Viikko sitten teimme päiväreissun Pelloon Minnan tilalle poropaimennuksen merkeissä. Haltin kasvattaja Satu oli suunnitellut kaikille Karvakatraille yhteisleirin ja leirille saapui mukavasti tuttuja kasvoja. Minna on Haltin emän kasvattaja ja kertoi hieman taustoja niistä asioista. Minna sanoi, että on mahtavaa, että paimennustaipumus on niin vahva moottori näissä pennuissa, koska nykyään sitä on oikeasti lapinkoirissa harmillisen vähän. Toki se on asia, joka tekee näistä pennuista myös haastavia. Menimme Haltin kanssa omalla vuorollamme aitaukseen ja alettiin hommiin. Halti kulki kanssani, mutta ei niin edessä kuin yleensä on kulkenut ja se katseli minua kovasti. Sitten Minna kysyi, onko Halti käynyt milloin poroilla ja sanoin, että vastikään käytiin yhtä poroa paimentamassa. Minna kysyi sattuiko siellä jotain, niin sanoin, että se poro meinasi käydä sen päälle, mutta Halti pääsi siitä asiasta kyllä yli.
Halti tepsutteli siinä reippaasti, mutta välillä hyppi minua vasten. Oli aika jännä juttu, sillä en anna sen tehdä sitä arkielämässä ellen erikseen käske, esim temppuna. Minna huomasi, että Halti yritti dominoida minua sillä tavalla, joten siihen puututtiin heti alkuunsa. En antanut sen enää tehdä sitä ja vaadin sitä tekemään töitä. Ilmeisesti se vain testasi minua, että tarviiko sen tehdä töitä, enkä usko, että se oli kiinni siitä etteikö se olisi halunnut, koska se on tekevä koira. Itseasiassa se teki tuota hyppimistä jo silloin pari viikkoa aiemmin kun käytiin sitä yhtä poroa paimentamassa. En silloin tiennyt mitä se tarkoittaa, joten en puuttunut siihen. Olisiko se sitten jäänyt sillä tavallaan päälle.. Ja mietin nyt lähtikö se sillä kerralla siitä, kun edellisestä paimennuskerrasta poroilla oli kuitenkin jo vuosi aikaa, en tiedä.
Hox paimennus-asento alkuvaiheessa (häntä ja korvat)
Aivan uusi juttuhan tässä on nyt joka tapauksessa se, että ennen olen antanut sen paimentaa täysin oma-aloitteisesti, enkä ole juurikaan ohjaillut sitä. Nyt alettiin kelkkaa kääntämään niin, että Haltin on tehtävä töitä minulle, eikä niin, että välillä minulle ja välillä itselleen. Tulevaisuutta ajatellen on tärkeää, että Halti paimentaa minulle eikä aivan itsekseen. Minna sanoi, että en saa sanoa mitään, en edes katsoa sitä, vaan kävellä vaan. Halti nimittäin palkkaantuu siitä, että saa minun huomiota, joten nyt otettiin kaikki pois. Sen oli vaan tehtävä töitä. Jos se hyppäsi vasten, sain puuttua siihen, mutta muuten olin aivan hiljaa.
Hyppii vasten..
Palaute
Hox paimennus-asennon muutos aiempaan
Oli aika vaikea olla katsomatta siihen, mutta kyllä se mukana tuli. Alussa oli selvästi hämillään siitä, kuinka otin vain sellaisen roolin, että puutuin sen riekkumiseen, enkä sitten muuten huomioinut sitä. Ajatteli varmaan, että mikä tuota vaivaa. Se saattoi jäädä joskus jälkeen ja katsella vaan hämmentyneenä tilannetta, esittäen välillä herkkistä. Tuli sitten kuitenkin luokse ja Minna sanoi, että se kyllä lukee laumaa ja kiertää vaikka ei meniskään aina minun edellä. Koko ajan se alkoi ymmärtää paremmin mitä haen siltä ja loppua kohden se vain parani, tuli joitain itsenäisiä kuljetuspätkiäkin vaikka oli niin minun perään ollut. Minna sanoi, että Haltin paimennusasennosta näkee, että sen mielentila on nyt juuri oikea (häntä ja korvat alhaalla). Minna totesi, että Halti on ihanan vietikäs koira ja sen näkee siitä.
Haltin mietintähetki
Näin kuitenkin Haltista, että kaksi kertaa poroilla oli sille tosi väsyttävää kun oli täytynyt pähkäillä niin paljon. Lampaita kuljetettaessa Halti ei sitten oikein jaksanut enää, joten kerta riitti siellä ja vein sen sitten autoon lepäämään. Se nukahtikin ihan heti, näki että se oli väsynyt.
Kuljettaa
Minna totesi, että Halti on vahva narttu, oikea Lady Domina, the Bitch, joka testaa mitä saa tehdä. Tämä luonteen vahvuus on pelkästään nähtävissä jo porojen käytöksestä, että ne liikkuivat herkästi vaikkei Halti edes suutaan aukaissut ja oli itse jonkin välimatkan päässä niitä kuljettamassa. Minna sanoi, että se on myös tosi fiksu koira, jolla aivot raksuttaa koko ajan. Se esittää olevansa herkkis vaikkei sitä ole, vaan pikemminkin se on kova koira. Minna sanoi, että se kyllä tiedetään, että Halti osaa varsin hyvin paimentaa, mutta nyt täytyy alkaa keskittymään siihen, miten se tekee työnsä. Haltista kuulemma näkee, että meillä on vahva suhde ja me harrastetaan paljon yhdessä, koska se palkkaantuu jo pelkästään minun läheisyydestä ja eleistä. Halti haki minusta vähän väliä kontaktia ja oli kuuliainen aitauksessa.
Olen tosi tyytyväinen siihen, että puututtiin sellaiseen asiaan, jonka kautta voidaan kehittyä paimentamisessa. Tottahan Halti paimentaa hienosti vaikka oltais vaan menty sinne ja paimennettu vaan kuten ennenkin, mutta hyvä kun nyt löytyi jotain kehittämisen kelpoista ja se otettiin nyt asiaksi. Haltin koko olemuksessa huokui se dominanssin pois ottaminen, muuallakin kuin aitauksessa. Oli tosi mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon se dominanssi oikeasti vaikuttaa sen olemuksessa ja sitten kun sitä ei ole. Oli tosi mukava nähdä Haltin sukulaisia omistajineen sekä muitakin koiria, hienoja paimentavia koiria! Kiitos erityisesti Satulle paimennuspäivän järjestämisestä!
Kotimatkalla nukutti makeasti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti