Mejäilyä

Kävimme Elinan ja tyttösten kanssa mejäilemässä pari viikkoa sitten. Menimme meidän lähellä olevaan metsään tekemään jäljet. Oli ihan hyvä kokeilla jälleen vähän erilaista maastoa, joka on osittain helppokulkuista ja osittain vaikeakulkuista. Aloitimme Danan jäljen tekemisestä. Halusin tehdä sille hieman pidemmän kuin viimeksi, ja siitä tulikin ihan sopivan mittainen. Minä laskin ja merkkasin jäljen ja Elina tuli minun perässä veretetyn sienen kanssa. Kyllä me mietittiin siinä, että jos joku näkisi meidät niin mitähän ne aattelisi kun veripullon kanssa lotrataan, heh!
Kiitos kuvista Elinalle.

 

Danan jälki 170m

Merkitty jälki

Sitten tehtiin Lumolle sopiva aloittelujälki, jonka pituudeksi tuli 90m. Sen jälkeen tehtiin Haltille jälki, josta tuli hieman lyhyempi kuin viimeksi, mutta se ei toisaalta haittaa, koska maasto oli nyt vähän haastavampi. Pituutta jäljelle tuli 110m. Siinä vaiheessa minulla loppui merkit kesken niin ajettiin Danalla sen jälki, jonka jälkeen teimme heti Taikan jäljen.

 

Haltin jälki 110m

Alussa istutaan

Danalla meni hyvin jäljellä. Aluksi rauhoitin sen istumaan, jonka jälkeen opastin sen alkumakaukselle. Sitten sanoin "jälki" ja annoin tytön mennä itsenäisesti. Se oli vauhdikasta menoa, välillä piti vähän jarrutella. Dana käytti jälleen molempia vainuja, maa- ja ilmavainuja. Ei ihan jäljen päältä aina kulkenut, mutta koko ajan pysyi jäljellä. Danaa sai rauhoittaa pysähtymään makauksiin ja syömään sieltä herkkuja kun se oli niin innoissaan vaan siitä jäljen ajamisesta, ettei olisi malttanut jäädä makauksille kuppaamaan.

Makauksella

Loppupätkä makauksen jälkeen olikin vähän hankalampaa maastoa, jossa jälki meni korkeiden suopursujen läpi. Dana meni rohkeasti eteenpäin, pomppien ja loikkien. Se oli varsin hauska näky. Hienosti tyttö selvisi loppumakaukselle haastavasta etenemisestä huolimatta, vain yhdesti poikkesi jäljeltä, mutta löysi takaisin. Dana oli kiinnostunut sorkasta, haisteli ja vähän lipaisi sitä. Olin vielä varalta laittanut siihen vähän makupalojakin, koska viime kerralla mejäillessähän se sorkka oli sattunut lähelle muurahaispesää, jota Dana ei tietenkään ihan hirveästi arvostanut. Nyt meni kyllä hyvin ja tärkeintä oli, ettei sille ollut jäänyt siitä mitään ikävää mielikuvaa ainakaan näillä näkymin. Meni tosi kivasti jäljestäminen ja tyttö oli tyytyväisen näköinen!

Loppumakauksella kaadolla

Istuminen ja rauhoittuminen

Alkumakauksella

Makupalojen syöntiä makauksella

 

Haltin vuoron koittaessa käveltiin sen kanssa jäljen lähelle, jossa myös rauhoitin sen ensin istumaan, jonka jälkeen opastin sen alkumakaukselle. Sitten sanoin "jälki" ja Halti lähti jäljestämään. Haltin kanssa eteneminen on verkkaisempaa verrattuna Danaan, mutta veikkaan, että ne on niiden rotujen tyylit. Ainakin näiden kokemusten perusteella kun on nähnyt useamman labbiksen ja useamman lapparin mejäilemässä. Halti kulkee tosi tarkasti, aivan jäljen päällä ja käyttää paljon maavainua, joskus harvemmin ilmavainuakin. Jälki meni pikku mäntyjen ja kuusien tiheistä väleistä läpi. Makaukselle Halti pysähtyi hyvin ja rauhoittui siihen mukavasti. Hyvin löysi siitä myös missä jälki jatkuu. Ainoastaan lopussa poikkesi jäljeltä, kiersi hieman loppumakaukselle, en tiedä mikä siihen vaikutti, mutta eipä se haittaa mitään. Loppumakauksella oli hyvin kiinnostunut sorkasta, lipoi ja haisteli sitä. Se meni tosi hyvin, niin tarkkaa ja keskittynyttä työskentelyä!

Makauksella

Loppumakauksella

 Kaadon ihmettelyä ja namujen syöntiä

Oli tytöillä mukavaa kun kaikki oli saaneet ajettua jälkensä niin käytiin sitten vielä kuntopolulla yhteislenkillä. Oli tyytyväistä sakkia kotona illalla! Ihanaa kun on ystäviä, jotka tykkää kans värkkäillä metsässä :)