivojumpalla koiran saa väsytettyä paljon paremmin kuin liikunnalla. Virikkeistäminen on koiran mahdollisuus toteuttaa synnynnäisiä käyttäytymistarpeitaan. Virikkeistäminen vähentää stressiä ja lisää hyvinvointia. Myös koiran ja omistajan suhde paranee. Meillä molemmat tytöt ovat kiinnostuneita myyrästämisestä, Halti vielä enemmän kuin Dana. Halti on saanut muutaman saaliinkin. Ennen ajattelin, että iiks apua kun se sai jonkun hiiren kiinni, mutta nykyään olen sitä mieltä, että antaa palaa. Se tekee hyvää koiralle, että saa toteuttaa luonnollisia käyttäytymismallejaan.

Virikkeistämistä; myyrästäminen

Tätä on hauska katsella, Halti kaivelee isoja kuoppia

Toinen helppo virikkeistämisen keino on ruokahetken vieminen vielä hauskemmalle tasolle ja tarjota ruoka jotenkin muuten kuin vain "tylsästi" kupista. Olen tehnyt sellaista, että kuivanappulat ripotellaan lattialle ja koirille jaetaan omat tilat joissa saavat jäljestää omat ruokansa. Tästä ovat tykänneet tosi paljon! Myös rauhoittaa ahmimiseen taipuvaista koiraa syömisen suhteen (kröhöm, Dana). Olen lisäksi tehnyt sitä, että olen laittanut ruoan johonkin aktivointileluun, joten on täytynyt tehdä vähän enemmän työtä sen saamiseksi. Tämä onnistuu sekä märkäruoalla/raakaruoalla (esim. kongin sisään) että kuivanappulalla (esim. aktivointipallon sisään, josta silloin tällöin tippuu nappula). Usein myös laitan jonkun lelun kuppiin, jolloin syöminen ei olekaan niin helppoa kuin yleensä. Joku päivä ostan kyllä tytöille sellaiset labyrintti-ruokakupit, nekin tuo hieman haastetta ja pähkäilyä ruokahetkiin.

Aamuruokailua kongista 

Sitten aktivoinnista. Olen ottanut milloin mitäkin materiaaleja talteen, joista olen ajatellut, että voisivat sopia aktivointitehtäviin. Esimerkkinä yläpuolen kuvissa lahjapaperirullan hylsy, eli rullalla oleva kartonki. Sen täytin niin, että ihan sinne tiukimpaan/sisimpään mutkaan laitoin ohuen luun, ja siitä eteenpäin väleihin tuli pieniä namuja. Kun ne oli aseteltu sinne, laitoin vielä rullan sisälle muutaman herkun. Tässä käy kuten yleensä pahvisten puuhamateriaalien kanssa, että Danan strategia on repiä koko kartonki herkut saadakseen, kun taas Halti haluaa oikeasti ratkoa miten ne herkut sieltä saa. Muita hyviä aivojumppamateriaaleja ovat esimerkiksi tyhjät margariinirasiat, talouspaperihylsyt, maitotölkit, kananmunakennot ja limsapullot.

Älypelit kehittävät erityisesti koiran turhautumisensietoa. Myös koiran ongelmanratkaisukyky, itsetunto ja itsenäinen toiminta kehittyy. Meillä älypelejä pelataan aina yhdessä. Minä valvon ja täytän peliä koirien odottaessa käskyn alla. Toisen täytyy malttaa aina odottaa kun toinen pelaa ja siitä myös palkataan. Kaikissa peleissä ja leluissa täytyy aloittaa riittävän helpolta tasolta ja nameja saisi tulla aluksi vähän väliä, jotta koira jaksaa kiinnostua lelusta.

Luvan odottamista

Siskoni vinkkasi kätevästä aktivoinnista, nimittäin namujen piilottamisesta viltin mutkaan. Molemmille koirille tulee omat viltit, jonka kerroksiin piilotetaan herkkuja. Sitä mukaa kun herkkuja laitetaan väleihin, taitellaan viltti pinoon. Sitten valitaan sopivat paikat puuhastelulle, jotta aivojumppaa saa tehdä rauhassa. Tässä puuhassa aikaa kuluu hieman enemmän, ja lopputulos on (ainakin yleensä) väsynyt ja tyytyväinen koira.

Uusia aktivointileluja mustista ja mirristä

Ei ole ihan helppo kun hakaset estävät nameja pääsemästä ulos

Tämän sisään voi laittaa vaikka mitä

Meijän nörtti-Halti pelasi hiiripeliä nimeltään "Mouse", mutta ei tykännyt siitä kun hiiri jatkoi aina vaan menoaan vaikka siihen koski

Halti hieronnassa

Halti on jälleen päässyt pari kertaa Lauran hierottavaksi. Nyt molemmilla kerroilla Halti on hierottu pöydällä ja yllättävän helposti se on siihen kyllä tottunut. Danaa ei ole ollut tarpeen hieroa kun sillä on ollut ihan hyvä tilanne lihaksissa, liekö sillä sitten parempi aineenvaihdunta vai mistä johtuu. Olen ottanut Danan kuitenkin mukaan sen takia, ettei tarvitse kotona olla yksin sen aikaa tylsistyneenä.

"Tutti/dödö" mukana, välillä Halti hapuilee sitä tassullaan jumikohdissa

Dana on vetänyt hirsiä lattialla sillä välin kun Haltia on hierottu

Halti nauttii

Nyt etenkin tämän viikkoisessa hieronnassa huomasi, että Halti varsin tyytyväisenä makoili paikoillaan. Kävikin ilmi, ettei jumeja isommasti ollut, lähinnä takapäässä oli jumeja, mutta muuten oli varsin hyvä tilanne. Laura meinasikin, että nyt voi pitää vähän pidemmän tauon hieronnoissa. Joskus keväämmällä ottaisi sitten hieronta-aikaa jos näyttää, että jumeja alkaa olla. Danalle ei välttämättä tarvitse vielä silloinkaan. Kiitos Lauralle jälleen!